Vauvojen taidot

ALotta

Kommentoinnin ninja
Elokuunmammat 2014
Joulumammat 2016
Pienokaiset alkaa olla jo isoja tyttöjä ja poikia. Mitä taitoja ja milloin teillä on opittu?

Meillä poika nauraa, jokeltelee ja hymyilee (varsinkin naisille) sekä tarttuu esineisiin. Tänään (ikää 3kk 6pv) opittiin kääntymään vatsalta selälleen :Heartred Äitin iso poika.
 
Meilläkin hymyilyttää ja naurattaa kovasti ja kovasti tulee juttua välillä ihan kiljuntaakin :D kääntyminen ei näytä kiinnostavan mutta eteenpäin olis kova halu:)
 
Meillä kans hymyillään ja kiljahdellaan, naurua ei varsinaisesti ole monesti tullut vaikka hymyä riittääkin! :) Omat kädet on löytyneet ja ne on aina suussa ja välillä tyttö itse ottaa tutin jo pois suustaan. Kääntyminen ei vielä onnistu, mutta nostaa itseään jo aika hienosti osittain käsiensä varaan mahalla ollessaan. :)
 
Tääl otettii tässä 2,5kk iän molemmin puolin hirmunen kehitys harppaus, alko ääntä kokeilemaan hirmuisesti välillä erittäin kova äänisestikin sitten opetteli ensin kääntymään mahalleen, ja nyt kääntyy jo hurjalla vauhilla mahalleen melkein heti kun lattialle pääsee, kerran jo onnistui kääntymään takaisin selälleen kovan yrityksen jälkeen ja nyt sillä menee hermot ku ei oo viel uudestaan onnistunu vaik kui yrittää, käsille varaa jo painoa ja pää pysyy hyvin pystyssä jo mahallaan ollessa, isille on muutaman kerran hekottanu ku isi on niin naurettava ilmeisesti rytmiäkin on alkanut tulla sekä öihin että päiviin, helpottaa nekin yövalvomisien jaksamista on niin ihanaa seurata toisen kehitysta ❤
 
Meillä tyttö hymyilee tosi paljon ja välillä tulee noita riemun kiljahduksia, mutta naurua ei vielä ole tullut.. Nyt muutaman päivän aikana täällä ei oo muut saanu suunvuoroa kun neiti on hölissyt koko ajan :grin Tutin osaa ottaa kädellä pois suusta. Kädet menee suuhun ja osaa pidellä lelua kädessä ja viedä suuhun:) Kyljelleen kääntyy, muttei ihan vielä mahalleen pääse. Yleensä väsähtää kesken yrityksen :rolleyes: Pari kertaa on kyllä päässyt mahalta selälleen.. Päätä kannattelee tosi hyvin ja pitkään. Neuvolassakin kehuivat tyttöä tosi jänteväksi :) Todella hyväntuulinen ja energinen pakkaus :love017
 
Meillä ollaan opittu kiljumaan! Käytiin maanantaina kaverin luona jolla on 8 kuukautta vanha tyttö. Tää tyttö kilju vähän väliä ja kun päästii kotiin ni alko meidänki poitsu kiljumaan! Selvästikki otetaa vaikutteita vanhemmilta vauvoilta. Nyt vaa on ollu pari päivää äidin ja isin korvat koetuksella ku toinen kiljuu korkealta ja lujaa :D
 
Meillä opittiin toissailtana päristelemään huulilla. Tai no, välillä menee vielä enemmän syljeskelyn kun pärinän puolelle, mutta voi että on sulosta. Ja tytöllä on niiin hauskaa :D
 
Poika on keksinyt uuden äänteen, laittaa huulet piiitkälle tötterölle ja sanoo "uuyyh" tuossakin hauskinta se huulien ja suun asento... olen yrittänyt saada kuvaa, mutta ei... kamera on liian jännittävä, joten juttelu unohtuu ja suu palaa perusasentoon.
 
Hui kun tuo poitsu tuntuu kehittyvän hurjaa vauhtia! Eilen se meni jo ekaa kertaa ympäri selältä mahalleen. Ja kovin yrittää koko ajan uudestaa, sillä vaan jää vielä alempi käsi vähän tielle ni ei ihan heti pääse kääntymää. :)
 
Joo, meillä ihan sama. Poitsu on nyt pari kertaa kääntynyt selältä mahalleen molempiin suuntiin. Se vaan jää tosi usein niin että kasi on tiellä. Sit se on niin että sen pää on jo kääntynyt lattiaan päin, muu yläkroppa on sivuttain jumissa kun käsi on tiellä jalat on vielä "selällään". Sit se rupee syömään vilttiä ja ähiseen ihan hulluna ja jos ei mee auttaan kääntymisessä niin sillä menee totaalisesti hermo ja alkaa huuto. Mut sit jos sen kääntää siitä jumi-asennosta mahalleen niin johan riemu ratkee. Se oikein kiljahtaa innosta kun "onnistuu" kääntymään.
Ja nyt kun se on ruvennut tekeen tota niin ei ookaan pitkään aikaan kääntynyt mahalta selälleen.
 
