Vauva-arkea (2 - 3 kk vauva)

Affinia

Satasella mukana keskusteluissa
Ensimmäisillä kesäkuun palstalaisilla alkaa pienokaiset täyttää 2 kk:n iän, joten tässä jo valmiiksi aihe 2 - 3 kk ikävaiheen vauva-arjesta - on mukava lukea kokemuksia ja tarinoita kunkin ikävaiheen tapahtumista!
 
Apuva, nyt tarvitaan vähän neuvoja.
Venla se on ruvennu imeskelemään peukaloa ! ja tutti ei enään maistu, sillä yritetty saada sitä kuriin mutta ei onnistu ! Ideat rupee oleen vähän vähissä jo, ei viittis kumminkaan antaa toisen imeskellä sitä peukaloo ku siitä sitä ei niin vaan saa sit vierotettua kun kasvaa, toisin kun tutista :s
Neuvoja kaivataan :)
 
Meillä myös poitsu alkanu imee sormia/nyrkkiään. Eikä myöskään syö tuttia, ei oo kyllä syöny koko aikana. Neuvoja kaivataan myös täällä!
 
Meidän poika 2,5kk myös nyrkkiään syö usein, mutta tutti ei kelpaa.

Kyselin tästä neuvolassa ja lääkärissä, niin saa antaa syödä. Tässä vaiheessa maailma alkaa hahmottua vauvalle paremmin (kuten myös kädet) ja suun kautta sitä havannoidaan. Nyrkistä usein myös lohtua haetaan. Ihan kuulemma normaalia tässä ikävaiheessa siis!
Myöhemmässä vaiheessa jos peukku alkaa maistua, niin pitää sitten alkaa tutille opettaa. Nyt ei ole tarvetta, sillä usein nyrkki/(peukkukin?) jää itsestään pois, ja tutti joko tulee tilalle tai ei tule.

Onpa muuten ihanaa kun ääntely ja ylipäätään kommunikointi pojan kanssa monipuolistunut!
Oletteko vauvatusta tehneet vauvojenne kanssa? Meillä poika nauraa aina koko vauvatuksen ajan, tykkää ilmeisesti, ja äiti kanssa! :) Muutamia päiviä tosin ollaan vasta "tanssittu", nyt vain odotellaan et poika alkaa viedä touhua.
 
aivan, no Venla on aikoja sitten tunkenu jo sitä nyrkkiä suuhun hereillä mut sit ku nukkuu ni se pelkkä peukalo menee suuhun.. :/ no toivotaan että menee ohi ajan kanssa, niin että unohtaa sen :)
 
oi ihanan kuulosta, kun kuulee oman lapsen nauravan kunnolla :) oikein sydän pakahtuu :)
onkos muilla jo naureskeltu jo kunnolla ja koska on ensimmäisen kerran? :)

Jaa tänään yöllä lähin kaverin matkaan synnärille, jos sieltä vielä tän päivän aikana pikkunen prinsessa tulis :) <3 Nyt eletään jänniä aikoja ;)
 
Meidän neiti on myös ryhtynyt imeskelemään nyrkkiään. Yöunille mentäessä kuuluu pinnasängystä kunnon maiskutusta ja suihkussa ollessa omaa käsivarttaan imi niin, että melkein jälki jäi :) Tutti maistuu todella harvoin ja silloinkin vain pienen hetken. Olettaa sen ilmeisesti olevan tissin ja kun huomaa, ettei sieltä mitään tule, niin pullauttaa tutin pois suustaan. 

Naurua odotan itsekin jo kovin, en malta odottaa, miltä se kuulostaa :) Neitimme syntyi 22.6., joten eikähän aika pian saa naurua kuulla. Hymyt ja pienet juttelut jo onnistuvat.

Vauvatuksesta en ollut ennen kuullutkaan ja kävin netissä katselemassa ohjeita. Olemme nyt aloittaneet sen ja tyttö kyllä tykkää. Pitää vaan olla tosiaan oikea mielentila vauvalla, että jaksaa keskittyä.

Mukavia vauvapäiviä kaikille!
 
