Uusi pulla uuniin?

Autumn daydream

Autumn daydream

Kommentoinnin ninja
Syyskuunmammat 2014
Tammimammat 2017
Tuolla vaiva-ketjussa tulikin jo tämä vähän esille. Onko teillä suunnitelmissa uuden vauvan yrittäminen?
Mä olen toistaiseksi tyytyväinen yhteen. Yhden kanssa on niin helppoa. Pikkusisarus olisi kiva jossain vaiheessa, mutta ei ihan vielä.
 
Mie haluisin lapset pienillä ikäeroilla, mut nyt pitää viel ootella. Saattas piru olla irti, jos toinen ilmoittais tulostaan.. Ei meillä, mut anopilla ja appiukolla meinaan. Ovat sen verran vanhoillisia, et tääki raskaus oli heille pahasta. Kun siis ei olla naimisissa. Mut sen verta jääriä ollaan, et häät tulee ku niiden aika joskus on. :)
 
Pieni ikäero olisi kiva ajatus,mutta taitaa olla niin että mä en uskaltaisi ihan putkeen toista vauvaa yrittää.Pelottaa että en jaksaisi arkea taaperon kanssa jos tulisikin vaativa vauva. :sad001 Sen verran kovilla jaksaminen on ajoittain ollut yhdenkin valvottajan kanssa,vaikka meillä ei ollut koliikkia tai muuta isompaa.Ja kaipaan toisaalta kyllä töihinkin hetkeksi.Ei olla kyllä kauheasti tästä aiheesta edes puhuttu miehen kanssa.Joskus vaan todettu että meille itselle on omat sisarukset niin tärkeitä,että saman haluaisi suoda omille lapsille.
 
Mäkin haluaisin pienellä ikäerolla toisen, mut mua kalvaa ja pelottaa synnytys etten varmaan uskalla.. No ehkä se mieli muuttuu ajanmyötä :)
 
Mulla kanssa synnytys pelottaa!Vaikka varmaan luonto hoitaa hommansa niin että se kauhu unohtuu hetkeksi,mut pelkopolille tulee olemaan varmaan tarvetta.

Uuden äitiyspakkauksen kuvat kyllä vähän herätti vauvakuumetta! :D
 
mäkin olin haaveillut toisesta pienellä ikäerolla, mutta nyt ei tunnukaan olevan mikään kiire - haluaa vaan antaa kaiken ajan ja huomion pojalle. raskaudesta ja synnytyksestä haaveilen, en kai muista että ne on yhtä pahoinvointia ja kipua. eikä kyllä ole miehen kanssa keksitty, miten vauvoja oikein tehdään ennen kuin tuo edellinen muuttaa pois kotoa :D
 
Meillä on nyt nämä kaksi ihanaa murusta reilun kahden vuoden ikäerolla. Ollaan miehen kanssa puhuttu että meidän lapsiluku olis tässä. Toisaalta nyt kun lapset kasvaa vauhdilla eikä tyttökään ole enää mikään pikkuvauva niin huomaan vauvakuumeen taas heräilevän. Järki sanoo että kahdessa on tarpeeksi mutta se tunne.....Ja kaiken lisäksi näyttää siltä ettei mieskään ole täysin ehdoton tuon lapsiluvun kanssa mikä vaan lisää mun sekovauvakuumetta. :woot:

Tuo uusi äitiyspakkaus herättää ristiriitaisia tunteita. Ensivaikutelma oli vähän pettynyt. Jotenkin sitä uutta pakkausta odottaa aina suurella mielenkiinnolla vaikka itelle ei vauvaa tuliskaan.
 
Mun täytyy iän puolesta jättää lastenteko nuoremmille vaikka haikeeta se onkin.. Jos oisin nuorempi niin varmasti meidän perhe vielä kasvaisi. Nyt olen superonnellinen siitä että meillä on kaksi ihanaa pientä tyttöä tässä :love7

On kyllä jänskä aina seurata millainen uusin äitiyspakkaus on . Musta oli taas jotenkin poikavärejä paljon, mutta

kiva kun uudistavat kuoseja ja ne retrokeltaiset ja vihreät oli aikas söpöt...
 
Kuten tuolla toisessa ketjussa kerroinkin, niin meillehän on tosiaan nyt toinen tulossa. Onnellisia ollaan ja lapsi on todella toivottu, mutta kyllä silti välissä meinaa hiukan pakokauhukin iskeä, että mitenkäs sitä sitten kahden niin pienen kanssa. Mutta pärjäähän ihmiset kaksostenkin kanssa. Ja varmasti vähän myöhemmin on lapsista toisille seuraa ja riitakumppania :wink

Meillähän tosiaan ikää alkaa jo olla, itse kolkuttelen neljääkymmentä ja mieheni on sen jo ylittänytkin. Ennen tuon esikoisen ilmoittamista itsestään me elettiin melkein neljä vuotta ilman ehkäsyä, ei varsinaisesti lasta yritetty ikään kuin annettiin kohtalon päättää, jos sellainen tulisi, eikä mitään tapahtunut. olin jo tuudittautunut lapsettomaan eloon ja melkein unohtanut,että raskautumisen mahdollisuus on edes olemassa :wink Mutta sitten tosiaan tyttö ilmoitti tulostaan ja on tehnyt meidän onnellisesta perheestä vielä onnellisemman. Ja kun tuota ikää tosiaan on ja edellisen alkuunlähtö kesti, niin päätettiin antaa kohtalon taas päättää. takarajaksi asetin omat nelikymmpiset. No uusi pieni ilmoitti siis tulostaan tosi nopeasti ja odotetaan kyllä innolla (ja pienellä kauhulla).
 
