Toukokuun pulinat

itellä kans tuli arpia erittäin paljon ja eihän ne ole kivan näkösiä mutta niinkun mua lohduteltiin että ei niitä saa ajatellakaan arpina vaan ne on kuin kunnia merkkejä ja kertoo siitä että on saattanut jotain ihanaa tähän maailmaan :) <3
 
Heips pitkästä aikaa! Lueskelin tässä näitä raskausarpikeskusteluja ja pakko sanoa että mulle tulee ihan satavarmasti raskausarvet mahaan, koska mulla on jo lantion seudulla kunnon arvet teini-iän laihtumisesta mutta oon niihin jo tottunut mutta taidanpa kuitenkin aloittaa tuon mahan rasvauksen nyt jo (en olis tajunnu alottaa rasvailua näin aikasessa vaiheessa ilman tätä keskustelua :) jos sillä rasvauksella saa edes vähän vähennettyä arpien syntymistä. Vauvan liikkeitä en ole vielä tuntenut, toivottavasti piakkoin alkaa tuntumaan ettei tarvitsisi enää miettiä että onko pikkukaveri vielä matkassa mukana. Dopplerin hankintaa olen tässä miettinyt mutta enpä taida sitä laitetta hommata kun sitten tulis turhaan vaan joka päivä kuunneltua sydänääniä eikä sekään vamasti hyväksi ole niin itselle kuin vauvallekaan vaikka turvallisiahan nuo laitteet tietysti ovat. Ensviikolla olis sitten lääkäriaika ja siellä onneksi kuunnellaan sydänäänet :) tosin samalla tehdään sisätutkimus jota en niin kamalasti odota..
 
Mä rasvailen muutenkin jatkuvasti ihoa, kun muuten alkaa herkästi iho kutisemaan, mutta ajattelin nyt kohtapuoliin käydä hankkimassa vielä perusvoiteiden lisäksi jotain arpien ehkäisyyn tarkoitettua öljyä. On sitten apua tai ei, mutta eipä tarvitse sitten ainakaan myöhemmin miettiä, että olis pitänyt :)

Kyselin äsken mieheltä, että tajuaako hän ollenkaan, että mulla kulkee jatkuvasti tuo yksi tyyppi tuolla matkassa ja myönsi, että kyllä se taitaa konkretisoitua vasta sitten, kun sen saa synnäriltä mukaan :)
 
Kattelin tuon linkin kuvan niin kyllähän se maha tuolta näyttää kun on juuri synnyttänyt. Eihän se ylimääräinen iho ja rasva yhdessä yössä katoa :)
Mulla tuli ihan kiitettävästi arpia odotuksen aikana, maha ja reidet ja tissit aivan arvilla. Nyt kun esikoinen päivälleen 3v niin ei niitä arpia huomaa ellei tiedä etsiä ;) Rasvailin ihan normaalisti mutta mulla iho muutenkin semmonen että osasin jo odottaa raskausarpia, tosin sitä painoakin tuli silloin 20kg... onneksi suurin osa jäi synnärille ja loput oli parissa kuukaudessa pois :)
 
oon pähkäilly täs koneel 2h et laitanko faceen et pasuna ollaan ja loppuis tää salailu, hirrrrveeen jänskää :D en osaa päättää laistko vaiko eikö.. ei kyllä jaksais enään salaillakkaan nyt ku mahaki näkyy niin tosi tympeetä kauppaanki yrittää peittää se ja epätoivosesti vetää vatsaa sisään et jos joku tuttu tulee vastaan :D mut toisaalta onko vähän törkeetä ilmottaa jossain facessa ku en oo viel esim iskälle tai mummoille kertonu.. en vaan oo saanu soitettua ja kerrottua, enkä jaksais mtn mummojen tressaamista asiasta.. sais kokojan varmaan vastailla puhelimeen että joo on kaikki hyvin, joo en ole kaatunut, joo ei koirat oo vetänyt kumoon, jooojoo syödään tarpeeksi ja ei kaahata autolla ymym.. hmmn.. mitäköhän sitä tekis.. tuskin voin olla koko aikaa kertomatta ja mennä sit joululomalle vaan et no tämmönen tuli ja laittaa faceen sit vaan muksun kuvan et hupsis :D ja ens kuussa kuiteskin ollaan menossa sukuloimaan joten kuiteski kiinni jäis.. enkä jaksa erikseen kertoilla ihmisille uudestaan ja uudestaan, mielummin järkyttäisin kaikki kerralla ja sit ei tarvis enään miettiä asiaa :D
 
Mä oon kans miettiny tota facee... mut en voi laittaa sinne mitään kuvaa, ennenku oon töis kertonu, ku osa kaverilistalla olijoista on myös työkamuja... ja en oo vielä päättäny millo kerron töissä... Ehkä laitan sen järkytyskuvan ku oon kesälomalla, sit sais muualla paikkakunnalla asuvat ystävätki tietää asista :) Mekään ei olla kerrottu vielä miehen mummoille ja papalle, ei vielä haluttu ja keillettiin miehen porukoitaki kertomasta. Ku ne on just semmosia et alkavat hössöttämään, ja me molemmat inhotaan semmosta. Mullahan ei oo ku äiti ja iskä elossa, ja sit siarukset. Niille on jo kerrottu, eli mun puolen suku jo tietää :)
 
