Hei kaikki,
Tulin minäkin sitten virallisesti tänne esittäytymään. Löysin palstan vasta ihan muutama päivä sitten ja oli tosi kiva huomata, että täällä on näin paljon samassa tilanteessa olevia!
Olen siis 31-vuotias tuleva ensisynnyttäjä Espoosta, olen alunperin kulkeutunut tänne Savosta Jyväskylän kautta. Minulla on hollantilainen mies mutta ainakin toistaiseksi olemme asettuneet Suomeen asumaan. Tosin nyt jo välillä mietityttää, mitenköhän raskaus, neuvolakäynnit ja synnytys etenevät näin kaksi-tai kolmikielisesti, mieheni kun haluaa mielellään olla kaikessa mukana, mutta hän ei puhu juurikaan suomea. Kuitenkin ensimmäinen neuvola ja ultrakin saatiin auttavasti läpi englanniksikin, pitää vaan meidän molempien opetella myös virallinen synnytyssanasto enkuksi. Saadaan sitten siitä vähän lisähaastetta.
Minä olen siinä onnellisessa asemassa, että en tietäisi olevani raskaana jos en olisi raskaana, mitään erityisiä raskausoireita rintojen kasvua lukuunottamatta ei ole ollut. Tosin sekin riittää, en nimittäin ajatellut muuttuvani ihan Pamela Anderssoniksi näin alussa, mutta paljon ei siitä enää puutu...Sen lisäksi kärsin migreenistä, joka ei minulla ainakaan ole mennyt pois joten sen lääkitseminen on ollut vähän vaikeaa. Onneksi kohtauksia ei ole kuin kerran kuussa mutta sitten kärsitään monta päivää putkeen kun "kunnon" lääkkeitä en voi ottaa.
Laskettu aika mulla on 12.3., vauva on ikäänkuin ensimmäisen vuoden häälahja, menimme viime vuonna naimisiin 19.3. Ollaan kyllä molemma ihan innoissaan, että vauva on tulossa näinkin pian!
Tulin minäkin sitten virallisesti tänne esittäytymään. Löysin palstan vasta ihan muutama päivä sitten ja oli tosi kiva huomata, että täällä on näin paljon samassa tilanteessa olevia!
Olen siis 31-vuotias tuleva ensisynnyttäjä Espoosta, olen alunperin kulkeutunut tänne Savosta Jyväskylän kautta. Minulla on hollantilainen mies mutta ainakin toistaiseksi olemme asettuneet Suomeen asumaan. Tosin nyt jo välillä mietityttää, mitenköhän raskaus, neuvolakäynnit ja synnytys etenevät näin kaksi-tai kolmikielisesti, mieheni kun haluaa mielellään olla kaikessa mukana, mutta hän ei puhu juurikaan suomea. Kuitenkin ensimmäinen neuvola ja ultrakin saatiin auttavasti läpi englanniksikin, pitää vaan meidän molempien opetella myös virallinen synnytyssanasto enkuksi. Saadaan sitten siitä vähän lisähaastetta.
Minä olen siinä onnellisessa asemassa, että en tietäisi olevani raskaana jos en olisi raskaana, mitään erityisiä raskausoireita rintojen kasvua lukuunottamatta ei ole ollut. Tosin sekin riittää, en nimittäin ajatellut muuttuvani ihan Pamela Anderssoniksi näin alussa, mutta paljon ei siitä enää puutu...Sen lisäksi kärsin migreenistä, joka ei minulla ainakaan ole mennyt pois joten sen lääkitseminen on ollut vähän vaikeaa. Onneksi kohtauksia ei ole kuin kerran kuussa mutta sitten kärsitään monta päivää putkeen kun "kunnon" lääkkeitä en voi ottaa.
Laskettu aika mulla on 12.3., vauva on ikäänkuin ensimmäisen vuoden häälahja, menimme viime vuonna naimisiin 19.3. Ollaan kyllä molemma ihan innoissaan, että vauva on tulossa näinkin pian!