Uudelleen raskaaksi?

Rauha80

Puuhakas puhuja
Milloin olisitte valmiita tähän kaikkeen uudestaan? Juttelin ystävän kanssa aiheesta ja hän joulukuisen äitinä oli vielä sitä mieltä että ei enää ikinä. Itsestä tuntui heti synnytyksen jälkeen että voisin ruveta tähän uudestaankin aika nopeasti. Nyt kun vauva on puolivuotias, alkaa vauvakuume nostaa päätään ihan tosissaan. Onko muita? Hullultahan tämä vähän tuntuu kun sylissä on yksi vielä ihan pikkuinen..
 
Vaikka heti olisin valmis :Heartred Mutta kuten aiemminkin on ollut mun kohdalla puhetta, tämä poika on mulle ensimmäinen ja viimeinen lapsi :sad001 Joskus mielen valtaa edelleen hirveä suru, kun en enää voi enää toista lasta saada.
 
Sit ku nykyinen ois n. 1,5v jos tietäis että se (tuleva) ois helppo vauva ja itellä ois kiloja paljopaljo vähemmän.
 
Analysoidaanpa kunnolla kun tämä on itsellekin vähän avoin asia :grin

Esikoisen jälkeen vauvakuume iski 6 kk kohdalla. Alettiin yrittää pian sen jälkeen koska esikoistakin piti tovi yritellä. Esikoinen oli reilu vuoden kun plussasin, ikäeroa meillä siis 1 v 10 kk.

Sikäli raskaus oli rankempi nyt kun loppu oli aika kivuliasta. Raskaus on kyllä ihanaa kun on se maha, mutta esikoisen kanssa touhutessa huomasi miten rankkaa se oli. Kesä meni istuskellessa.

Synnytys itsessään ei taaskaan ollut paha vaikka koinkin sen synnytyspettymyksenä jonka mielestäni olen käsitellyt. Mutta synnyttämään voisin lähteä koska vaan uudestaan, upeita kokemuksia molemmat kuitenkin.

Alusta lähtien kuitenkin on puhuttu kahdesta ja edelleen olen sitä mieltä. Mutta kyllähän se ajatus silti kutkuttelee. Oli ennen synnytystä puhetta että mies ottaisi sterin mutta eipä ole maininnutkaan aiheesta synnytyksen jälkeen. Itsekin tulin vähän toisiin aatoksiin kun se on kuitenkin niin lopullinen ratkaisu.

Nyt tutustuin hormonikierukkaan ja olen miettinyt josko sellaista. Sitten olisi vielä mahdollisuus kolmanteen lapseen jos mieli muuttuu ja huonot puolet unohtuu muutaman vuoden päästä :hilarious:

Että jos lokakuinen olisi vasta ensimmäinen lapsi niin olisin valmis uuteen raskauteen tosin toivoisin olevani paremmassa kunnossa ennen raskautta. Nyt kun on kaksi alle 3 vuotiasta tuossa niin en haluaisi uutta vauvaa nyt, saa nähdä miten tulevaisuudessa :happy:
 
En ole valmis tekemään toista koska en halua elää raskausaikaa uudestaan. Koko ajan pelkäsin että lapsi ei ole terve ja synnytys kammotti niin paljon että tilanne häiritsi jo normaalia elämää.
Toinen vauva olisi ihana jos sen saisi jotenkin helpommin :)
 
Mulla oli loppujen lopuksi tosi helppo raskaus ja synnytyksestäkään ei tullut edes tikkejä, joten niiltä osin olisin valmis vaikka samantien tekemään koko homman uudestaan. Meillä on aina ollut suunnitelmissa ainakin se kaksi lasta ja oon itse ajatellut että parin vuoden ikäero olisi optimaalisin. Kuitenkin sekä minä että mies ollaan nyt niin kiinni tossa pienessä, että tuntuu jotenkin ihan epätodelliselta ajatukselta että meistä riittäisi kahdelle vauvalle, joten varmaan menee jonkin aikaa ennen kun seuraavaa aletaan tosissaan miettimään. Itse tosin oon kyllä jemmaillut jo pieneksi jääneitä vaatteita ja miettinyt salaa nimiä potentiaaliselle pikkukakkoselle.. :grin
 