Meillä oli kanssa lapitar niin että esikoisen jälkeen ei käytetty ehkäisyä vaan ajateltiin että oisihan se ihana saada pikkusisarus tytölle jos onni oisi myötä . Ja taisi ehtiä suurinpiirtein kahdet kuukautiset tulla ja yhtäkkiä oudot olot olikin uutta raskautta :) vähän silloin kyllä oli ymmyrkäisenä kun en ikinä oisi arvannut että nelikymppisenä voisi noin helpolla onnistua!
Meillä ikäeroa 1v3kk ja ne hymyt minkä pikkusisko isosiskolleen antaa on kyllä aivan sydämet sulattavia :)
 
Sinitiitu, ihana kuulla samanmoisesta ratkasusta ja että päätös on osoittautunut oikeaksi.
 
Taitaa olla tännekin hiipimässä pieni vauvakuume. Toisaalta taas ei haluta kahta pientä samaan aikaan eli saa aika vähän aikaa kulua. Sektionkaan takia ei vielä voisi toista tehdä.
 
Täälläkin on ilmassa vähän vauvakuumetta.. Pikkuhiljaa unohtuu ne synnytyskivut (ei silti onneksi liian helposti) ja ekat pari vaikeaa kuukautta vauvan kanssa.. Lieneekö perua siinä, kun lähipiiriin on syntynyt kaksi ihanaa tyttöä lähiaikoina :) Mutta haluaisimme silti odottaa ainakin vuoden, olisi hyvä olla vähän ikäeroa lapsilla ja en pysty synnyttämään vielä pitkään aikaan :D
 
Mää olin aikaisemmin myös sitä mieltä, että lapset pienellä aikavälillä. Nyt tuntuu, että odotellaan hetki. Ei oikeastaan sen takia, että olisi rankaa, vaan haluan "rauhassa" kokea sen odotus- ja pikkuvauva-ajan uudelleen. Ja töiden puolesta on myös parempi, että ehdin saada väikkäriä eteenpäin ennen toista lasta. Mutta 2-3 vuoden ikäero tuntuisi tällä hetkellä hyvältä eli varmaan ensi vuoden puolella aletaan yrittämään (kunhan ajatus on ensin miehelle lyöty läpi) :wink
 
Mulla on tosi ristiriitaiset tuntemukset asiasta. Tämä meidän esikoinen on ollut kovin haastava hoidettava jo alusta saakka, ja tuntuu ettei samaa jaksaisi enää käydä uudestaan läpi. Meillä oli siis koliikkia kolme kuukautta ja edelleen on kovat iltakitinät ja tyttö on helposti tyytymätön muutenkin. Mutta olisihan sitä toivonut, että tyttö olisi saanut pikkusisaruksen.
 
Edelliseen kommenttiini nyt uudelleen ottaen kantaa.. :)
Eli niin sanotusti istuttiin miehen kanssa alas ja käytiin hyvinkin "iso" keskustelu toisesta lapsesta pari päivää sitten, sillä alusta asti oli ajatusta, että toinen lapsi saisi tulla, jos olisi tullakseen. No sitten tyttö syntyi ja arki olikin ihanaa, mutta kovin raskasta. Ihanaa se on edelleen, ja raskastakin. Mies lupasi auttaa mua kotona enemmän ja lupasi huolehtia myös siitä, että mulla jäisi edes pieni hetki aikaa itselleni ja aikaa pitää itsestäni huolta. Eli nyt sitten mennään ihan alkuperäisellä suunnitelmalla ja toinen pirpana saa tulla, jos on tullakseen :) Ja keskitytään esikoisen lisäksi myös siihen, ettei vauvan ja kodin hoitamisen vastuu jää liiaksi mulle :)
 
Mikäs tällä saralla on tilanne?

Itellä aika kovakin kuume. Taitaa vaan imettäminen (2x päivässä) sotkea mahdollisuutta toisesta. Ekat menkat oli sillo heinäkuun lopulla, mutta sen jälkeen ei mitään. Välillä vihloo ja polttelee ja nippailee mahassa, mut tiiä mikä pieru sit on karannu.. :D miten muilla kierto tasoittunu?

Lisäksi taitaa urheilu sekoittaa kroppaa taas kerran. 2 kertaa viikossa salilla ja mahdollisuuksien mukaan 3-4 kertaa viikossa lenkillä. Syön normaalisti kotiruokaa. Sinänsä ei mahdotonta rääkkiä, mut yli vuoden tauon jälkeen tuntuu varmasti. :/
 
Täällä on jatkuvasti kasvava kuume. Ollaan miehen kanssa ajateltu että joulukuussa voisi antaa toiselle luvan tulla.

Mulla oli jotain menkkojen tapaista maaliskuussa. Elokuun alussa oli sitten kunnolliset menkat (luulen tunteneeni oviksenkin ennen niitä) ja tässä vähän aikaa sitten toiset. Jotain elämää siis sillä saralla, mutta vähän oli pitkä eka kierto. Imetys varmasti sotkee sitä. Imetän nyt neljästi päivässä + kerran yöllä. Tarkoitus olisi vuodenvaihteeseen mennessä vähentää niin että imetän vain illalla, kun tammikuussa pitäisi palata töihin.
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top