Toinen lapsi tulossa

Emmy'

Emmy'

Sanaisen arkkunsa ammentaja
Hei kaikille!

Kiinnostaisi koota tähän meitä lokakuisia, joilla toinen raskaus menossa ja/tai toinen lapsi tulossa.

Meillä esikoinen 4/12 syntynyt ja nyt siis 2,5 vuoden ikäerolla odottelemme pikkukakkosta syntyväksi lokakuussa.

Tosi paljon kaveripiirissäni tällä hetkellä vauvauutisia ilmoilla. Olen 28-v, eli selvästi ikäisilläni alkaa perheen perustaminen olla ajankohtaista, vai kuvittelenko vain? :wink

Minusta on kiva, kun voi verrata tätä raskautta ensimmäiseen raskauteeni. Tässä raskaudessa olen päässyt niin paljon helpommalla pahoinvoinnin suhteen. Tietysti tuo taaperon jaloissa pyöriminen aiheuttaa omat haasteensa kaikessa tekemisessä. Esikoista odottaessa saattoi vaikka maata päivän jos halusi, nyt se ei tietenkään tule kysymykseen. :D

Kertokaahan kokemuksistanne. Odotan niitä innolla. :)
 
täällä yksi 25v ilmottautuu esikko syntyy 06/11/2013 ja nyt tulossa uus 15.10. alussa oli jonkin verran huonoo-oloo mutta nyt ollaa hyvissä voinnissa välillä väsyttää mut se voi johtuu taas raudan puutteesta. tää toinen raskaus oli vahinko ei siis suunniteltu taikka yritetty hyvin tervetullut on kuitenkin vaikka esikoinen on vasta 5kk.
 
Kiitos pirpana, kun kerroit taustoistasi. Eihän ne kaikki lapset niin suunniteltuja ole, mutta yhtä rakastettuja kuitenkin. :) Tsemppiä
pirpanan perheelle!

Mulla molemmat raskaudet alkaneet toisella yrityskierrolla, eli ihan "tahallaan" olen kahdesti raskautunut. :D Hah-hah - no joo tilanteita on monia, eikä siitä sen enempää.

Muistan, että minullakin puski vauvakuume päälle, kun esikoinen oli ehkä 5kk. Mieheni ei ollut silloin vielä valmis toiseen lapseen. Kunnioitin tietysi hänen mielipidettään ja odottelimme vielä reilun vuoden ennen kuin asia tuli ajankohtaiseksi. :wink
 
Meidän esikoinen täyttää lokakuussa 3 vuotta eli juurikin sen verran tulee ikäeroa. Saas nähdä kuinka lähelle syntymäpäivät tulevat :) esikoisella on 15.10, itselläni on 18.10 ja minun isällä on 26.10 ja nyt pikku kakkosen laskettuaika on 20.10. Aika huvittavaa, että kaikki on sattunut lokakuulle.

Mulla kyllä raskaudet eronnut tosi paljon. Esikoisen raskausaika oli todella helppo, mutta nyt jo tämä alkuraskaus on ihan kamala.
 
Täällä kans 23v. Odottaa toista :) esikoinen täyttää 3vuotta syyskuussa eli ikäeroa tulis n. 3v ja 1kk :) miun mielestä kiva ikäero. Esikoisesta voi hieman olla apua jo, esim. Hakee vaipan tai jotain vastaavaa :) käytiin katsomassa viikonikäistä vauvoja ja esikoista kiinnosti kovasti käydä heitä katsomassa ja kun sain yhden syliin niin esikoinenkin olisi halunnut :) sai tyytyä vain silittämään ja niin varovasti silittikin :) ja kun kysyin olisiko kiva jos meilläkin olisi niin oli tosi innoissaan, ei olla esikoiselle kerrottu, että vauvatulossa kun muuten juoruaa kaikille :D

Tää raskaus eroaa sillä, että huono-olo ollut järkyttävä kun esikoisen kanssa ei mitään. Myös tämän raskauden on ollut hieman rennommin ei tarvi jokaista oiretta säikähtää ja miettiä onkohan nyt kaikki ok :)
 
S1N1: Teillä on sitten lokakuisia useampiakin teidän perheessä: hauskaa! :) 3 vuotta on kiva ikäero lapsilla.
Minä olen syntynyt syyskuussa. Saapi nähdä tuleeko tämä vaavi (la: 4.10.) vai etuajassa, jolloin saattaisi tulla jo syyskuussa. Vai onko niin kuin isoveljensä, että syntyy rv 42+0.. XD

Hessu: Ihana tuo esikoisesi, kun haluaisi vauvaa hoitaa. :Heartred
Niin ovat erilaisia nämä raskaudet sinullakin selvästi. :wink