Luin täältä vauvatuksesta ja googletin heti, että mistä on kysymys...ollaan kokeiltu ainakin kerran päivässä, riippuen Sisun mielentilasta. Sen kyllä huomaa kun lapsi ei ole vastaanottavainen... Maailman parasta on kun lapsi hymyilee takaisin, vielä ei ole naurua tullut mutta paljon jokeltelee ja kiljahtelee...Näillä mennään, katsotaan mitä opitaan seuraavaksi... Ai niin, yksi päivä Sisu oli mahallaan leikkimatolla ja yhtäkkiä hän kierähti selälleen, vissiin pää paino sivulle päin ja tuli vahingossa käännyttyä :)
 
MOI! Minun tyttö vauva myös syö nyrkkiä, mutta olen jo alusta pitäen sille totuttanut tuttia joten, ottaa onneksi heti tutin suuhun kun annan sille:) Et olen myös sille sanonu saman että"ei saa nyrkkiä syödä" ja tuttiin se nyt nykyisin rauhoittuu, jos ei tuttia oo heti sen suussa, se alkaa huutaa ja syömään nyrkkiä- tutti suussa saattaa heti nukahtaa :D Äitini neuvoi ja sanoi tuosta, että heti syntymästä lähtien pitäisi alkaa sitä tuttia antaa, vaikka siinä kestäisiki monta viikkoa, nii kyllä alkaa sit tottumaan. Ensimmäisenä koti päivänä kun pääsin sairaalasta ja äitini tuli myös sitten yöksi, nii se alkoi totuttaa tuttia sille, ja siinä meni yö valvomiseksi sitten kun se aina puklas tutin pois suusta ja äitini kävi aina laittamassa sen takaisin suuhun:) Nyt nukkuu tutti suussa, myöhemmin sitten se  puklaa itestää pois.
 
Pakko kyllä sanoa tuosta tuttijutusta, että siinä näyttää olevan vähän kahta koulukuntaa että kannattaako heti totuttaa tuttiin.. Tutkimusten mukaan kuitenkin tutin puolesta ei kauheasti liputeta.

Imetyksen kannalta ei kannattaisi antaa tuttia ollenkaan ensimmäiseen kuukauteen, koska helposti käy niin, että vauva ei opi imemään oikein. Myöskin syöttöväli saattaa tutin vuoksi pidentyä turhan pitkäksi (suurin osa vauvan itkuistahan on kuitenkin nälkää, jos koliikkia ei satu olemaan..eikä koliikkikaan aivan heti puhkea.), jolloin myöskään maidontuotanto ei pysy vauvan tarpeiden perässä. Ihan ensimmäisinä päivinä vauva haluaa paljon rinnalle ja tämähän vain edistää maidon nousua. Tuttiin kun totuttaa heti, niin ehkä saa itse nukkua, mutta maidontuotannon kannalta tärkeimmät yösyötöt jää vähemmälle kuin ilman tuttia, niin sitten maito ei riitä ja pitää kaivaa korvikkeet esiin, joka onkin sitten helposti loputon kierre. Tuossa yllä kerroit, että rauhoittuu vain tutti suussa...tsemppiä sulle vieroitukseen sitten jossain vaiheessa...

En nyt sano, että itse teen asiat oikein, mutta uskon kuitenkin siihen, että imetys on itsellä on mennyt näin hyvin mm. sen vuoksi, että tuttia ei tosiaan annettu ensimmäiseen kuukauteen. Ei se helppoa ole ollut, mutta kertaakaan en ole joutunut avaamaan korvikepurkkia. Eikä tuota maitoa paljon liikaakaan tule, sen verran että saan jonkin verran talteen jos haluan. Nyt on tuttia annettu lähinnä jos uni ei meinaa tulla, mutta nälkäkään ei ole. Tai silloin jos itku ei johdu mistään, joskus imutarve on vain niin suuri, että tutti on hyvä antaa helpottamaan sitä.

