Vauva arki

Dyylia

Dyylia

Satasella mukana keskusteluissa
Tosiaan meidän vauvan imemisrefleksi kärsi hengityskoneen vuoksi koska se letku jouduttiin laittamaan suun kautta. Meni aikaa että vauva oppi imemään edes jotenkin. Nännistä ei saa kiinni ilman rintakumia vieläkään ja multa ei tuu hänen tarpeisiin tarpeeksi maitoa kun päästiin niin myöhään alottamaan imetys enkä pumpullekkaan herunut ennenkun maito nousi imetyksen avulla.
Sairaalassa meidän imetyskerrat kesti yli tunnin eikä vauva saanut tarpeeksi maitoa siitäkään. Kotiin kun päästiin niin suosiolla aloin antaa korviketta, koska pullosta osaa imeä niin paljon paremmin. Käytän rintakumia ja välillä jos vauva on rauhallinen niin imetys sujuu ja hän saa maitoa. Mutta jos hän vähääkään riehuu niin rintakumi lentelee pitkin mäkiä ja maidot on meidän molempien päällä ja siinä turhautuu niin äiti kuin vauvakin - joten korviketta! Pumppaamalla oon saanut jotakin maitomääriä, mutta sitä ei vieläkään tule vauvan tarpeisiin riittävää määrää.
Iltasin sitten alkaa ihan hirveä itku kiukku raivari mikä ei meinaa loppua millään! Nukahtaa ehkä puoleksi tunniksi, sitten jatkuu. Ja korviketta menis ja menis. Mietinkin että voiko sitä antaa liikaa? Siiskun iltasin hän vetäisi sitä varmaan yli 100ml :eek:
Masuvaivoja on edelleen jonkun verran, mutta niitä oli jo sairaalassa. Joten en tiiä aiheuttaako nyt korvike niitä vai ei.
No enivei! En aikasemmin ajatellut imetyksen olevan näin vaikeaa :sad001 haluisin imettää, mut vauvalla kun on vähän huono imuote rinnalla välillä! Ja oon niin väsynyt kun yöt menee niin vähäsillä unilla kun toinen vaan itkee :/
 
dema sanoi:
Tosiaan meidän vauvan imemisrefleksi kärsi hengityskoneen vuoksi koska se letku jouduttiin laittamaan suun kautta. Meni aikaa että vauva oppi imemään edes jotenkin. Nännistä ei saa kiinni ilman rintakumia vieläkään ja multa ei tuu hänen tarpeisiin tarpeeksi maitoa kun päästiin niin myöhään alottamaan imetys enkä pumpullekkaan herunut ennenkun maito nousi imetyksen avulla.
Sairaalassa meidän imetyskerrat kesti yli tunnin eikä vauva saanut tarpeeksi maitoa siitäkään. Kotiin kun päästiin niin suosiolla aloin antaa korviketta, koska pullosta osaa imeä niin paljon paremmin. Käytän rintakumia ja välillä jos vauva on rauhallinen niin imetys sujuu ja hän saa maitoa. Mutta jos hän vähääkään riehuu niin rintakumi lentelee pitkin mäkiä ja maidot on meidän molempien päällä ja siinä turhautuu niin äiti kuin vauvakin - joten korviketta! Pumppaamalla oon saanut jotakin maitomääriä, mutta sitä ei vieläkään tule vauvan tarpeisiin riittävää määrää.
Iltasin sitten alkaa ihan hirveä itku kiukku raivari mikä ei meinaa loppua millään! Nukahtaa ehkä puoleksi tunniksi, sitten jatkuu. Ja korviketta menis ja menis. Mietinkin että voiko sitä antaa liikaa? Siiskun iltasin hän vetäisi sitä varmaan yli 100ml :eek:
Masuvaivoja on edelleen jonkun verran, mutta niitä oli jo sairaalassa. Joten en tiiä aiheuttaako nyt korvike niitä vai ei.
No enivei! En aikasemmin ajatellut imetyksen olevan näin vaikeaa :sad001 haluisin imettää, mut vauvalla kun on vähän huono imuote rinnalla välillä! Ja oon niin väsynyt kun yöt menee niin vähäsillä unilla kun toinen vaan itkee :/
Click to expand...
Meillä jouduttiin ja joudutaan turvautumaan myös korvikkeeseen. Mulla ei maito lähtenyt nousemaan kunnolla kun vasta melkein kaksi viikkoa synnytyksestä. Kyllä oli vaikeaa äidille ja lapsille kun maitoa ei vaan tule. Moni päivä päättyi itkuun kun itseään turhautti ja vauvoja turhautti. Meillä poika oli pienenä myös todella malttamaton rinnalla, eikä kauaa jaksanut imeä. Turvauduttiin aika helpolla korvikkeeseen kun pumppaamalla en saa mitään irti.
Nyt pikku hiljaa tuntuu, että maito riittää ja korviketta annetaan enää iltaisin. Sekin lähinnä vanhempien mielenrauhan takia, kun pelkään koko ajan lasten olevan nälässän pelkällä rintamaidolla vaikka painoa kertyy hienosti ja muutenkin kaikki imetyksen turvamerkit täyttyvät.
Korvikkeen määrään on vaikea sanoa, mutta meille sairaalasta sanottiin että kahden viikon ikäisenä tarve olisi 80-90ml per kerta mutta aekin on niin yksilöllistä. Olettaisin että vauva kyllä ilmoittaa kunnon kylläinen, onko sulle vauvatahtinen pulloruokinta tuttua?
 