Mä en aio faceen laittaa yhtään  mitään ja kiellän kavereita siellä julkisesti mitään kommentoimasta. Muutama vaan tietää ja parille varmaankin kerron huomenna, kun vietetään iltaa tyttöporukalla. Samalla sitten sanon ettei kannata julkisesti tästä huudella tai saa tuntea mun vihan ja raivon. Halutaan kertoa itse niille kenelle kerrotaan ja jos jollekin ei ehditä kertomaan ennenkuin näkyy, niin sitten saavat vaan nähdä mahan ja sillä selvä. Kummankaan vanhemmille ei edelleenkään olla kerrottu. Olin ajatellut äitienpäivänä kertoa äidilleni, mutta jänistin :D hehe. Kohta on pakko kertoa kyllä, koska haluan jo päästä penkomaan hänen säilyttämiään aarteita vauva-ajoilta. Miehen vanhemmille kerrotaan sitten kun on ihan ehdoton pakko. En kestä sitä hössötystä mitä anopin suunnalta tulee, niin parempi vaan pitkittää. Siinähän vetää herneet nenään sitten jos on vetääkseen. Siis siitä ettei kerrottu aiemmin. Jännittää kyllä kertoa kaikille. Ehkä sen takia jätin kertomatta omalle äidille vaikka oli hieno suunnitelmakin. Toisaalta aika tyhmää jännittää, kun on iloinen asia kyseessä, mutta en taida olla ainut, joka ei haluaisi kertoa ollenkaan välttämättä kenellekkään ja mukamas päästä helpommalla sillä tavalla :D
 
toisaalta en kyllä tiedä et meniskö joku kertomaan iskälle tai sukulaisille asiasta, ku ei ne missään facessa oo.. voishan sitä toki varmuuden vuoks laittaa et elkää juorutko mun sukulaisille vaan että haluan ite sitten kertoa niille ettei ne pahastu :) .. jos vaikka korttia laittas ku en oo mikään hyvä puhumaan asioista (vaikka tää pitäiskin olla onnellinen uutinen ja onki, mut en osaa silti suhtautua kasvotusten ainakaan et miten ihmiset reagoi ym, ku en ite oo mikään tunteilija, koskaan en oo kyyneltäkään tirauttanu muitten nähden (mies taitaa olla ainot poikkeus joka joskus nähnyt)

ainiin sul on vielä töissä kertominen edessä.. mul on jo niin paljo viikkojakin et ei kyllä onnistu enään tää peitteleminen kohta.. muuta vk niin rapsahtaa vk20 puolväli rikki :O hullua!
 
Te ootte hassuja kun stressaatte jotain raskausarpia :DD
Vaikka kyllähän mä sen ymmärrän että naisille ulkonäkö on tärkeä mutta tuo kun on sellainen johon ei oikein voi itse vaikuttaa, se nahka kyllä repeää jos on revetäkseen. Eipä siihen kalliit rasvat auta..
Itse ajattelen asian niin että raskausaikana & synnytyksessä voi mennä niin moni asia vikaan että jos marraskuussa saan elävän ja terveen vauvan syliini niin muutamalla arvella ei oo mitään väliä. Ne kertoo elämästä. Mulla on kahden raskauden aikana tullut arpia reisiin ja jenkkakahvoihin, navan ympärille taisi tulla kakkosta odottaessa kolme arpea. Ne kyllä vaalenee ajan myötä, ja vaikka jäisikin vähän näkymään niin mitäs sitten. Ei pidä liikaa ajatella että mitä muut susta ajattelee, vois vaikka yrittää olla ylpeä siitä uudestä pienestä elämästä joka on sielä sisuksissa elänyt ensimmäiset kuukautensa.
 
Nii noh, ei ne nyt pari arpee siel täällä mut jos menee koko maha ja tissit pilalle, eikä ne haalene, ni sit en tiiä miten kestän itteeni enää. Mut eipä niille tosiaan minkään maha, ja kuiten tähä ku on ryhdytty ni leikki on kestettävä :D Kuitenkaan mikään asia tässä maailmassa ei saa mua ajattelemaan et on joku hyvä syy näyttää huonolta, ei edes se lapsi, on se sit kui tärkee tahansa. Eihän sitä tosiaan enää tuu koskaan näyttämään samalta tiukalta parikymppiseltä, mut kai se pitää oma ikäki alkaa hyväksymään, mut löysältä ja rumalta ei saa koskaan näyttää. Oli ikä 30vee tai 60vee. Ja tämä on mun näkemys, ja oma henk.koht. tavoite omalle elämälle. Oon pinnallinen, tiedän sen, mut en päästä itteeni koskaan rupsahtamaan, enkä tarkota ryppyi tms. mut lihavuutta, huonoo kuntoa, rytkyvaatteita tms.. :D
 
juu ei muakaan mikään pari arpea haittaa, mut sitku niit alkaa oleen montakymmentä tai satoja niin kyllä se kummasti alkaa sit jo elämää haittaamaan..
 