Mutta en sano että olisit tehnyt jotain kovin väärin, kun olet heti totuttanut tuttiin, jokainen tavallaan ja jos ongelmia ei ole ollut, niin hyvä juttu! . :)

Mutta meidän kuulumisiahan mä tulin kirjoittamaan... Meillä käännytään ihan minä päivänä tahansa selältä mahalleen, reilun viikon verran on ährätty ihan siinä lähellä, mutta käsi vielä pikkuisen on tiellä. :) Sitten meillä on tämä kolmen kuukauden hankaluus imetyksessä. (...tosin ikää on vain 2,5kk.)Vauva syö ihan kiltisti herätessään ja yöllä varsinkin. Hereillä sitten kun nälkää valittaa selvästi, niin aina ei suostu syömään. Vauva ei malta odottaa että maitoa alkaa kunnolla herua (minulla kestää joskus jopa noin minuutin tai kahden verran, ennen kuin heruminen tuntuu) ja siksipä sitten raivostuu. Välillä saa kuitenkin huijattua vauvan imemään, mutta se on melko keplottelua.. ja tietenkin myös tuputtaminen aiheuttaa raivostumista. Tietenkin olin ihan ihmeissäni, että mistä nyt tuulee kun vauva raivoaa oikein kunnolla, jota ei ole tehnyt oikeastaan missään vaiheessa. Huuto alkaa jo kun ottaa edes tuttuun imetysasentoon. Taisi siinä itselläkin joku itku tulla jo.. Mutta imetystukihenkilö kertoi, että vauva käyttäytyy juuri niin, kuin noin kolmen kuukauden ikäiset vauvat. Kyse ei ole siitä, että maitoa ei olisi riittävästi, vauva vain on vähän herkkä ja tämän ikäisenä monen imetys loppuu kokonaan tällaisen vaiheen vuoksi. No, asia helpotti kun lopetin yrittämisen enkä tarjonnut rintaa ollenkaan jos raivoa ilmenee. Vauvan kun saa nukkumaan hetkeksi, tai muutoin rauhottumaan, syöminen on taas ihan kivaa. :) Ja muutenkin vaihe taitaa olla pitkälti ohi, ja on jo vähän helpompaa. Mutta on tämä imetys kyllä melkoista taidetta välillä, melkoisia temppuja saa keksiä ja niin keksii vauvakin. :)

Mutta nyt taidan suunnata itsekin unille, kun vauva on jo hetken ollut kiltisti yöunilla. :)
 
Me ei myöskään annettu tuttia ensimmäiseen kuukauteen synnärin ohjeiden mukasesti. Ja mitään suurempia ongelmia ei imetyksen suhteen ole ollut eikä korvikkeita ole tarvinnut käyttää.
Nyt Ellen syö tuttia lähinnä väsyneenä, kun masu on jo täynnä, mutta imuntarvetta on vielä.

Täällä on ilmeisesti toi Kamelin kuvailema 3kk imetyshankaluus jo 2kk iässä. Niin tutulta kuulostaa :) Ellen on reilun viikon ajan saanut kunnon raivareita, jos oon tarjonnut rintaa "väärään" aikaan. Tosiaan jo imetysasentoon laittaminen saa aikaseksi valtavan huudon.
Imetysvälien pidentäminen auttoi meillä.

Nyrkkiä meidänkin neiti maistelee (välillä niin antaumuksella, että alkaa kakomaan ;)), mutta se on juurikin tuota ympäristön hahmottamista. Myös kevyet lelut tarttuvat jo tassuun ja ne menee suoraan suuhun. Tai ainakin kovasti suuta kohti :D Selältä tyttö mönkii kyllä molemmille kyljille, mutta tuskin ihan heti siitä vielä masulleen kierähtää.
Pari kertaa Ellen on hörähtänyt kunnon röhönauruun, mutta vaan unissaan :DD Kertaakaan ei olla tyttöä saatu nauramaan hereillä. Ei ilmeisesti olla kovin hauskoja.. :)

Vauvauinnissa ollaan käyty kaks kertaa! Aivan ihanaa! Koko perhe nauttii! Etenkin Ellen. Suositeltu aloitusikähän on 3kk, mutta ohjaaja sanoi meille, että hyvin voidaan aloittaa, kun tytöllä on niin hyvin jo painoa ja kun mennään tytön jaksamisen mukaan. Ekalla kerralla oltiinkin altaassa vaan n. 15min, kun sitten alkoi selkeästi väsy iskemään. Viime kerralla oltiinkin jo koko puolituntinen ja Ellen oli pelkkää hymyä :) Hihkuu ja polskii innoissaan!