Samat hommat täällä. Sairaalassa olo oli mulle tosi stressaavaa eikä maito noussut. Poika oli rinnalla pitkiä aikoja ja imetykseen painostettiin sairaalassa hirveästi vaikka se oli alusta asti hankalaa. Mulle tuli järkytyksenä kun sinivalohoidon yhteydessä sit vihdoin huomattiin että poika ei saa rinnalta oikein mitään, paino laski ja vointi heikkeni. Kauheella höökällä lisämaitoa alettiin antaa eikä kukaan oikeen selittäny asiaa mulle. Pumppasin sairaalassa maitoa ihan koko ajan, 45 minsan aikana sain maksimissaan 20 milliä tulemaan.

Kun kotiuduttiin, jouduin ite tutkimaan korvikeasiat. Poika oli rinnalla ja pumppasin, edelleen maitoa tuli tosi vähän ja mun koko jaksaminen meni tohon rumbaan ja pulloruokintaan. Poika raivosi rinnalla kun ei saanut riittävästi ruokaa ja minä itkin pettymystä omaan kroppaan. Pikkuhiljaa lisättiin korviketta ja vähensin rinnallaoloa ja pumppausta. Neuvolatäti kävi viikko sitten ja pojalle oli tullut painoa 400g viikossa korvikkeella, sairaalassa pelkällä rinnalla olo sai painon laskemaan.

Meillä mennään nyt pelkällä korvikkeella koska tärkeintä on että lapsi saa ruokaa ja kasvaa. Pitkällisellä taistelulla olisin saanut ehkä osittaisimetyksen onnistumaan, mutta piti punnita mikä on tärkeintä. Jaksava äiti on myös lapselle tärkeää sen lisäksi että korvikkeella tiedän hänen kasvavan. Korviketta syö noin 800ml päivässä, rintamaitoa mulla tuli parhaimmillaan 200ml päivässä.

Huono äiti -fiilikset oli vahvat alkuun. Imetys on itsestäänselvyys eikä mikään valmistanut mua siihen ettei se onnistu. Perhevalmennuksessa eräs äiti kysyi että mitä jos maito ei nouse, asia kuitattiin että kyllä se useimmiten nousee piste. Tosiasiahan on että hyvä äiti tekee kaiken lapsensa parhaaksi, meillä se on korvikeruokinta.

Meillä poika siis reilu neljäkiloinen ja torstaina täyttää 3vko, tarve hänelle noin 800ml päivässä että paino nousee. Syö parin tunnin välein, välillä tiheämpään, yleensä noin 80 ml kerrallaan. Hän kyllä syö sen minkä tarvitsee eikä yhtään enempää. Vauva kyllä useimmiten ilmoittaa milloin saa tarpeekseen, itse annan niin paljon maitoa kuin vaan syö. Nälkäitkua ei myöskään lopeta millään ennenkuin on kylläinen. Tahdistettu pulloruokinta täällä käytössä myös.
 