Omalla kohdalla esikoisesta tosiaan Hyperemesis Gravidarum, eli raju raskauspahoinvoiti. Oksensin ~3-10 kertaa päivässä rv 6-16. En pystynyt kuin makaamaan sängyssä. Töissä en käynyt moneen viikkoon alkuraskaudessa. Kaksi kertaa kävin päivystyksessä, kun jalat eivät enää pitäneet, kun heikotti niin paljon.
Ja sitten tässä toisessa raskaudessa: Vähän kuvottaa, yhden ainoan kerran olen oksentanut raskauden vuoksi. Tämä ei rajoita elämää, kun pystyn käymään töissä: Ihanaa! :)
 
Täällä 28-v. odottaa toista. :love017 Esikoinen täyttää kaksi vuotta syyskuussa. Pikkukakkonen olisi ollut tervetullut aikaisemminkin, mutta jotenkin tuntuu että näin oli tarkoitettu. :) Nyt on todennäköisesti esikoinen oppinut vaipoista pois ennen isosiskoutumistaan ja muutenkin rupeaa olemaan omatoimisempi. Kuitenkin niin, että sisaruksilla on pieni ikäero ja seuraa toisistaan mahdollisimman nuoresta. :p

Mä ainakin huomaan, että osaan stressata tätä toista raskautta paljon vähemmän ja ottaa peljon rennommin. Sekin kyllä varmasti vaikuttaa, että kun on kotona tuon taaperin kanssa, ei koko raskautta ehdi edes miettiä. :rolleyes: Vähän pelottaa miten selviän kahden kanssa. Kun ensimmäinen vauva tulee taloon, saa olla niin rauhassa siinä kuplassa - hyvässä ja pahassa. Eilen juuri pohdin, että missä välissä nukun? Esikoisen kanssa neuvolasta ohjeistettiin, että kannattaa nukkua aina kun vauvakin nukkuu. Nythän se ei ihan niin voi tietenkään mennä - ainakaan isyysloman jälkeen. Lisäksi meidän esikoinen oli niin helppo, että en tiedä osaisinko hoitaa hankalampaa vauvaa. Ensimmäisemme on mm. nukkunut täydet yöt jo puolivuotiaasta! Ja ekan synnytyksen jälkeen pääsin sohvalta ylös varmaan vasta kuukauden jälkeen kunnolla. Tietty kaupassa tuli käytyä ja neuvolassa, mutta muuten se oli aikalailla kotona ilmakylpemistä ja haavan parantelua. :smiley-angry017 Mutta enhän mä vaan voi olla niin kipeä tällä kertaa. Ton vanhemman lapsen täytyy päästä ulkoilemaankin. :angel4

Semmosta täällä pyörii päässä. :grin
 
meilläki ois lapsoset sitte syntynyt kummatki lokakuussa ellei esikko olis syntynyt 42+1 käynnistyksellä joten tuli marraskuussa, saa nähä tuleeko tää sitten miten mennäänkö taas rytinällä yliajan vai tullaanko etuajassa
 
Täällä on toisen odottaja jonka olisi määrä syntyä 23.10. Esikko on syntynyt 02/11 eli olisi sitten 3 v. 8 kk kun sisarus syntyy. Ihan mukava ero kun on saanut ekan pois vaipoista ja normaali ihmiseksi :p.

Itseä on tämä toka raskaus ressannut paljon,paljon enemmän kuin ensimmäinen. Eka oli meillä ylläri pylläri ja oikeastaan koko raskaus aika meni siihen että hyväksyi tilanteen ja ja sopeutui siihen. Nyt tämä toinen on tekemällä tehty ja tästä on ihan ihme pelkoja koko ajan. Jos meneekin kesken ja onkin sairas yms... ekasta en ehtinyt tuollaisia miettiä,enkä edes tajunnut.

Vaivoja on paljon enemmän kuin ekasta. Ei iso ja mutta selvästi erilainen raskaus.
 
Meillä esikoinen syntyi 7.7.2010; Esikoinen oli reilun 2kk kun raskauduin uudestaan pilleireiden läpi. Pikkukakkosen raskaus oli todella hankala; teetteli tuloaan maailmaan jo 20 + viikoilta asti; jouduin käyttää nitrolaastareita, jotka estivät suppareita. Siltikin meni yliaikaiseksi, syntyi 41+3, juuri täsmälleen samoilla viikoilla kun esikoinen. Ja molemmat syntyivät keskiviikkona. :Heartpink

Molemmat syntyivät syöksy synnytyksenä täysin luomuna.