Onko teillä muilla päivisin jo selkeää rytmiä?
Meillä on yörytmi pysynyt melkeinpä alusta asti samana. Eli n. klo 22 imetän ja siitä Ellen käy unille. Seuraavan kerran neiti herää syömään 3-5 aikaan. Unet jatkuu heti syönnin jälkeen ja seuraava syöttö on n. klo 8. Ja tästä unet jatkuu usein lyhyen jutustelun jälkeen vielä klo 10 saakka.
Mutta sitten toi päivärytmi.. Sitä meillä ei ole ollenkaan. Ja nyt vajaan viikon ajan Ellen on nukkunut vaan vajaan tunnin päikkäreitä, kun aikaisemmin neiti on nukkunut muutamat pidemmät (yli 2,5h) ja muutamat lyhyemmät. Nyt ollaankin oltu ihan kotosalla pari päivää ja yritetty kehittää jonkinlaista rytmiä päiviin, josko saatais noiden päikkäreiden kestoa vähän venytettyä.

 
Täälläkin hieman ajoittain tuota imetysraivaria havaittavissa, välillä pahempana, välillä ei juuri ollenkaan. En ole itse tajunnut sitä edes noteerata ennen kun luin Kamelin kommentin asiaan, mutta sitten se olikin ihan selkeä juttu =D Kai sitä jossain sumussa elää tiettyjen asioiden suhteen.

Meillä olisi lauantaina vauvauinnin infotilaisuus, katsotaan saadaanko lupa aloittaa uiminen heti, vai joudutaanko odottelemaan siihen 3kk rajaan asti. Painon puolesta jo saisi mennä, ja mielestäni myös jäntevyyden puolesta, mutta hyö varmaan osaavat sitten ohjeistaa tarkemmin. Jännityksellä ja innolla odotellaan, onhan se ihanaa aloittaa pienen kanssa harrastus!

Meilläkin on parit naurut todistettu, unessa. Ei valveilla vielä. Hymyilee kyllä leveästi =)

Yörytmi on aika selkeä ollut jo jonkin aikaa, seitsemältä käydään kylpemässä, ja vaihdetaan yökkäri päälle, minkä jälkeen syödään niin pitkään kun tarvis vaatii, ja suunilleen yhdeksän maissa kiikutan neidin nukkumaan, ja tarvittaessa vielä vähän tissittelyä niin nukahtaa. Herää pari kertaa yöllä syömään, itse horteessa annan eväät holleille ja nukahdan nopsaan, joten kellon aikoja tai muita en osaa sanoa. Heräillään 7-8 aikaan kun mies lähtee kouluun, ollaan koitettu vähän päästä rytmiä rakentamaan. (eka viikko koulua) ja päivärytmi on vähän hakusessa. Joskus nukkuu päikkäreitä, joskus ei muuta kun torkkuu, mutta vaunuihin ei oikein osaa nyt tällä hetkellä nukahtaa, pitää se harjoitella. Se hieman on haastavaa, kun koiran kanssa pitäisi päästä lenkille, ja jos neiti ei sippaa vaunuihin, on melkeen käännyttävä kotiin kun raivarit alkaa raastamaan hermoja. Kantoliinalla taas päästäisiin vaikka miten pitkälle, ja neiti nukkuu erinomaisesti siellä, mutta herää kyllä heti kun siitä aletaan purkautumaan pois. Pakko vaan harjoitella tuota vaunuihin nukuttamista pikkuhiljaa...
 
Jep, meilläkin tuo raivarien saaminen alkoi noin 2,5kk iässä. Olin kyllä jo ihan hädissäni kun ei ollut aiemmin tuommoista ongelmaa ollut! Onneksi kuitenkin kuulin mistä on kyse ja päivät on sujunut sen jälkeen paljon paremmin kun asian on tiedostanut. :) On tämä kyllä opettelemista jatkuvasti. :)

Mulla on vaunuissa semmonen pikkuisen kilisevä (tai vaikea kuvailla, kun se ääni ei ole terävä, vaan ennemminkin pehmeä kalina :D) lelu, joka ei kilahda joka liikeestä vaan aina vain välillä. Se on ollut tosi hyvä, harmi kun en tiedä missä sitä myydään kun tyttö sai sen lahjaksi, koska meillä ainakin nukutaan ja ollaan ihan kiltisti vaunuissa (en tiedä sitten onko vain vauva sellainen, että tykkää olla vaunuissa). Olisin suositellut sitä teille, jos se vaikka auttaisi vauvaa rauhoittumaan vaunuun. Valmistaja on Miyim, niillä on kaikkia muitakin aivan ihania leluja. :) Varmaan netistäkin saa niitä tilattua.