Mimmiii kiva kuulla etten oo ainut! Meillä aika sama tilanne, kun maito ei riitä enkä saa sitä tulemaan millään lisää vaikka pumppaisin parin tunnin välein, tai antaisin vauvalle tissiä. Se vielä surettaa lisää kun imetykseen painostetaan niin paljon että se aiheuttaa lisäpaineita.
Mutta mun mielestä on just tärkeintä että lapsi saa sen ravintonsa jostain! Vaikka niin haluisin että se olisi rintamaitoa mutta kyllä se kasvaa korvikkeellakin :) Hormoonit tekee myös tehtävänsä tässäkin asiassa, huomasin synnytyksen jälkeen miten herkkä oon ollut että en yhtään ihmettele että tää imetyksessä epäonnistuminen on niin iso juttu mulle.
 
Onpa helpottava kuulla,että muillakin imetys on takunnut. Meillä vauva myös on saanut jo synnärillä lisämaitoa, kun sitä itse pyysin. Imetyskerrat kestivät aina 1-3h ja vauva itki kokoajan nälkäänsä ja raivosi epätoivoisena rinnalla. Maito nousi vasta 4pvää synnytyksen jälkeen kotona, mutta ei riitä edelleenkään. Pyrin aina ensin imettämään ja sitten antamaan korviketta jos nälkä jää, yleensä jää. Tosin yöllä ollaan alettu suosia korviketta,koska se imetys tosiaan vie useita tunteja ja vauva nukahtaa vain hetkeksi ja on taas nälkäinen. Ei kai jaksa syödä mahaansa täyteen rinnasta, tai sitten maitoa ei vaan tule tarpeeksi.. Korvikkeella nukkuu jopa tunnin tai joskus parikin. Täysimetyshaaveista olen jo luopunut,osittaisimetyksellä mennään niin kauan kun jaksan.
 
Niin ja itsekin siis oon yrittänyt saada maitoa tulemaan lisää pitämällä imetysmaratoneja ja pumppaamalla, mutta en tiedä onko juurikaan vaikuttanut asiaan. Raskasta ja työlästä on,kun tuohon pullojenkeitto-rumbaan lisää jatkuvat imetykset ja vauvan rintaraivarit,tissit on ruvella tämän tästä vaikka rasvaan ja imetys usein kivuliasta kun nännit aukeilee. Koitan ajatella että päivä kerrallaan, jokainen imetyskerta on plussaa mutta en tätä kyllä kauaa jaksa. Onneksi onnellisia vauvoja kasvaa myös korvikkeella. :)
 
Huh meillä imetysongelmia myös! Neiti on kohta 6 vuorokautinen, maito nousi rintoihin toissapäivänä, kotona kerettiin olla melkein 2 vuorokautta. Mutta imetys käy _kipeää_. Niin kipeää että itkin sitä eilen. Olen Imetyksen tuki -ryhmästä lukenut vinkkejä jotka on samoja kuin synnärillä, mutten saa imetystä kivuttomaksi. Nyt osasyy on selkeästi väärä imuote kun nänni on huulipunan muotoinen imetyksen jälkeen. Vaseliinia ja kaalinlehtiä menee, nyt mies kävi ostamassa maidonkerääjät jotta nännit saisivat ilmaa ja lepoa vaatteiden alla. Huomenna aion ottaa yhteyttä paikallisiin tukiäiteihin jotta saisin imuotteen kuntoon. Jos tämä ei onnistu ajan kanssa niin siirrymme valitettavasti pulloruokintaan.
 
Pidin itseäni ehkä hieman "huonona" äitina ja epäonnistujana kun imetys ei onnistunut. En kuitenkaan ollut varautunut ollenkaan siihen ettei se lähtisi onnistumaan vaan olin oletuksella kokoajan että se onnistuisi.
Rintaa en enää tarjoa edes, koska vauva ei jaksa siinä olla rauhassa kun tulee niin paljon hitaammin maitoa kun pullosta, vaikka siitä tulisikin vähän. Pidän maidonkerääjiä silloin kun rinnat tuntuu täysiltä ja sitten pumppaan loput, yleensä saan pumpattua 50ml muutamasti päivässä, lopuilla kerroilla tulee vaan ehkä 15ml.
Meillä vaan vauvalla tosi paljon vatsavaivoja, vaikka meillä käytössä mamin anti-colic pullot, silti tuntuu että ilmaa vaan kertyy masuun ja ei meinaa kunnolla saada röyhtäystä aina tulemaan vaikka kuinka yrittää :sad001 Oon yrittänyt ties mitä vatsajumppia ja hierontoja mut tuntuu ettei mistään ole ollut hyötyä. Apteekista käytiin hakemassa relan niitä maitohappobakteeri tippoja, en huomannu että olis auttanut. Ajateltiin kokeilla korvikkeen vaihtoa, jos siitä olisi apua.
Todella turhauttavaa katsoa kun toinen itkee ja vääntää mahaa, kun vaikka yrittää auttaa niin mikään ei tunnu auttavan :/
Olisko kellään ideoita millä helpottaa masuvaivoja?
 
