Minua kiinnostaa, mikseivät teidän miehet halua synnytykseen, tai miksi että halua niitä mukaan?
Jotenkin sitä olettaa että oman lapsen syntymän haluaa nähdä, joten olis kiva kuulla miksi ei?
Mulla molemmilla kerroilla oli mies mukana, ekalla kerralla tais miestä jännittää enemmän kuin mua mutta hyvä kun oli mukana. Tokalla kerralla ehti just ja just mukaan (odotti esikoisen kanssa lapsenvahtia) kun vauva päätti syntyä niin topakkaa vauhtia. Ehti kuitenkin onneksi!
Sovittiin etukäteen ennen synnytyksiä tiettyjä juttuja, esim mies sanoi ettei missään nimessä aio leikata napanuoraa (eikä tarvinnutkaan), ja että jos musta tulee järkyttävä kiroileva ja ilkeä hirviö, ei sitä saa ottaa henkilökohtaisesti
En muista että kummallakaan kerralla mies olis ollut mitenkään tosi tosi aktiivinen, (sitä on itse myös kyllä aika omissa maailmoissaan), ekan kohdalla tais hieroa alaselkää ja tokan kanssa muistan että kätilö pyysi löyhyttelemään mua viuhkalla, mikä ärsytti jostain syystä ihan älyttömästi ja taisin heittää sen viuhkan seinään kirosanojen saattelemana :D
Mulle oli tärkeintä se ettei tarvinnut olla yksin ja että mies oli mukana, vaikkakin taustahenkilönä, niin samassa huoneessa. Oli myös hyvä että oli joku "selväpäinen" läsna joka kuuli mitä synnytyksen aikana puhuttiin, itse oli aika ilokaasuhöyryissä eikä järin kovaa tolkkua ihan joka hetkestä jäänyt mieleen!
Tähän synnytykseen on ihan selvää että mies sinne lähtee!