Tuvan täydeltä vieraita koko päivän, appivanhemmat meillä (koko päivän). Just lähti miehen sisko ja vähän aiemmin heidän serkkunsa puolisonsa kanssa. Serkku oli yllärivieras ja viihtyi meillä hänkin nelisen tuntia juuri meidän lapsosen päikkäriaikaan, joten eipä ollut muuta vaihtoehtoa kuin lähteä pariksi tunniksi sadetta uhmaten talsimaan pitkin teitä ja antaa lapsen nukkua rauhassa rattaissa sadesuojan alla. Kotona kun oli meteliä niin olkkarissa kuin keittiössäkin. Ja kaikki äänet kuuluu ovien läpi makkariin. Yläkerrasta vielä vasaran pauketta lisäksi, niin eipä siinä sitten enää ketään nukuttanut ja varsinkin, kun on tosiaan tupa täynnä vieraita, niin eihän tuo pieni tyttönen edes olisi malttanut nukkumaan käydä. Nyt kuitenkin nukahti tosi nätisti rattaisiin ja äiti uhmasi synnytyssairaalan ohjetta vähentää liikuntaa, että masuvauvalle riittää energiaa kasvaa. Kuulemma saan riittävästi liikuntaa jo muutenkin tuon aktiivisen tyttösen kanssa touhutessa. Onneksi oma vointi kuitenkin hyvä, eikä mikään paikka pahasti kremppaa. Aamusta käytiin tallilla purkamassa energiaa ratsastaen ja sitten ruokaa ja unille. Nyt muksu leikkii mummonsa kanssa tuolla olohuoneessa, metelistä päätellen legoilla. No saapahan mummokin leikkiä jotain tavallista, yleensä kun hän vain leikkii hengellisiä juttuja ja laulelee lasten virsiä. Ja niiden leikkien jälkeen meidänkin muksu "unohtaa" tavallisen leikin joksikin aikaa, kun on tuo mummon vaikutus niin mahdottoman vahva. Nytkin meinasi minulla kiehahtaa pöydässä, kun ei meidän perheen tapoja kunnioittanut sen vertaa, että olisi ruokarukouksensa lukenut yksin, vaan piti koko pöytäseurueen yhtyä siihen, vaikka kaikki muut olivat jo syömässä. Olkoonkin siis, että ihan kiva, että lapsi tuntee uskontonsa ja voi sitten isompana itse valita oman tiensä, mutta tuo talon tapojen kunnioitus olisi kyllä mun mielestä anopilta aika vähän vaadittu. :/ ...Ja parin viikon päästä (kesäkuun ekana viikonloppuna) pitäisi jaksaa matkata heille koko viikonlopuksi, kun samalla reissulla on sovittu tapaaminen miehen lapsuuden ystävän perheen kanssa, päästään katsomaan silloin liki 3kk poikaa.
Täällä oli puhetta närästyksestä, sitä on välillä tehokkaasti tarjolla ja välillä saa olla pitkiäkin aikoja ilman moista seuralaista. Hyväksi todettu lääke närästykseen oli jo esikoisen aikaan Rennie, jota nytkin aina välillä napsin tuolta kaapista.
Maanantaina olis tarkoitus lähteä naapuripitäjään entisen opiskelukaverin luo aamupäiväksi, jospa siellä olisi pojat kotona, niin olisi meidän nappulallekin seuraa. Tiistaina sitten viimein kirjastoon, kun sinne ei tällä viikolla kerinnyt, eikä enää tänään ollut auki. Olisi tarkoitus tehdä tälle toisellekin tulijalle ristiäismekko, jonka sitten saa ottaa aikuisena mukaansa. Esikolle tein kanssa silloin kolme vuotta sitten oman ristiäismekon. Ohjetta vain meinasin mekkoon etsiä, jos olisin jo voinut aloittaa työn tai edes hankkia langat. Keskiviikkoaamu menee perhekerhon kevätretkellä ja perjantaina mennään muskarikamun luo päiväkahville, jospa nähtäisiin muutama lehmä tai vasikkakin samalla. Heillä kun on maitotila tuossa viitisen kilometrin päässä tästä keskustasta. Mutta näillä mietteillä taidan etsiskellä vähän sitä ristiäismekon ohjetta täältä netistä. Onko teillä muuten kenelläkään perintökastemekkoa tai muuten vain jotain arvokasta kastemekkoa? Meillä olisi ollut minun äidin puolella kastemekko, jossa on kastettu minun äidinäiti, äiti ja hänen sisaruksensa, sekä suurin osa serkuistani. Myös siskoni tyttö ja serkkuni tyttö on kastettu siinä mekossa. Minä en tosin voinut ottaa sitä mekkoa, koska miehen sisko oli joskus kouluaikaan tehnyt kastemekon ja tämä odottaa MEIDÄN muksuja anoppilassa. Joten kumpaakaan mummoa loukkaamatta meinaan tehdä molemmille lapsille omat kastemekot, jotka sitten saavat itselleen. ..Eikä tarvitse miettiä, miten pitää "perintömekko" pestä, ettei mene rikki.