Me käytiin koliikkihoidossa osteopaatti-vyöhyketerapeutilla ja vauva sai siitä selvästi helpotusta oloon ja imuotekin parani. Vauvasta tuntee käsitellessä kuinka hän on rennompi ja röyhyt ja suurin osa paukuista tulee tuskailematta.Tänään on kolmas kerta ja sit vasta näemme onko jotkut hyödyt pysyviä.
 
Me ollaan menossa vyöhyketerapiaan myös masuvaivojen takia, oon kuullu paljon hyvää siitä :) Meillä pojalla auttaa masullaan olo, hieronnat, asentojen vaihto, lapsentahtinen pulloruokinta. Kaikkia vähän vaihdellen. Kannattaa kans kokeilla korvikkeen vaihtoa, meillä auttoi sekin. Cuplaton ja Disflatyl kannattanee testata myös. Vatsavaivathan pienellä vauvalla on yleisiä kun suolisto totuttelee, ja ajan kanssa helpottaa.
 
Mulla on todella vaikeaa kun vauva ei nuku enkä itsekään oon nukkunut kunnolla synnytyksen jälkeen. En jaksa ees kirjoittaa enempää.
 
Dori sanoi:
Mulla on todella vaikeaa kun vauva ei nuku enkä itsekään oon nukkunut kunnolla synnytyksen jälkeen. En jaksa ees kirjoittaa enempää.
Click to expand...

Tsemppiä! Mä olin niin zombie, että mökillä saunassa unohdin laimentaa kuuman veden kylmällä. Palovammat kädessä, mahassa ja reidellä... mutta kun tulee edes yksi parempi yö niin homma helpottaa!!!
 
Kiitos tsempeistä! Viime yö oli onneksi se parempi yö :) Edelleen tuntuu univajeen oireet mut nukuin sentään monta tuntia putkeen. Tehtiin sellainen ratkaisu et mä nukuin vauvan kanssa meidän isossa sängyssä ja mies meni nukkumaan siihen huoneeseen, jonka piti olla meidän huone. Mies kuorsaa niin pahasti et ei pystystä nukkumaan yhdessä. Mut vauva halus näköjään siis vaan nukkua mun vieressä eikä omassa sängyssä. Yöllä kitisi yhdessä vaiheessa enemmän mut sain rauhoittumaan ja nyt nukkuu ihan onnellisena. Helpotuksen huokaus!
 
Mä yritän kans kovasti et vauva nukkuis omassa sängyssä mut oon ottanu häntä viereen jos ei omassa sängyssä rauhoitu. Useimmiten nukkuu alkuyön kehdossa (meidän sängyn vieressä siis) ja aamut meidän sängyssä.

Me tehtiin sellainen järjestely, miehen ehdotuksesta, että nyt kun hän on lomalla niin hoidetaan yösyötöt vuoroöin ja toinen nukkuu toisessa huoneessa rauhassa kun toinen hoitaa vauvan. Tää oli mulle ihan pelastus kun valvoin eka sairaalassa viikon, sit kotona vauva-arjen rankkuus yllätti ja kaks viikkoa lisää pätkittäisiä unia niin mulla pomppas verenpaineet kattoon. Normalisoitui heti kun nukuin yhden kunnon yön. Meillä tää toki onnistuu kun pelkkä pulloruokinta.
 
