Päätinpä aloittaa meille uudelleenraskautuneille ihan oman, uuden ketjun jonne voidaan vuodattaa ilot ja surut ym. Toki muutkin saavat kommentoida, mutta ajattelin, ettei kaikki välttämättä halua lukea näitä jorinoita... [:D]
Meitä taitaa olla jo mun lisäks Viirukhan, miuku_, LauraElina ja ....??? Oliko vielä joku muu?!
En tiedä onko tälle ketjulle tilausta, mutta laitoinpa nyt aikani kuluks tän pystyyn [;)]
Niinkun oonkin jo kertonut, niin muutamia aika negatiivisia kommentteja on tullut ja siitä olen pahoittanut mieleni. Kaikki ei vieläkään tiedä tästä raskaudesta, kun tiedän saavani osakseni niin paljon silmien pyörittelyä ja taivastelua. Juu, on ihan totta että tämä on mulle JO VIIDES lapsi ( ja kuudes raskaus) mutta monikaan ei ole ottanut huomioon, että tää tuleva vauva on miehelleni "vasta" toinen oma, biologinen. Toki hän on elänyt tässä meidän perheessä jo yli 5 vuotta ja pitää mun 3 poikaa ominaan, mutta kyllä oma on silti aina oma.
Ja sitten tietty oman lisänsä tähän tilanteeseen tuo se, ettei lapsilla tule kuin 11kk ikäeroa. Sekin aiheuttaa ihmetystä ja voivottelua että "miten sä nyt jaksat, sä oot kyllä iiiihan hullu, siihen loppuu elämä" jne... [8|] No, meillä on ikää sen verran (mies 35 ja minä tuun perässä keväällä) niin ei enää viitsitty odotella. Päätettiin, että meidän perheessä on vielä tilaaa yhdelle ja mentiin ihan "tulee jos on tullakseen"-meiningillä. Testi näytti positiivista yllättävän nopeasti-Onni oli vasta 3kk ja olihan se meillekin iso yllätys, mutta ihana semmonen! [:)] Hetken aikaa meni, ennenkuin sopeuduttiin asiaan.
Mitäpäs vielä... Oma olo on ollut jo muutaman viikon ihan loistava. On ollut semmonen "ihan liian hyvä olo" ja siksi kävin hakemassa lainaan doplerin jolla on kuunneltu vauvan sydänääniä. Meillä kun noita neuvolakäyntejä ei täällä Helsingissä ihan turhan usein ole ( ekan kerran kävin lokakuun alussa ja seuraava on 12.1.) ... Itse asiassa Hesarissa oli juttua noista harvoista neuvolakäynneistä just tänään. Mutta ei mulla ole tarvetta siellä käydä, ainakaan nyt kun voin noita ääniä kuunnella kotona [;)] ja olo on muutenkin tosi hyvä.
Tämmösiä siis täällä.... nyt, kun viikkoja on jo ehkä uskaltaa jo ajatella, että ens toukokuussa meitä on 7 henkeä tässä perheessä.... 5 lasta ja koira. Sen jälkeen saa joku muu hoitaa lisääntymispuuhat, koska meillä molemmilla menee piuhat poikki. Eipä sit munkaan tuttujen tarvitse enää taivastella tätä tilannetta... [;)][;)][:D][:D]
Meitä taitaa olla jo mun lisäks Viirukhan, miuku_, LauraElina ja ....??? Oliko vielä joku muu?!
En tiedä onko tälle ketjulle tilausta, mutta laitoinpa nyt aikani kuluks tän pystyyn [;)]
Niinkun oonkin jo kertonut, niin muutamia aika negatiivisia kommentteja on tullut ja siitä olen pahoittanut mieleni. Kaikki ei vieläkään tiedä tästä raskaudesta, kun tiedän saavani osakseni niin paljon silmien pyörittelyä ja taivastelua. Juu, on ihan totta että tämä on mulle JO VIIDES lapsi ( ja kuudes raskaus) mutta monikaan ei ole ottanut huomioon, että tää tuleva vauva on miehelleni "vasta" toinen oma, biologinen. Toki hän on elänyt tässä meidän perheessä jo yli 5 vuotta ja pitää mun 3 poikaa ominaan, mutta kyllä oma on silti aina oma.
Ja sitten tietty oman lisänsä tähän tilanteeseen tuo se, ettei lapsilla tule kuin 11kk ikäeroa. Sekin aiheuttaa ihmetystä ja voivottelua että "miten sä nyt jaksat, sä oot kyllä iiiihan hullu, siihen loppuu elämä" jne... [8|] No, meillä on ikää sen verran (mies 35 ja minä tuun perässä keväällä) niin ei enää viitsitty odotella. Päätettiin, että meidän perheessä on vielä tilaaa yhdelle ja mentiin ihan "tulee jos on tullakseen"-meiningillä. Testi näytti positiivista yllättävän nopeasti-Onni oli vasta 3kk ja olihan se meillekin iso yllätys, mutta ihana semmonen! [:)] Hetken aikaa meni, ennenkuin sopeuduttiin asiaan.
Mitäpäs vielä... Oma olo on ollut jo muutaman viikon ihan loistava. On ollut semmonen "ihan liian hyvä olo" ja siksi kävin hakemassa lainaan doplerin jolla on kuunneltu vauvan sydänääniä. Meillä kun noita neuvolakäyntejä ei täällä Helsingissä ihan turhan usein ole ( ekan kerran kävin lokakuun alussa ja seuraava on 12.1.) ... Itse asiassa Hesarissa oli juttua noista harvoista neuvolakäynneistä just tänään. Mutta ei mulla ole tarvetta siellä käydä, ainakaan nyt kun voin noita ääniä kuunnella kotona [;)] ja olo on muutenkin tosi hyvä.
Tämmösiä siis täällä.... nyt, kun viikkoja on jo ehkä uskaltaa jo ajatella, että ens toukokuussa meitä on 7 henkeä tässä perheessä.... 5 lasta ja koira. Sen jälkeen saa joku muu hoitaa lisääntymispuuhat, koska meillä molemmilla menee piuhat poikki. Eipä sit munkaan tuttujen tarvitse enää taivastella tätä tilannetta... [;)][;)][:D][:D]