Lapsilla ikäeroa reilut 2v ja itsellä alkaa neljäkymppiä lähentyä uhkaavasti. Näinollen lapsiluku saa olla tässä...ellei joku ihme tapahdu. En kyllä kaipaa raskaana oloa yhtään. Ja vaikka lapsiani rakastan valtavasti, niin tällä hetkellä kun oma aika on ihan nolla, vessaankaan ei pääse ilman seuraa, esikoisella uhmaikä, jatkuvasti joku kinuaa jotain ( anna sitä tai tätä, pissahätä/kakkahätä/räkäänenässä/nälkä tai jano) ja yöunen määrä on varsin vähäinen niin ei kyllä ole lainkaan vauvakuumetta.:wtf:
 
Mulla tuli vauvakuume kun poika oli 3 kk.. Nyt se on vaan vähän hellittänyt kun tajuan ettei tänä vuonna toista tule (oisin halunnut vuoden ikäerolla lapset). On toinen silti tervetullut koska vaan, vaikka puolentoista vuoden päästä ois seuraava hyvä ajankohta toiselle. Raskautta ja synnytystä mulla ei tosin ole ikävä :D
 
Hienoa lukea, että joillakin on kuitenkin vielä halua tulla raskaaksi ja saada lisää lapsia. Toivottavasti onnistutte, ja sellaisella aikataululla kuin haluatte :Heartred
 
Esikoinen kun oli syntynyt niin vauvakuume alkoi nostaa päätänsä joskus 6kk kohdilla. Meillä olikin toiveissa toinen pienellä ikäerolla ja esikoisen täyttäessä 1v, kierto sitten käynnistyi ja siitä raskauduin.
No tämän toisen synnyttyä mut valtasi miltei heti jo kuume kolmannesta ja oikein pahana se oli tuossa 3kk kohdalla. :woot:
Nyt kuitenkin tuntuu ettei mun kroppa olisi valmis vielä kolmanteen piiitkään aikaan. Lisäksi mun molemmissa raskauksissa on ollut riski ennenaikaisuudesta, en tiedä miten selviytyisin kolmannen kanssa jos täytyisi taas vuodelevossa olla. Kummastakin oon myös sairastanut kohtutulehduksen ja olihan tän kakkosen imukuppiavusteinen synnytys, kaavintoineen kaikkineen aika mieleenpainuva. Eikä nyt pelkästään positiivisessa mielessä.

Kuitenkin toivoisin että jos me kolmas hankittaisiin, olisi hänelläkin suht pieni ikäero sisaruksiin. Ja mulla on sellainen 5 vuoden ikkuna tässä, jonka jälkeen en enää aio raskaaksi hankkiutua.

Joten monesta asiasta riippuu tuo kolmas. Sydän se nyt kuitenkin sanoo jostain syystä ettei meidän perhe vielä oo "valmis" ja mies myös kovasti kolmatta toivoo. :)
 
Jotenkin helpottavaa kuulla että on muillakin kuume yllättänyt melko nopeasti synnytyksen jälkeen. Ajattelin jo olevani vähän pöljä.. [emoji23] Ratkaisuja tähän on varmasti yhtä monia kuin perheitäkin, mikä kellekkin sopii. Meillä kiirehditään senkin takia että ikä alkaa asettaa ehtoja. Lisäksi tätä ekaakaan ei ihan noin vaan tehty, joten pitää varautua siihen että apuja tarvitaan mahdollisesti. Montaa vuotta ei ole aikaa odotella luomuihmeitä.
 
Jotenkin helpottavaa kuulla että on muillakin kuume yllättänyt melko nopeasti synnytyksen jälkeen. Ajattelin jo olevani vähän pöljä.. [emoji23] Ratkaisuja tähän on varmasti yhtä monia kuin perheitäkin, mikä kellekkin sopii. Meillä kiirehditään senkin takia että ikä alkaa asettaa ehtoja. Lisäksi tätä ekaakaan ei ihan noin vaan tehty, joten pitää varautua siihen että apuja tarvitaan mahdollisesti. Montaa vuotta ei ole aikaa odotella luomuihmeitä.

Minäkin ajattelin ensin että mitä ihmettä tää vauvankaipuu on kun mullahan on vauva TÄSSÄ?
Tuli sellainen olo että saako näin tuntea ja haluta, etten vaikuta aivan kiittämättömältä. Koska olen kyllä enemmän kuin kiitollinen molemmista lapsistani.
Mutta se vauvakuume, ei se katsonut aikaa ja paikkaa.. Ja ehkä eniten siitä sitä pientä nyyttiä helliessä, ymmärsi ajan kuluvan koko ajan kuin siivillä ja halusi tarrata niihin hetkiin vain kiinni tiukasti.
 
