Taaperon kanssa ongelma nukkumaanmenossa

Purpleribbon

Purpleribbon

Vauhtiin päässyt keskustelija
Onko tätä samaa muilla ollut ja miten ootte ratkaisseet:

Haluan siis että 1v 8kk taaperoni nukkuu pinnasängyssä makkarissamme, eikä tulisi väliimme. Saatiin jo hyvin noin 6kk sitten oppimaan nukkumaan omassa sängyssä ja nukahtamaan sinne ite. Se oli kyllä uskomattoman vaikea ja pitkä tie!! Mutta nyt sitten on tullut ihan huolella takapakkia. Rääkyy ihan täyttä huutoa kauan kun laitan nukkumaan sänkyyn, seisoo siellä ja rääkyy vaan. Tahtois tietty mun viereen nukkuu.

Tilanne on aivan sietämätön! Se huuto on niin sydäntäraastavaa itelleni ja kestää ja kestää. Erehdyin tässä jossain välissä ottaa viereen ja siitä sit sen takia mentiinki takapakkia. Mutta kun siinä pääsee helpommalla. Toisaalta en tahdo perhepetiä enää koska en ite saa siinä nukutuksi millään ja mulla muutenki unihäiriöitä.

Ja sitten kun tulee uusi vauvakin ens kesänä niin pitäs olla nää esikoisen nukkumiset viimeistään kunnossa. Sekin mua pelottaa aikalailla et miten se sit hoidetaan jos on illalla 2 kovaa rääkyvää tapausta ja pitäs molemmat saada nukkumaan.

Onko kohtalotovereita ja miten tästä selvitään?
 
Meillä auttoi aika ja periksiantamattomuus. Pitkäjänteisesti nukutettiin vain huutavia kaksosia omaan sänkyyn. Meillä eivät onneksi päässeet pois pinnasängystä, joten kun mikään rauhoittelu ei enää auttanut, annettiin huutaa. Tunnin tai kaksi saattoi joskus kestää, mutta eivät nuo siitä rikki menneet, kun aikuinen oli koko ajan läsnä huoneessa ja tarvittaessa saatavilla, jos joku ihan todellinen hätä olisi tullut. Muuten yritettiin olla mahdollisimman passiivisia. Tuota ei kestänyt kovin pitkään, kun alkoivat iltaisin rauhoittua aina vain nopeammin ja nopeammin. Meillä oli univaikeudet olleet jo pitkään sellaisia, että tarvittiin ulkopuolista apua niihin.

Yövalo ja iltaisin soitettu rauhallinen musiikki ovat meillä olleet niitä parhaita apuja.

Minusta on kaikille helpointa, kun tekee tarkat säännöt ja vetää rajat, joissa sitten ihan oikeasti pysyy. Tottakai se huuto on ihan hirveä ja se tuntuu pahalle. Jotkut lapset tarvitsevat vain sen huutovaiheenkin, että oppivat nukahtamaan itse. Onko lapsi muuten kovin tempperamenttinen?

Onko lapsi muuten perusterve? Meillä toisella kaksosista löytyi taustalta refluksi-oireilua vajaa 2v iässä ja kun niihin saatiin lääkitys, helpottivat nuo tunteja kestäneet huudot huomattavasti. Fyysinen terveys olisi tärkeää siis myös tarkistaa, ettei univaikeuksien taustalla ole jotain hoidettavaa vaivaa.
 
Meillä oli jossain ehkä 1,5-v ikäisenä aika samanlaista. Lapsi oli aina nukkunut pinnasängyssä (ainakin alkuyön) ja oli osannut aiemmin nukahtaakin sinne iltamaidon jäätyä pois. Mutta sitten se alkoikin olla jokailtainen taistelu. Lapsi huusi jos ei oltu vieressä ja killotti hereillä pitkään jos oltiin vieressä. Kummassakin tapauksessa halusi nousta seisomaan. Päädyttiin seisomaan vieressä vuorotellen. Aina kun lapsi nousi seisomaan laskettiin takaisin maate ja rauhoiteltiin laulamalla/silittelemällä jos itki. Jossain vaiheessa yritettiin nukuttaa laulamalla, mutta taidettiin luopua siitä kun nukahtaminen kesti niin pitkään. En muista tehtiinkö asian eteen mitään sen erikoisempaa, mutta aikanaan tuo meni ohi ja alkoi taas nukahtaa nopeammin ja jossain vaiheessa ilman vieressä päivystämistäkin.
 
Juu siis lapseni on erittäin tempperamenttinen ja voimakastahtoinen. Eli tahtojen taistelua käydään. Ei tietääkseni ole mitään terveysvaivoja, ei ainakaan todettu.

Meillä on aina yövalona huoneesamme tuikku lyhdyssä, niin ei oo pilkkopimee.