Meillä on hyvä parveke jossa voi vauvaa nukuttaa ja nukkuu kyllä tosi paljon paremmin ulkona. Eilenkin piti melkein mennä herättämään kun meni iltaunet niin pitkiksi, ettei olisi mennyt varmaan ikinä yöunille enää :D. Muuten päivärytmiä ei oo oikein selkeesti, lähinnä oon laittanut nukkumaan heti kun alkaa vaikuttaa väsyneeltä ja on ollut jonkin aikaa hereillä. Paitsi että ensimmäisille päiväunille mennään 10.30-11.30 aikoihin. Yörytmi näyttäis (sormet ristiin nyt!) koko ajan paremmalta, nyt on muutamana yönä nukkunut ensimmäisen pätkän jo yli viiden tunnin unia! Woohoo! :D

Nyt täytyy lähteä järjestelemään kalusteita, kun haettiin tänään ihana pinnasänky/juniorisänky  ja se pitäisi jotenkin saada tuonne makkariin mahtumaan.. :D
 
Täällä on myös hieman ongelmaa tuon nukkumisen (ja miksei syömisenkin) kanssa. Reilu viikko takaperin tyttö nukkui vielä kunnon päiväunia, yleensä 1,5 - 3 tuntia, aamupäivästä pidemmät ja iltapäivästä ja illasta lyhyemmät. Nyt kuitenkin täälläkin alettu "torkkumaan", vien tytön väsyneenä sänkyynsä ja se herää sieltä n. 20 minuutin kuluttua kähkäämään. Ei suostu nukahtamaan uudelleen ja ylös nostettua se on sitten ihan yliväsynyt, mutta ei vaan nuku. Vaunuissa onneksi nukkuu, mutta anna varjele jos olen yrittänyt sisätiloihin esim. mennä samalla kiertämään kauppaa, niin johan aletaan rääkymään. Olen sitten kävellyt parhaimmillaan sellaisia kolmen tunnin lenkkejä, jotta tyttö saisi nukuttua, mutta tällaisella hieman ylipainoisella liikkumattomalla ihmisellä on sen jälkeen kyllä jalat aivan vatkulilla :) Autossa nukkuu myös, mutta herää välittömästi auton pysähtyessä ja menee hetki ennen kuin pääsemme pois Jyväskylän keskusta-alueelta, sillä tyttö huutaa kauheasti kun joudumme pysähtymään liikennevaloihin :D

Täällä mennään nykyään pelkällä korvikkeella, oma tuotanto tyssäsi jo kuukausi takaperin. Pullon kanssa on kuitenkin alettu "leikkimään", eli viskotaan päätä sivulta toiselle, niin että syöttäminen vaatii nopeita refleksejä ja pidetään pulloa suussa, imetään maitoa ja sitten valutetaan ne suupielestä pois. Sen jälkeen hymyillään päälle. Tästä on varmaan tulossa joku kiusanhenki Pikku Myy.

Illat edelleen ihanaa huutokonserttia (illat vaihdellen enää onneksi 1 - 3 tuntia, kun vauvana se neljän tunnin suora huuto oli vakio), mutta nykyisin onneksi hiljenee sylissä kun jaksaa samalla tanssia ja laulaa rallatusbiisejä (yleisimmin laulan Irwiniä ;D). Istua jos yrität, tyttö havaitsee sen heti ja alkaa huutaa. Kolmen tunnin huudon jälkeen kädet on hieman tunnottomat jo, kun tyttö painaa 6,5 kg. Huutamisen aikana tyttö ei suostu syömään, mahaa varmaan edelleen kipristelee. Viimein kun tytön saanut rauhoitettua tarpeeksi voimakkaalla tanssahtelulla ja heiluttelulla, nopeasti tyrkättävä pullo suuhun ja toivottava, että se syö. Sitten kun viimein syö, nukahtaa yleensä siihen syliin lopen väsyneenä. Niinkuin isä ja äitikin :D
 