Kun pikkukakkonen syntyi 20.7.2011, ei esikoinen osannut kävellä viellä. Oli meillä oli tavallaan kaksi vauvaa yhtäaikaa. Pikkukakkosella oli todella kova koliikki ensimmäisen puoli vuotta, senkin jälkeen itkenyt todella paljon päivittäin ja yöt ovat katkonaisia olleet hänen syntämästään saakka ja on yhä edelleen. Hänen syntymänsä aikoihin, meillä oli esikoisen 1v synttärit, rotikalla 11 koiranpentua, muutto, pikku kakkosen ristiäiset, en edes muista oliko muuta silloin. Kaikki oli samaan syssyyn ja yöt meni aina kannellessa pikkukakkosta.
Kahdella ensimmäisellä ikäeroa siis vain 1v ja 13 päivää. Tuo aika oli todella rankkaa ja ajattelinkin silloin, että kun tästä selvitään niiin selviän kaikesta. Onneksi mies ihana ja osallistuva ja muutekin koko mun puolinen suku :Heartblue
Meidän esikoinen oli ja on edelleenkin niin mahtava nukkuja ja muutenkin "helppo" laps, niin sitä vain jotenkin ajatteli, että no ei toinen voi olla sen kummempi ja mutta ovat ihan yö ja päivä.

Tämä meidän pikkukakkonen on edelleen tosi itkuinen, komentelevainen, äärettömän tempperamenttinen lapsi. Monet itkupotkuraivarit oon minäkin saanu kun menettäny hermotlaughing7
Nyt tulee hyvä ikäero tämän kolmannen kanssa. 3 ja 4 vuotta. Mua vain pelottaa, miten mustasukkainen tämä meidän pikkukakkonen on. Kun hän on muutenkin sitä. Nytkin kun oon vauvanvaatteita jo pessyt ja ihaillut ja ostanut tutteja jne. niin hän on niiistäkin mustasukkainen vaikkei hänelllä toki itsellään ole ollut vuoteen tuttia eikä pulloa. Tiedetään molemmat se, että hänen kanssaan pitää olla todella jämpti, eikä missään pienessäkään asiassa saa eikä voi antaa periksi, koska muuten hän vie meitä ihan 100-0 nyt ja tulevaisuudessa. Mutta kun en haluaisi olla semmonen "tiukkiskaan", Rajat on rakkautta:Heartbigred
 
Jenni-Julia: Toi on just se mitä mä pelkään. En tiedä selviäisinkö! :sad001 Ja tavallaan en myöskään halua, että se elämä on "pelkkää" selviämistä, tuntuis niin epäreilulta tulevaa isosiskoa kohtaan.. Tietysti ymmärrän sen, että jos tulokas on vaikeatemperamenttinen, niin sitten on ja eletään sen mukaan, mutta tietysti sitä toivoo, että pääsisi mahdollisimman helpolla. :cool:

Vaikka tämä toinen raskaus tuntuu paljon helpommalta ja elämä itsessään ei tule kokemaan niin suurta mullistusta kuin esikoisen kanssa, on toisen lapsen saaminen kuitenkin jotenkin "pelottavampaa." Kun on jo synnyttänyt järjettömän vahvan siteen yhteen lapseen, jonka eteen tekisi kaikkensa, niin ajatuskin siitä, että ei pysty olemaan 100% läsnä, tuntuu aika ahdistavalta. :oops: Ja en ole todellakaan mikään supermutsi, joka jaksaisi ihan satasella nytkään 24/7, niin nyt se kuitenkin olisi vielä mahdollista. Meneeköhän kolmonen jo paremmalla rutiinilla? :grin

Kaipa nää pelot on luonnon tapa valmistaa tulevaan.. Sama koskee varmaan synnytyspelkoa ja keskenmenon pelkoa ja ihan kaikkia pelkoja. :rolleyes:
 
snuu: itse odotan kolmosta ja voin kertoa että kun kakkosta odotin mulla oli ihan samoja tuntemuksia; miten voin antaa kummallekin yhtä paljon huomiota ja rakkautta ettei kumpikaan jää vähemmälle :O
Vielä kuukautta ennen laskettua aikaakin tuli sellainen paniikki että mitä oon mennyt tekemään, meillä oli niin ihanaa esikoisen kanssa ja nyt taas kaikki muuttuu ja tulee uusi ihminen; ajattelin että olen ihan vastuuton mutta se taisi olla vaan sitä viime hetken ahdistusta :D
Kun lapsi sitten syntyi niin kaikki meni tosi hyvin ja kun vauva on pieni niin paljon oli silti aikaa esikoiselle ja oli ihan vahva ja hyvä olo.
Silti huomasi että se vastuuntunto oli jotenkin huipussaan kun olo oli kuin olisi 10 lasta, aina piti tarkistaa kaupassa että onko 'kaikki' mukana vaikka oli vain kaks lasta joista toinen nukkui kiltisti vaunuissa :D
Kai se on sitä kun mieli yrittää totutella siihen että nyt on kaksi joista kantaa huolta. Ajan kanssa kaikki kuitenkin tasaantui ja siihen uuteen tilanteeseen kasvaa koko perhe vauvan mukana :)
 