Annoin silloin kun tän viime kirjotukseni kirjoitin, annoin vaan huutaa ittensä uneen. Makasin vieressä mutta en puuttunu asiaan. Seuraavat illat menivät sitten lyhkäsemmällä huudolla.

Nyt on ehkä vahvana ongelmana vielä se et hällä on kova flunssa ja yskä ja tukkoisuutta. Se tietty herättää öisin tiuhaan huutamaan "räkää".

Hän nukkuu vielä pinniksessä koska ei pääse siitö pois. Jos nyt laittaisin lasten sänkyyn niin tiedän et hän ei siinä pysyis vaan tulis samantien pois ja nukkumaanmeno viivästyis. Pakko odottaa et hän vanhenis sen verran et ymmärtäis paremmin kun kerrotaan et nyt mennään isojem lasten sänkyyn ja pysytään siellä..

Mua todella pelottaa miten selviän tästä jos hän on ens elokuussakin tämmöinen vielä kun tulee uus vauva tähän!
 
Nyt taas päivitän tänne. Nykyään ei aina enää varsinaisesti rääy niinkään sängyssä hysteerisenä vaan riisuu kaikki päältään jolloin on pakko mennä pukee se ennenkuin pääsee vahingot sänkyyn. Lisäks koittaa temppuilla siellä et haluis uudestaa ja uudestaa potalle, pastillin suuhun, halin ja pusun, nallen kainaloon, pupun kainaloon, peiton päälle jne... Vaikka olen tiukkana et kerran noi kaikki tehään mut sit pitäs kaikki uudestaan tehä ja huutoo päälle. Ja nousee ylös ja huutaa peittoo päälle. Vaikka juston peitto laitettu. Eli vetkuttelua...

Raskasta ja ittelläni meinaa hermot palaa tohon iltarumbaan ja taisteluun.

Se tosiaan osaa riisuu iteltään ihan kaikki vaik ois mimmoset yöpukuviritelmät.
 
Tuo vitkuttelut... Tuttua on täälläkin (välillä yrittää nykyisinkin ruveta temppuilemaan). On pitänyt saada halia, iltasatua, peittoa, juotavaa, päästä vessaan (ja vessassa joskus istunut turhaan vain ettei tarvitsisi nukkua), himmeämpi valo, kirkkaampi valo jne... Yritä vaan olla tiukkana kuten tähänkin asti että niitä ei tehdä ylimääräisesti. Hiljalleen se huutokin ehkä loppuu, kun ei saa sillä haluamaansa. Tuo riisuminen on kyllä sitten vaikeampi... Voimia!
 
Oletko kokeillut pukea haalarimallista yökkäriä päälle väärin päin eli vetoketju selän puolelle?
 
Hyvä idea, Elaffy! Meidän lapsella on yksi yöpuku jossa on nepparit niskassa, sai sen Englannista. Löytyisiköhän jostain sellaisia?

Muuten komppaan edellisiä, eli johdonmukaisuutta vain - edestakaisin huopaaminen on varmaan vaikeinta lapselle. Meillä on myös hirmu temperamenttinen poika ja hän testasi viime viikolla meitä ihan kunnolla huutamalla öisin kymmenen minuutin välein, päivällä nukuttamiseen meni pahimmillaan kaksi tuntia. Olimme aivan uuvuksissa, mutta emme antaneet periksi ja nyt poika suostuu taas nukkumaan. Myös meillä on fyysiset vaivat poissuljettu ja lisäksi lastenpsykiatrian yksikön unikoulu takana.

Ei ole aina helppoa, mutta kyllä me pärjätään! Tsemppiä kovasti!
 
Saatiin lahjaks pari ompelijalla teetettyä yökkärii joissa on selässä vetskari. Mut se on nyt ruvennu semmostaki kiskoo väkisin päältään yläkautta.

Ai että ku oon iltasin aina niin verenpaineet tapissa ja raivona siihen venkoiluun joka kestää ja kestää... Hiillyn siis niin totaalisesti ja sit ku oon raskaana niin väsyn ja puuskutan ja hengästyn kun veivataan. Olen tiukka kyllä siitä et ei tehä ku kerran kaikki hommat mutta kun toinen nousee ylös ja yrittää taas riisuu ja huutaa peittoo päälle ja ku joudun nappaa siitä kiinni ja tunkee taas sänkyyn takas niin itellä kasvaa pirun sarvet päässä!
 
Entä jos kokeilette, että antaa nukahtaa ilman vaatteita? Yövaipan voi pukea, kun on sikeässä unessa ja sitten vain peitto päälle. Jospa huomaisi, ettei se yöpaidan riisuminen enää saakaan reaktiota aikaiseksi.
 
Yölento sanoi:
Entä jos kokeilette, että antaa nukahtaa ilman vaatteita? Yövaipan voi pukea, kun on sikeässä unessa ja sitten vain peitto päälle. Jospa huomaisi, ettei se yöpaidan riisuminen enää saakaan reaktiota aikaiseksi.
Click to expand...