Onko teidän vauvat halukkaita jo istumaan? Meillä tyttö haluaa aina olla sylissäkin mahdollisimman suorassa,ei viihdy yhtään joa on semmoisessa pulloruokinta asennossa vaan pitää päästä ihan pystyyn. Ihan hurjalta tuntuu kun ikää on vasta 3kk!? Ja kääntyminen ei ihan vielä onnistu yksin, mutta ei mene kauaa kun se onnistuu. :) Tän viikon aikana on jo tartuttu äitiä hiuksista ja jotkut tavaratkin pysyy jo kädessä. ♡
 
Meidän poika halus kanssa vähän aikaa kokoajan istua ja se edelleen myös hermostuu tosi nopeesti jos joutuu oleen makuulla selällään vaakatasossa. Pitää oikein käyttää mielikuvitusta siinä mihin ja miten sen aina laittaa että se voi olla pystymmässä ilman että aina kantaa sitterin sinne missä ollaan. Rintareppu on aika hyvä kun se pääsee samalla mun puuhailuihin mukaan (esim. tukistaan käsikarvoista tiskatessa tai repiin pyykkejä narulta sitä mukaa kun mä yritän ripustaa niitä :rolleyes: ).
Mut siis nyt pari päivää sitten se vasta keksikin jutun. Mä tosi usein nostan sen makuulta, esim. hoitopöydältä, niin että otan käsistä kiinni ja vedän sen istuma-asentoon. Sit se saa siinä vähän aikaa tyytyväisenä hymyillä maailmalle ennen kun nostan sen syliin tai olkapäälle. Mut yhtäkkiä se tekikin niin että se jännitti koko vartalonsa (mitä se siis tekee tosi paljon muutenkin esim. sylissä ollessaan) niin että ei jäänytkään istualteen vaan mun oli pakko vetää se suoraan seisomaan. Ja siitäkös ne kiljahdukset ja naurut repes. Vitsi kun oltiinkin niin polleeta ja tyytyväistä poikaa että. Nyt se sit tekee niin joka kerta ja on joka kerta ihan voittaja-fiiliksissä sen jälkeen.
Ja siis se on jo yli kuukauden päivät selvästi halunnut seistä. Se tukee tosi vahvasti jalkoja maahan ja jännittää koko vartalonsa.
Tyttö oli ihan samanlainen. Siitä on sellasia kuvia kun se 3-4kk vanhana seisoo lattialla niin että mies pitää sitä käsistä kiinni. Ja siis se ei roiku käsistä vaan ne sen kädet on niin kun etuviistossa. Se siis seisoo tuettuna.
Tosta pojasta näyttää tulevan saman lainen.
 
Meillä kanssa oikein punnataan istumaan. Makuulteen menee hermot kun ei näekään muuta kuin katon. Sylissä istuu tosi tyytyväisenä ja kattelee telkkaria :rolleyes: Mäkin aina hoitopöydältä ja sängyltä nostan käsistä sen istumaan hetkeksi, ja voi sitä riemua kun ollaan jo niinkuin isot tytöt! :p Monesti kun kannattelen tyttöä sylissä, se vetää jalat ihan suoraksi ja jäykäksi ja seisoo varpaillaan siinä aivan onnessaan. Kääntyminen ei oo vieläkään oikein onnistunut.. Liekö tyttö perinyt äidiltään lyhyen pinnan kun hermostuu hetken yrittämisen jälkeen.. :oops:
 
Mulle sanottiin neuvolassa, että suunnilleen puolvuotiaaks mennessä pitäis ton kääntymisen onnistua, eli ei tässä mikään kiire sen suhteen vielä oo :) Ei meilläkään vielä kääntyillä, mutta yritys on kova. Äidin tukassa on kanssa kivaa roikkua. Mulla on varmaan kohta kalju läntti korvanjuuressa kun pitää siitä aina kiskoo :P
 
mä olen yrittänyt pitää hiukset pois pojan ulottuvilta, pitkiin hiuksiin on niin kiva kietoutua, että parhaillaan 10min piti selvitellä pojan kättä irti kun ennätti parissa sekunnissa kieputella sormien väliin monta lenkkiä hiuksia.

Meillä poika ei suostu ottamaan päätä mukaan, jos yrittää makuulta käsistä vetämällä nostaa pystyyn, mutta sylissä punnertaa itse vatsalihaksilla pystyyn. Oliskohan 3viikkoa jo, kun ei ole ollenkaan suostunut sylissä pötköttämään, paitsi tuttipullon ollessa suussa.

Kääntyminen mahalta selälleen onnistuu välillä, toisinaan turhautuu yrittämiseen. selältä mahalleen ei vieläkään ihan, eilen tuli kauhea raivo kun käsi jäi alle ja oli kyljellään jumissa.
 
Meillä kanssa kovasti vedetään istumaan ja seisomaan, jos antaa sormet. Ei oikeestaan tarvi yhtään edes auttaa, vaan tyttö ihan ite nousee istumaan kun vaan saa sormista kiinni. Ja makuultaan sylissä tää neiti ei oo viihtynyt enää moneen kuukauteen :D

Meillä ei oikeestaan vieläkään edes yritetä kääntyä mihinkään suuntaan. Eteenpäin yrittää kyllä kovasti, mutta se ei ihan onnistu vielä ja sitten palaa hermot. Äitiinsä kanssa tullut, ei oo toi kärsivällisyys ihan vahvin piirre :D
 
Takaisin
Top