Meillä nukkuu omassa sängyssä alkuyön ja sit otan viekkuun, näin tein esikoisenkin kanssa ja mielestäni on alussa vaan tärkeintä et kaikki nukkuu mahdollisimman hyvin :Heartred Esikoinenkin vaikka nukku paljon viekussa, ni sit nukku 3-4kk jälkeen kaikki yösä omassa pedissä pienen harjottelun jälkeen, itsenäisesti nukahti 6kk ikäsenä ja 7kk siirty omaan huoneeseen :) Tsemppiä öihin kaikille :Heartred
 
Me käytiin tänään vyöhyketerapiassa ja oli kyllä kiva! Poika tykkäsi hirveästi. Toivon että auttais vähän iltojen rauhoittumiseen, yöunille nukahtaminen on kestänyt pojalla parin viikon ajan 2-3 tuntia kun on niin levoton ja yliväsynyt.
 
Mimmiii sanoi:
Me käytiin tänään vyöhyketerapiassa ja oli kyllä kiva! Poika tykkäsi hirveästi. Toivon että auttais vähän iltojen rauhoittumiseen, yöunille nukahtaminen on kestänyt pojalla parin viikon ajan 2-3 tuntia kun on niin levoton ja yliväsynyt.
Click to expand...

Mekin käytiin eilen ja täällä aikalailla sama juttu et illalla kukutaan aina yli 3 tuntia mutta meillä kyllä ei näkyny mitään vaikutusta vyöhyketerapiasta, oikeastaan tuntuu että vauva oli levottomampi kuin normaalisti. En sitten tiiä mistä johtu mutta käydään nyt ainakin toisen kerran luultavasti vielä kokeilemassa vyöhyketerapiaa.
 
dema sanoi:
Mekin käytiin eilen ja täällä aikalailla sama juttu et illalla kukutaan aina yli 3 tuntia mutta meillä kyllä ei näkyny mitään vaikutusta vyöhyketerapiasta, oikeastaan tuntuu että vauva oli levottomampi kuin normaalisti. En sitten tiiä mistä johtu mutta käydään nyt ainakin toisen kerran luultavasti vielä kokeilemassa vyöhyketerapiaa.
Click to expand...

Meille sanottiin et vauva voi olla kärttyisämpi ensin, kun jumit lähtee aukeamaan, ja et kannattaa silti käydä uusiksi. Terapeutti sanoi et kaksi-kolme kertaa kannattaa käydä. Meilläkin on poju selkeästi kiukkuisempi ollu, mut ilma tulee ulos helpommin. Seuraava terapiakerta jo varattu ens viikolle.
 
Mimmiii sanoi:
Meille sanottiin et vauva voi olla kärttyisämpi ensin, kun jumit lähtee aukeamaan, ja et kannattaa silti käydä uusiksi. Terapeutti sanoi et kaksi-kolme kertaa kannattaa käydä. Meilläkin on poju selkeästi kiukkuisempi ollu, mut ilma tulee ulos helpommin. Seuraava terapiakerta jo varattu ens viikolle.
Click to expand...

Ahaa! Meille ei tälläisestä mainittu mitään. Meidän seuraava aika meni kahden viikon päähän lomien takia, mutta jatketaan käymistä sitten!
 
Ensin meillä ei noussut paino tarpeeksi, nyt on noussut liikaa. Reilussa kahdessa viikossa tullut n. 800g painoa lisää mutta pituuttakin 2cm. Meillä mennään täysin korvikkeella ja sitä syödään 2-3h välein pääsääntöisesti n. 100ml per kerta, välillä vähemmän ja välillä enemmän. Neuvolassa sanottiin että 600-800ml maitoa olisi hyvä määrä, meillä menee iltasin maitoa enemmän joten vuorokausi määrä on varmaankin tuossa 800-1000ml tienoilla.
Nyt pitää tarkkailla syömistä ettei ainakaan vuorokausiannos nouse kun maximi saa olla 1000ml. Omaa neuvolakorttiani kun katselin niin itselläni oli paino noussut ihan samaa tahtia mutta pituus ei niinkään perässä :D meillä kuitenkin pituus kulkee painon kanssa hyvin mukana niin ei poitsu ole edes pyöreä.
Ymmärrän kyllä neuvolan käyriä mutta jokainen kasvaa ja syö omaa tahtiaan, niillä välillä aiheutetaan muutenkin stressaaville äideille vaan lisää huolta. Arki on muuten alkanut sujumaan ihan mukavasti. Pikkuhiljaa jonkunnäköistä rytmiä alkaa syntymään ja niin tarkkana jo katsellaan ja seuraillaan kaikkea. :) Mitenkäs muilla?
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top