Kuvailit Miitu juuri mun tuntemukset. Tää vauva on ihana ja täydellinen ja tuntuu että kaikki on tässä ja nyt. Mulla on kaikki mitä olen toivonut! Silti kuume hiipi ja sai mut epäilemään itseäni;- onko tässä mitään järkeä tai onko mulla edes oikeutta kokea näin.
 
Kyllä mä oon sitä mieltä että on oikein kokea ja tuntea just niin kuin Rauha ja Miitu tuntee, ja on ihan ok haluta lapsia lisää :)
 
Mulla kans sellanen fiilis, että koska raskaus ja synnytys (näin jälkikäteen ajateltuna!) olivat niin hyviä kokemuksia ja koska tää vauva-aika on ollut paljon helpompaa ja hauskempaa kuin osasin kuvitella, voisi seuraava tulla melko piankin. Kuitenkin haluan keskittyä nyt tähän esikoisen vauva-aikaan ihan täysin, ja myös antaa itselleni aikaa toipua. Sinänsä koen, että kroppa on jo palautunut, mutta uskoisin, että suositukset synnytyksen ja uudelleen raskautumisen välisestä ajasta on ihan aiheellisia.

Luultavasti aletaan yrittämään seuraavaa mukulaa kun tämä esikoinen on 1-2 vuotias. Mua inhottaa se, että joudun kuitenkin tässä koko ajan miettimään töiden ja raha-asioiden kannalta, miten olisi järkevää toimia. Kestääkö talous, jos alan odottamaan seuraavaan kun oon kotihoidon tuella? Jos meen välissä töihin niin mihin menen ja miten pitkäksi aikaa? Tässä on niin monta kysymysmerkkiä tulevaisuuden suhteen. Koitan vaan luottaa siihen, että kaikki menee niin kuin on tarkoituskin.
 
Mitkä on suositukset uudelleen raskautumisessa? Mä en oo tainnu sellaisista kuullakkaan..
 
Kyllä nuo talousasiat on kuitenkin aika tärkeitä, varsinkin kun on oma asunto, oli se sitten omakotitalo tai osake, ja kaikki kulut menee omasta pussista, eikä tukea saa kuin vesi- ja sähkölaskuihin, asuntolainan korkoihin ja vakuutuksiin, jos sellaiseen tilanteeseen joutuu, ettei rahat riitä. Eihän siellä katsota kuin että noiden kulujen ja ehkä ruokaan lasketun menon jälkeen jää joku tietty summa rahaa, vaikkei oikeasti jäisikään muiden lainojen ja asumismenojen jälkeen, ja tukea ei tipu. Vuokra-asuntoon saanee ehkä enemmän tukea. Meilläkään kun ei mies ole töissä, niin minun on sitten pakko palata töihin heti vanhempainpäivärahakauden päätyttyä, vaikken todellakaan haluaisi :sad001 Toiseen lapseen ei varmasti olis taloudellisesti edes mahdollisuuksia enää, varsinkin jos se täytyisi saada alkuun keinotekoisesti. Mutta näillä mennään, eihän tälle tilanteelle mitään voi :sad001
 
Mitkä on suositukset uudelleen raskautumisessa? Mä en oo tainnu sellaisista kuullakkaan..

WHO suosittelee 2 vuotta tai yli. On todettu että liian lyhyt väli synnytyksissä aiheuttaa erinäköisiä terveysongelmia koko perheelle, tai ainakin siis altistaa niille. Sektioiden jälkeen useimmat lääkärit taitaa suositella noin vuotta ennen uutta raskautta haavan paranemisen takia.
 
Pojalla ikää noin 5,5 kk nyt, ja läpällä puhutaan miehen kanssa pikkuveljestä. Mutta oikeasti halutaan minimissään 2 vuoden ikäero, jos meille nyt lisää lapsia suodaan. Kolme vuotta olisi ihanne. Kroppa sinällään olisi valmis, hätäsektiosta olen toipunut erinomaisesti fyysisesti. Mutta ikinä en enää halua kokea "luonnollisen syntymän riemua", 31 h sitä riitti vallan mainiosti. Mahdollisessa seuraavassa synnytyksessä haluan olla tajuissani ja saada vauvan heti rinnalleni, en maata ponnistamassa kivunlievitys täydellisesti epäonnistuneena ja välistä tajuttomana, ja lopulta heräämössä vauvani ensihetket menettäneenä. Suunnitellulla sektiolla siis mennään seuraavan kerran.
 
Takaisin
Top