Heippa odottajat,

täällä odotellaan toista pikkuista 30.10 päivälle. :) Isoveli on 11/2012 elikkä noin kaks vuotta tulisi ikäero olemaan.
Raskaus tuli tavallaan yllätyksenä kun sovittiin että tänä vuonna yritetään ja toisella heittämällä sitten jo onnistui! :) Ja siis tämä tuntui todella ihmeelliseltä koska takana on yksi keskenmeno ja isoveli tehtiin aikoinaan clomifenien ja irroituspiikin avulla...
Raskauspahoinvointi on tuplastii pahempi kuin isoveljestä... Onneksi olen kotiäitinä koska töihin en olisi todellakaan kyennyt! Onneksi eläkkeellä olevat isovanhemmat hoitivat isoveikkaa pahimmat kaksiviikkoa kun vain makasin ja voin pahoin... Nyt olen jo "työkuntoinen" mutta iltapäivästä alkaa järkky oksuolo ja sitten taas maataan vaan ja isä kantaa välillä syötävää äidin nenän eteen...:wink
Kovasti odotan pikkuisen tuloa, pelkään että miten isoveikka suhtautuu, ihmettelen että voinko rakastaa jotain muutakin niin paljon kuin tuota ihanaa kiukkupussiamme, ja tietysti jännitän raskauden kulkua joka ei nyt ainakaan niin kauhean mukavasti alkanut... Mutta tässä vähän tämän mamman mietteitä! Kiva olla mukana! :)
 
Täällä jo isoveli 03/08 syntynyt kovasti odottelee lokakuun alkua jolloin olis määrä pikkuinen saada! Meillä siis ikäeroa tulee reilu 6vuotta. Toista on toivottu jo vuoden verran enemmän, sitäkin aiemmin jo toiveissa ollut joskin vielä vasta mielessä.

Ikää on itsellä 25 ja lokakuun puolivälissä sitten olis omat synttärit. Toivon kovin, ettei menis sitä paria viikkoa yli. Olis jotenkin kurjaa viettää samana päivänä synttäreitä. :) Ehkä! :)

Ensimmäisen odotus meni täysin oireettomasti ja mallikkaasti, nyt sitten jo yhdeksättä viikkoa enemmän tai vähemmän paha olo. Onneks nyt jo selkeästi päivissä enemmän parempaa oloa kuin vielä pari viikkoa sitten.
 
Meillä esikoinen täyttää lokakuun alussa 7 vuotta ja tämän toisen on määrä tulla lokakuun lopussa. :)


Sent from my iPhone using Vau Foorumi
 
Ihanan kuulla teidän kaikkien taustoista. Kiitos kun jaoitte niitä tänne! :)

Millä mielellä odotatte lokakuuta, synnytystä ja sisarusten kohtaamisia? Luuletteko että esikoinen on mustasukkainen?

Minun on mentävä tod.näk. Pelkopolille edellistä synnytystä käymään läpi. Kun se oli sen verran kamala kokemus. :sad001

Hauska nähdä miten esikoinen ottaa pikkusisaruksen vastaan. Luulen kyllä, että mustasukkaisuutta on luvassa. :D
 
Itsellä on vahva luotto siihen, ettei suurempia mustasukkaisuuksia tule! Poika on ollut mukana odotuksessa alusta asti, piti hyvin varhain kertoa oman huonovointisuuden vuoksi. Seuraa mielenkiinnolla minkä kokoinen on milläkin viikolla ja pääsi neuvolaankin mukaan kerran kuulemaan sydänäänet. :) Varmasti jotenkin tulee reagoimaan, mutta tuskin mitään negatiivista. Tosin eihän sitä voi etukäteen tietää! :)
 
Aluksi itse luulin että mustasukkaisuus kohtauksia ei tulisi siskon puolelta,kun on niin sosiaalinen tyyppi ja kaikki uusi kiinnostaa. Mutta pari päivää sitten kun kerroimme uutisen hänelle, oli kommentti: "ei tuu,asuu kaukana toisessa kodissa" :rolleyes:. Seuraavana päivänä mieli oli hieman muuttunut ja tokaisi että hän haluaa vauvasiskon,ei veljeä :confused013. Mutta että vauva voi nukkua hänen huoneessaan lattialla :laughing025.

Että ota nyt selvää sitten :laughing002. Mutta luulenpa että kun sisarus syntyy niin se on iso juttu,eikä sen isompia mustasukkaisuus kohtauksia tule. Toivon ainakin niin.
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top