ainiin, menin paljastamaan raskuateni, ei tullu oikeestaan minkäänlaista palautetta :D muutama kaveri/tuttu onnitteli, loput vaan "tykkäskuvasta" ja elämä jatku normaalisti, elin oltiin baanallakin kera alkoholittoman skumpan :D
 
Mä en ole uskaltanut feisbuukissa vielä julkaista mitään kun en ole työpaikallakaan kertonut. On hieman vaikeaa kertoa kyllä töissä kun olen solminut määräaikaisen työsuhteen 1. kesäkuuta alkaen aina marraskuun loppuun. Eli joudun varmaankin heti työni ensi päivinä jossain vaiheessa ilmoittamaan pomolle (jota en ole tavannutkaan kuin nopeasti kerran, kun ei haastatellut minua)... Jotenkin noloa mutta minkäs teet. 

Tänään olen muuten koko illan tässä sohvalla istuskellessa tuntenut pientä nipistelyä. Lieneekö pientä toukan liikehdintää vai vaan mahan murinaa, tiedä sitten siitä... :D
 


Mahdollisesti voi olla jo liikehdintää :)


Tarkkaile sitä jos sitä on useemmin, koska mitä enemmän tarkastelet sitten sitä ns oikeaa tunnetta sitä useemmin tunnet sen, koska sun aivot oppii tunnistamaan sen liikkeen :)


Mulla alkoi tuntua bussissa ja bussissa tunnistan nykyään aina ;)

Hoitaja sanoi, että etenkin jos on kohtu ns puristuksissa istuessa niin helposti tuntee.



Semmosta vielä kysyn, jos kukaan uskaltaa vastata... Miten teillä kulkee seksi? Siis onko hirveitä kipuja vai pystyykö edelleen normaalisti?
 
Minen tunne vieläkään mitään, vaikka yritän kuulostella kuinka.
Mulla on ainaski limakalvot jotenki ohuemmat tai herkemmät ni sellasia rikkoja tulee enemmän.. Mut ei kipeet käy. Muutes on ollu tuol makuuhuoneen puolella vähä hiljasempaa tän alkuraskauden aikana, ku on ollu nii järkky olo koko ajan ja väsyttäny. Mut kyl kuite kerra viikkoon oon saanu tsempattua itteni! Mut nyttekö se pahaolo on pois, ja väsymyskin iha snadisti hellittäny, ni kyl sitä taas peittoa heilutellaan iha suht ahkeraan :)
 
Mäkin olen muutaman viikon tuntenut jo liikkeitä! Sellaisia hentoisia potkuja muutaman sekä muljahduksia, kun toinen heiluu. <3 Esikoisesta tunsin liikkeet ja potkut vasta joskus rv 18-19, eli ei kannata vielä kenenkään murhettua. Toisesta, varsinkin näin lyhyellä välillä, oli helppo tunnistaa, että jaaha, toi ei ollut mikään pieru, vaan vauva. :) 

Meillä on kyllä heilunut peitto tasaisesti, mulla ei ole raskaus vaikuttanut vielä tähän mennessä ainakaan mitenkään niihin touhuihin. Ehkä mieli tekee vaan hiukan enemmänkin ja miehellä taas päinvastoin, kai se kuvittelee tosiaan tökkivänsä kersaansa sillä otsaan... :D
 
Mulla tuntu eilen jo jopa aika kova potku, muuten liikkeet ollu vielä suht hentosii mutta tais tuo yks olla jonkinlainen vahinko joka sattu vaan sopivaan kohtaa ja tuntu siks kunnolla :D
Ensiodottajien ei kyllä tarvii huolestuu jos ei vielä tunne liikkeitä, voi olla että alkaa tuntumaan vasta lähempänä puoltavälii.

Meillä sujuu petipuuhat aika normaalisti. Tää mun väsymys on jonkinverran rajottanu kun jos ollu kiireinen päivä töissä ja aamulla ollu aikanen herätys niin saatan illalla nukahtaa ennen lapsia :D Mutta muuten ihan normaalisti sujunu, ei mitään kipuja tms.

Mä oon kyllä fb:ssakin jo kertonu olevani raskaana, tää nyt ei mikään salaisuus oo missään vaiheessa ollut ja varmasti kaikki sen jo tietää ja on tienny jo pitkään. En koe mitään syytä pitää tälläsii asioita salassa koska muutenkin läheisten kanssa tulee jaettua kaikki elämän ilot ja surut. Jos jotain ikävää tapahtuu eikä tää raskaus menekkään loppuun niinkuin toivotaan niin joudun mä sitten kuitenkin kaikille selittää että miksi oon surullinen tms.

Onko muilla ollut vielä närästystä?? Mulla toistaiseksi ollut aika vähäistä, kakkosella alko jo tosi aikasin ja olo oli tosi epämukava. Toivoisin että pääsisin siltä osin helpolla tässä raskaudessa vaikka epäilen sitä aika vahvasti, ei mun tuurilla :D
 
Takaisin
Top