Päivärytmistä ei ole täällä meidänkään neidillä tietoa. Yöt nukutaan hyvin (klo 21-8, pari syöttöä sen aikana) ja aamupäiväunet ovat säännölliset olleet jo pitkän aikaa noin klo 9-12. Siitä sitten herättyä loppupäivä sinne iltayhdeksään on täynnä pikkutirsoja ja paikkana joko vaunut tai syli. Nokoset kestävät kerrallaan maksimissaan 30min, vaunulenkilläkin silmät rävähtävät auki kuin kellosta katsoisi puolen tunnin unien jälkeen :) Sinänsä tämä rytmi on ihan ok, mutta tietysti olisi helpompaa, jos tyttö nukkuisi jossain vaiheessa 1,5-2 tunnin selvät iltapäiväunet jossain vaiheessa eikä noita pikku pätkiä pitkin päivää. Odottelen 4kk:n tulemista täyteen, kun ruvetaan maistelemaan jo muutakin kuin tissimaitoa, jo se aikaansaisi iltapäiviinkin jonkinmoisen selkeän päivärytmin. Vai olisiko jollakulla hyviä vinkkejä asiaan?

Oletteko aloittaneet vauvauinteja tai jumppia? Me kävimme vauvajumpassa ja neiti tykkäsi kovasti, kun nosteltiin ja pyöriteltiin sinne tänne. Itsellekin tuli ihan kunnon jumppa siinä samassa :) 
 
Olipas helpottavaa lukea, ettei kaikilla muillakaan ole vielä selvää päivärytmiä... Meillä on yritetty 2,5 kk Einon kanssa hakea rytmiä, mutta vielä on hakusessa. Aamuisin Eino herää 7-8 aikoihin ja klo 10 aikaan mennään n. 3 tunnin päikkäreille. Loppupäivä onkin sitten täysi arvoitus. Välillä nukutaan kahdet päiväunet, välillä yhdet. Illalla poika sitten haluaisi mielellään kukkua yhteentoista vaikka olisi jo väsynytkin... Välillä nukuttaminen onnistuu jopa ennen kymmentä. Yöllä herätään syömään 1-3 kertaa.

Jotenkin aiemmin oli helpompaa, kun Eino nukahti silloin kun oli väsynyt. Nyt vain alkaa olla ärtyinen (= rääkyy joka asiasta eikä ole rauhassa muuten kuin äitin liikkuessa) ja pitää erikseen laittaa nukkumaan. Päivisin meillä nukutaan ulkona vaunuissa -on nukkunut siellä alusta lähtien parhaiten.

Meillä on ollut kanssa nuita rintaraivareita: tarttuu kiinni tissistä, imaisee, irrottaa ja huutaa -ja sama alusta. Monesti helpottaa kun nostaa välillä röyhtäisemään tai jos mikään muu ei helpota niin usein helpottaa kun kävelen (mieluiten aluksi voimakkaasti hytkyen...) samalla. Alkaa vain äitin ranteisiin käydä tuo n. 7 kg:n möhkäleen kantaminen. Ollaan siis pärjätty tosi hyvin rintamaidolla.

Nyrkkiä meilläkin syödään välillä oikeinkin antaumuksella. Tutin käyttöä olen yrittänyt välttää niin, etten tarjoa kuin silloin kun muu ei auta (itkee massu täynnä) tai yritetään nukuttaa yöunille (tämä meillä on välillä melkoinen voimainponnistus).

Hymyjä tulee entistä enemmän (myös ihmiselle eikä vain ihanille lampuille tai ikkunoille) ja nyt  vkon sisällä Eino on alkanut jokellella kunnolla. Miten hyvin teillä muuten kannatellaan päätä massullaan ollessa? Einon niskat kyllä kantaa hyvin muuten, mutta massullaan alkaa kyntää nenällään maata ja saa raivarit yrittäen vain ryömiä eteen päin... Hyvällä tuulella ollessaan ja narraamalla kannattelee päätään vähän aikaa.

Vauvauintiin mieli tekisi (uskoisin pikkumiehen tykkäävän, kun kylpeminenkin on hänestä niin hauskaa ja tykkää muutenkin kovasti potkiskella ja nyrkkeillä), mutta meiltä on lähimpään vauvauintiin n. 40 kilometrin matka -syrjäkylällä asuminen miinuspuolia...
 
Takaisin
Top