Täällä ollaan..:)

heip vaan kaikille. ei ole tullut taas täällä käytyä pitkiin aikoihin, välillä lukemassa mutta energia ei ole riittänyt kirjoittamiseen. Elelen itseni kanssa vaikeaa aikaa ja tuntuu että kaikki lahoaa käsiin. Parisuhde varsinkin. Neuvolassa kävin tänään ja vauvalla kaikki onneksi hyvin. Vähän tullut turvotusta jota en itse ole kyllä huomannut, mutta neuvolantäti sanoi että käteni ja kasvot ovat hieman turvonneet, lisäksi verenpaineet nousseet huimasti jota nyt joudutaan alkamaan seurailemaan.. Päivät menevät oikeastaan itkeskellen ja ihnottava ahdistuneisuuden tunne koko ajan.. Tuntuu ettei miestänikään kiinnosta tämä lapsi yhtään ja on jättänyt minutkin huomioimatta kokonaan. valittaa vaan että olen aina naama norsun vitulla kun hän tulee kotiin. kaikkeni olen yrittänyt että hänellä olisi mukava tulla kotiin töistä, siivonnut, laittanut ruuan ja pessyt hänen pyykkinsä. Jos hänelle puhun asiasta että mulla on huono ja ahdistanut olo, hän sanoo anteeksi että on olemassa yms tai yrittää kääntää kaikki mun syyksi..
En oikein tiedä mitenpäin pitäisi olla ja mitä tehdä, eikä tästä perkuleen itkusta tule loppua..
Tulipas nyt vuodatettua tänne kaikki sitten [:-]
 
Kylläpäs taas mielialat heittelee, on koko päivän ollu paha mieli ilman mitään syytä. Mikään ei huvita, ei huvita ees puhua kenenkää kanssa. Ärsyttää tuo mies mikä ei kylläkään oo tehny mitään, ärsyttää tuo pikku kaveri kun liikkuu niin harvoin et jatkuvasti saa olla huolissaan, ärsyttää tää kotona olo, mut ei kyllä huvittais töihinkään mennä.. Ärsyttää tää odotus kun ei millään enää jaksais odottaa kaikkea tulevaa, ärsyttää kun mitkään vaatteet ei mahu enää päälle ja uusia en kehtaa enää ostaa..ja mikähän vielä.. [:@] Ei huvita mennä ees nukkumaan kun ei saa hyvää asentoa, lonkkia särkee, suuta kuivaa ja happi ei kulje.. eikä saa ees unta! Itku on ollu aika herkässä tänään, mut kun sekään ei huvita niin mitä sitä turhaan vollottaa. Ei tuo mieskään voi yhtään keksiä mitään piristävää, hokee vaan et nyt sitä ollaan niin mörtsinä.. eikä sitä ees kiinnosta kun omat juttunsa niin mitä sillekään käydä avautumaan.

Huomenna varmaan kaikki on taas ihanaa eikä huolen häivää.. [:D] On nää hormoonit sitten niin ihania! [:D] Pitäs vaan saada jotain muuta ajateltavaa, päivät menee näitä vauva palstoja lukiessa ja miettiessä. Eikä silti uskalla vieläkään täysillä iloita tästä raskaudesta kun huolettaa koko ajan jos kaikki ei menekään hyvin.. [&:]
 
jessic_aa: En tiiä onko tästä hyötyä, mutta täällä kanssa on parisuhde kohdannut monta kriisiä nyt odotusaikana.. Ei se helppoa ole, varsinkin kun miekin halusin odotusajasta hyvät muistot, joista voisi sitten lapselle kertoa joskus vuosien päästä. Välillä on ollut helpompaa, mutta miehelle asioiden käsitteleminen on vain ollut niin hemmetin vaikeaa, ettei miun huomioiminen ole tullut sitten edes mieleen. Sen takia nytkin jouduin yksin ne vaunut kokoamaan, miehelle tärkeämpää on maleksia ties missä "maailmaa parantamassa".. Mutta hyvin mie pärjään yksinkin, tietysti olisi kiva jos vierellä joku olisi hemmottelemassa ja huomioimassa mutta jos mies itse ei siihen ole valmis en miekään sitä odota henkeäni pidätellen. Ja tietysti tämä on erikoislaatuinen tilanne, ei kenenkään raskaana olevan pitäisi tällaista kestää. Et kuitenkaan ole yksin parisuhdeongelmien kanssa, mie vain toivon että saatte ne käsiteltyä ja mieskin aina välillä muistaisi huomioida myös siuta! [:)]
 
Moikkis..

Paljon tullut taas tekstii täällä..:)

Täällä ei ole linea negraa, pojista oli ja vahva sellanen.

Raskausarpia mulle teki lähinnä esikko, niitä tuli peppuun ja rintoihin. Kuopuksesta tuli sit navasta poispäin pari viivaa ja tää neiti on sitten niitä lisännyt niin että mulla on napa kuin aurinko josta lähtee n. 5cm pituisia "säteitä"...:)

Supistuksia tulee, mut onneksi harvakseltaan nykyään, mut sillon ku tulee ni kyllä tuntuu.

