Heipä hei kaikki kanssa kuumeilijat!
Turhautumiskynnys viimein ylittyi tänään ja päätin keskustelujen seurailun sijaan avata itse uuden, josko löytyisi kohtalotovereita.
Tilanteemme on siis seuraava: esikoisemme täyttää kohta kaksi vuotta ja hänelle pienempää sirarusta olemme yrittäneet tuloksetta 10kk. Minulla on diagnosoitu pco mutta lääkärin mukaan voimme huoletta yrittää vuoden ilman lääkkeitä sillä esikoisemme tärppäsi ilman apuja 4. Kierrosta.
Mikäs nyt siten ottaa pannuun, no se etten voi uskoa etten ole raskaana. Tikutin viime kierrosta ovulaation ja olin onneni kukkuloilla sillä uskoin tosissani että kun se ovulaatio vihdoin tulee niin tulee vauvakin. No kp34/35 alkoi vuoto joka oli jokseenkin runsasta( kuten yleensäkin) vuotoa kesti yhden päiväna ja yön, sen jälkeen päivän verran tiputtelua ja toinen tuhrua. Tämä siis minulle erittäin epätyypillistä.
Eilen (3pv vuodon jälkeen) sitten päätin laittaa stopin kaikille kuvittelemilleni raskausoireille ja tein apteekin raskaustestin. Sitä siinä sitten tarkkaan tihrustelin kun plussaa toivoin ja tikkuun ilmestyi juuri ja juuri erottuva viiva siis todella todella himmeä haamu. Tästä tietenkin sain lisää vettä myllyyn vaikka tänäaamuna tekemääni ovistestiin (rtestit loppu) ilmestyi vain haalea "sinulla on hormonitoimintaa"-viiva. En vaan saa ravistettua tunnetta siitä että olisin raskaana ja laitan kaikki alavatsan nipistelyt ja huonon olon sen toivon piikkiin. Ensi viikolla sitten testaan taas vaikka järki sanoo että se on tuhlausta mutta sydän niin kovasti toivoo. Ehkä sain varhaisen keskenmenon ja ne hormonit siellä vielä haamuilee.
Kiitos jos joku tämän jaksoi lukea loppuun ja pahoittelen kirjoitusvirheitä, kosketusnäytössä on vielä harjoittelemista.
Mukava olisi kuulla jos on muitakin jotka eivät halua järjen ääntä uskoa.
Turhautumiskynnys viimein ylittyi tänään ja päätin keskustelujen seurailun sijaan avata itse uuden, josko löytyisi kohtalotovereita.
Tilanteemme on siis seuraava: esikoisemme täyttää kohta kaksi vuotta ja hänelle pienempää sirarusta olemme yrittäneet tuloksetta 10kk. Minulla on diagnosoitu pco mutta lääkärin mukaan voimme huoletta yrittää vuoden ilman lääkkeitä sillä esikoisemme tärppäsi ilman apuja 4. Kierrosta.
Mikäs nyt siten ottaa pannuun, no se etten voi uskoa etten ole raskaana. Tikutin viime kierrosta ovulaation ja olin onneni kukkuloilla sillä uskoin tosissani että kun se ovulaatio vihdoin tulee niin tulee vauvakin. No kp34/35 alkoi vuoto joka oli jokseenkin runsasta( kuten yleensäkin) vuotoa kesti yhden päiväna ja yön, sen jälkeen päivän verran tiputtelua ja toinen tuhrua. Tämä siis minulle erittäin epätyypillistä.
Eilen (3pv vuodon jälkeen) sitten päätin laittaa stopin kaikille kuvittelemilleni raskausoireille ja tein apteekin raskaustestin. Sitä siinä sitten tarkkaan tihrustelin kun plussaa toivoin ja tikkuun ilmestyi juuri ja juuri erottuva viiva siis todella todella himmeä haamu. Tästä tietenkin sain lisää vettä myllyyn vaikka tänäaamuna tekemääni ovistestiin (rtestit loppu) ilmestyi vain haalea "sinulla on hormonitoimintaa"-viiva. En vaan saa ravistettua tunnetta siitä että olisin raskaana ja laitan kaikki alavatsan nipistelyt ja huonon olon sen toivon piikkiin. Ensi viikolla sitten testaan taas vaikka järki sanoo että se on tuhlausta mutta sydän niin kovasti toivoo. Ehkä sain varhaisen keskenmenon ja ne hormonit siellä vielä haamuilee.
Kiitos jos joku tämän jaksoi lukea loppuun ja pahoittelen kirjoitusvirheitä, kosketusnäytössä on vielä harjoittelemista.
Mukava olisi kuulla jos on muitakin jotka eivät halua järjen ääntä uskoa.