Vauva ja koirat/muut lemmikit

Pelkään myös, jos vauva onkin tosi allerginen tapaus :sad010

Itse uskon siedätyshoitoon ja sitä kautta uskon myös että kyllä se mukula jo siellä mahassa altistuu allergeeneille ja siedättyy... Että jotenkin en jaksa uskoa että meille voisi elikoille allergista muksua syntyä. Toisaalta en oo ihan varma uskonko oikein edes allergioihin, ja länsimaiseen lääketieteeseen noin ylipäänsäkin vähän valikoiden että mun teorioista ei voi aina tietää. :rolleyes:

Ykköseltä poimin ensimmäisen kissa karvan poskelta jo synnärillä. :grin Että toivottavasti se tuli miehen vaatteista eikä kohdusta muksun mukana. :hilarious:
 
Meidän koira oli jo hyvin lapsiin tottunut, kun aikaisemmassa perheessä oli lapsi ja miehen vanhemmilla hoidossa ollessaan tottunut meidän lapsen serkkuun. Koira oli 10v kun esikoinen syntyi ja ei ensin mennyt lähellekkään ja pelkäsi ja tärisi (edelleenkin kyllä) kun vauva itki. Nykyään on todella rauhallinen tapaus ja osaa leikkiä meidän vuosikkaan kanssa todella nätisti ja taapero osaakin jo haukkua ja sanoa koiran nimen ja on heistä kahdesta selkeästi innokkaampi leikkimään :-D mutta koskaan ei ole tarvinnut olla onneksi huolissaan!
 
Meillä on kaksi kissaa niin niiden suhteen vähän jänittää että miten antavat sitten vauvan nukkua rauhassa.. eli ilman että menevät köllimään viereen tai päälle :wideyed:.. Onkos kenelläkään ollut tällaisesta ongelmaa..?
 
Meillä on kaksi kissaa niin niiden suhteen vähän jänittää että miten antavat sitten vauvan nukkua rauhassa.. eli ilman että menevät köllimään viereen tai päälle :wideyed:.. Onkos kenelläkään ollut tällaisesta ongelmaa..?

Meillä on kuusi kissaa eikä niistä yksikään ikinä oo yrittänytkään vauvan päälle, alkuun pysyttelivät visusti pienten rajojen ulottumattomissa eli vähintään kahden metrin päässä. Jopa se mun yli sosiaalinen pöhkö kissa joka aina änkee kaikkien syliin istumaan. Nyt kun muksu on kohta 11kk niin pari kissoista saattaa mennä köllimään jalkoihin, mutta ei lähellekään kasvoja. Myöskään pihalle pääsevät kissat ei vaunuihin ikinä tunkenut.

Joku joskus sanoi urbaanimyytiksi sitä että kissat muka menisi vauva kasvojen päälle nukkumaan, ja oon kyllä samaa mieltä. Ei se vauva niin lämmin oo että kissat sen takia ottaisi riskin että joku rykäisee hännästä tai kiljuu korvaan. :rolleyes:
 
Meillä on kuusi kissaa eikä niistä yksikään ikinä oo yrittänytkään vauvan päälle, alkuun pysyttelivät visusti pienten rajojen ulottumattomissa eli vähintään kahden metrin päässä. Jopa se mun yli sosiaalinen pöhkö kissa joka aina änkee kaikkien syliin istumaan. Nyt kun muksu on kohta 11kk niin pari kissoista saattaa mennä köllimään jalkoihin, mutta ei lähellekään kasvoja. Myöskään pihalle pääsevät kissat ei vaunuihin ikinä tunkenut.

Joku joskus sanoi urbaanimyytiksi sitä että kissat muka menisi vauva kasvojen päälle nukkumaan, ja oon kyllä samaa mieltä. Ei se vauva niin lämmin oo että kissat sen takia ottaisi riskin että joku rykäisee hännästä tai kiljuu korvaan. :rolleyes:

:laughing002 No hyvä :happy: Meillä tuo toinen on myös hieman höpsykkä tai no molemmat omalla tavallaan :laughing002..
 
Meillä on koira, joka on todella ihmisrakas ja sillä on kova suojeluvietti lapsia kohtaan, mutta se näkyy onneksi vain ulkoillessa, jos lapset mukana tai jos näkee jonkun muun koiran kulkevan meidän oven edestä, koiramme on pelastuskoira ja pelkää ulkoilla ja ulkovaatteissa olevia harvoin käyviä vieraita, mitään hön ei koskaan ole kellekkään tehnyt, mutta haukkuu ja juoksee pöydän alle piiloon ulkona jos joku lähestyy saattaa lisäksi pissata alleen. lapsia rakastaa ylikaiken, mutta päästää esim vieraat moikkaamaan vauvojakin, silloin tällöin 1vuotiaan ollessa vielä pienempi on se saattanut mennä repimään koiraa hännästä turkista korvista, kun silmä välttänyt kpira ei silti mitään tee vaan antaa pusut ja poistuu tilanteesta, tosin emme anna lasten tuota vedellö ja repiä jos näämme, mutta on erittäin helpottavaa tietää että voin käydä rauhassa vessassa ja koira ei silti mitään tee...

Mulla on ollut myös 3kissaa esikoisen aikana ja yksi kissoista ei mennyt lähellekkään kun esikoinen oli vauva, vaan kiersi todella kaukaa yksi oli mussa kiinni ja heittäytyi itse vauvaksi, tuli kuuntelemaan jopa unilaulut ja nukahti niihin, halusi aamupuuroa js heijausta, tarvitsi oman pesämäisen paikan oli siis mustasukkanen mutta ei mennyt vauvan lähelle jos vauva ei ollut mun sylissä, kolmas ei välittänyt, kulki vauvan ohi mutta katsoi aina että ei ole kosketus etäisyydellä, hön voohtyi muutenkin aina omissa oloissaan, eikä tykönnyt pahemmin huomiosta, eikä voeraiden silittelystä, ainoastaan tietyt ihmiset sai koskea (mi, mies, mun äiti ja mummi ja vaari) hän on todelma valikoiva tapaus :D
 
Takaisin
Top