Sitä riskii en uskaltais ottaa et hän ois ilman vaippaa sängyssä, koska ei huvittais pestä patjaa. On kerran kerenny ottaa vaipan pois ja oleilee ilman sitä sängyssä niin tuli pissat jonkin ajan kuluttua sänkyyn.
 
Purpleribbon sanoi:
Sitä riskii en uskaltais ottaa et hän ois ilman vaippaa sängyssä, koska ei huvittais pestä patjaa. On kerran kerenny ottaa vaipan pois ja oleilee ilman sitä sängyssä niin tuli pissat jonkin ajan kuluttua sänkyyn.
Click to expand...
Patjan päälle petauspatja, sen päälle muovifrotee ja /tai kertakäyttöinen suojamuovi (ainakin Tenalta löytyy isoja) ja päälle lakana. Suojaa hyvin. Meillä viritykset on oksentamisen varalta.
 
Purpleribbon sanoi:
Sitä riskii en uskaltais ottaa et hän ois ilman vaippaa sängyssä, koska ei huvittais pestä patjaa. On kerran kerenny ottaa vaipan pois ja oleilee ilman sitä sängyssä niin tuli pissat jonkin ajan kuluttua sänkyyn.
Click to expand...

Patjansuojus? Meilläkin tuli kuivaksi opettelun yhteydessä muutamat pisut sänkyyn keskellä yötä. Eikun lakana ja suojus pyykkiin, uudet petiin ja 5 min myöhemmin takaisin nukkumaan. Ikinä en oo patjapyykille joutunut.
 
Meillä myös käytössä patjansuojus, joka on pelastanut patjan pesulta. Vauva-aikana oli tarpeen kun saattoi tulla vaipasta yli tai välillä pulauttikin reilummin. Kuivaksi opetellessa taisi tulla ehkä pari vahinkoa. Nyt ei oikeastaan ole ollut pitkään aikaan tarpeen, mutta on vielä käytössä vahinkojen varalta.
 
Meillä oli paha vetkutteluvaihe ehkä 1,5 vuotiaana. Huusi ja huusi sängyssään eikä rauhoittunut edes huutamalla. Päädyttiin nukuttamaan sit matkasängyssä, jossa korkeat umpinaiset sivulaidat (ei yltänyt näkemään niiden yli). Toinen vanhemmista jäi siihen piiloon istumaan, ja aina kun poika alkoi itkeä/huutaa, todettiin että ”pää tyynyyn, nyt nukutaan” tai ”nyt on yö, nyt nukutaan”. Tottui siihen, että on turvallista nukahtaa, vaikka vanhempaa ei näe, ja aika nopeasti saatiin siirrettyä takaisin omaan sänkyyn. Siirrettiin muistaakseni tuon episodin jälkeen jolla-sänkyyn, ja se toimi tosi hyvin. Voihan olla että kiukutteli ihan jo suljetun pinnasängyn takia... Luulen, että on aika tavallinen vaihe näillä pikkuisilla. Kyllä se siitä.

Tällä hetkellä (2,5v) vetkutellaan taas. Nyt pitäisi saada vettä monta kertaa nukkumaan menon jälkeen. Ollaan tehty selväksi, että paria kertaa enempää ei anneta vettä, ja nyt toi juominen on alkanut pikkuhiljaa vähentyä. Nykyään haluaa vettä yleensä kerran sänkyyn mentyään. Ehkä reilu kuukausi ollut tätä veden tarvetta... Niin ja herra ei suostu myöskään nukahtamaan, jos pikkusisko (7kk) ei tule samaan aikaan nukkumaan. Hulinoiden ynnä muiden vauvavuoden vitsauksien kanssa tämä onkin ollut välillä hieman haastavaa järjestää. Joskus se on vaan mennyt siihen, että löhötään kaikki kolmestaan sohvalla, vauva tissillä ja esikoinen pää mun sylissäni :). Ja aika ihanaahan tuokin on, vaikka ei tietenkään se mihin aktiivisesti pyritään.
 
On tää vaan ihan loputon suo! Meillä edelleen ongelmia tän nukkumisen kaa ja lapsi jo 2v ja risat. Kauhee huuto kun tahtoo viereen perhepetiin. Ja mies sitä on sinne sit ottanu ja pilannu mun koko työn kun olin jo sitä saanu nukkuu omaan sänkyynsä. Nyt on sit aina huutamassa kun on nähny et isä antaa periks lopulta.

Siirryin ite kokonaan sielt pois nyt ja aion ite nukkua sit vaa vierashuoneessa. Ei vaan jaksa enää koska olen ite niin ehdoton et lapsen pitää nukkua omas sängyssään. Mä en osaa nukkua jos joku tunkee samalle tyynylle ja makaa poikittain ja potkii mua päähän unissaan.
 
Takaisin
Top