Me kotiuduttiin ruottin laivalta keskiviikkona ja sen jälkeen ollut kamala univelka..kuopus valvitti 3 yötä peräkkäin ku tuli sielä kipeeksi..viime yönä eka yö ku sai nukkuu ja nyt aletaan oleen elävien kirjoissa taas...olipa rankkaa..:) Ei tartte tehä vähään aikaa sitten mtn matkaa..

Sain kelan päätökset ja oon kyllä enemmän kuin tyytväinen niihin..kerrankin..:)
 
Hei
Taas en ole hetkeen jaksanut kirjoitella.

Jeccu olisin onnellinen jos pääsisi noin usein ultrailemaan.[:)] Olisi niin ihanaa nähdä pikkuista vielä ennen syntymää.

Raskauarpia ei ole minullekaan vielä tullut. Toivon ettei tulisikaan. (tai kukapa niitä haluaisi) Hieman rohkaisee se ettei äidilleni ole koskaan tullut ja siskollenikin vain muutama pieni alamahaan. Rasvailen kyllä ahkerasti. Jotenkin nyt alkanut ahdistaa tämä kropan muuttuminen, oikeastaan vasta nyt. Tuntuu että olen jo niin iso, miten sitä jaksaa vielä yli 11 viikkoa ja kuinka isoksi sitä mahtaa vielä tullakkaan. Minulle on tanssi todella tärkeää ja esiinnynkin paljon, niin sekin ehkä tuo lisäpainetta. Haluaisi palata samoihin mittoihin synnytyksen jälkeen, mutta täytyy nyt vain sisäistää se ettei se varmaan ole mahdollista. Jotain muutoksia sitä varmaan jää pysyvästi kroppaan. Elämän jälkiähän ne vain on.

Olen olliut jotenkin todella huonotuulinen koko viikon, eikä oikein jaksaisi mitään. Mukava huomata etten ole ainut.[;)] Onneksi mieheni on ollut viimeaikoina ihanan ymmärtäväinen. Siitä tulee itsellekin halu olla toiselle hyvä, kun saa kaipaamaansa huomiota. Alkuraskaudessa oli parisuhde koetuksella, mutta onneksi nyt menee hyvin.[:)] Kerkiäähän tässä toisaalta vielä tapahtumaan vaikka mitä, kun nyt on jo ahdistava ja tukala olo niin usein. Väkisin sitä sitten välillä toiseen purkaa.[8|]

Minäkin näen todella levottomia unia nykyään. Moneen viikkoon en ole nähnyt synnytysunia, mutta muuten kyllä outoja. Välillä näen todella verisiä painajaisiakin. Joku yö näin unta että pikkuinen potki mahaan ihan hullunlailla, joten kaipa se oli sitten oikeastikin monotellut.[;)] On nuo yöt muutenkin levottomia. Viimeyönä kramppasi pohje todella kipeästi.[:@] Pissalla käyn yleensä kerran yössä, onneksi ei vielä useammin tarvi. Luulen että se vaikuttaa kun pikkuinen on poikittain mahassa niin ei paina rakkoa kokoajan. Joulukuussa kun oli pää alaspäin, pissatti kokoajan.

Täälläkin hikkailu saa pikkuisen levottomaksi, vaikka toisaalta on se aika villi lähes kokoajan.[:D]

Huh kun aika juoksee, nyt täytyy lähteä koluluun.
 
parisuhteesta: jos tästä nyt olis yhtään rohkaisua, niin tiistaina oli siellä perhevalmennuksessa parisuhde aiheena, niin siellä sai hyvin käsityksen että parisuhde on koetuksella raskauden aikana ja varsinkin sit kun vauva on pieni ja että se on normaalia. Itsekin olen välillä miestäni manannut, mutta siellä ymmärsi että monet miehet innostuu vauvasta vasta jälkijunassa, kuulemma vasta kun vauva on puolivuotias, ollaan tasoissa [8|] ja onhan se ymmärrettävää kun äidillä se on masussa. Täällä on mennyt nyt paremmin ja mieskin jotain mukavaa joskus sanoo/tekee, mutta hemmottelusta ei täälläkään oo paljon tietoa.. joskus jotain pientä kun oikein pyytää.

unista: mä olen nähnyt tosi vähän vauvaunia, ainakaan semmosia mitkä muistais.. painajaisia useammin kun ennen ja unissa oon kyllä ollu raskaana.

Me ei olla vielä saatu vaunuja, vaikka oon ne varannu ja tilannu jo yhdestä liikkeestä jotain 2-3 vk sitten.. kohta täytyy alkaa kyselemään jo niiden perään. Nyt täytyy lähtee kaupoille, jos sieltä löytyis jotain kivaa [:)] ainakin jotkut rintsikat on pakko hakee, kun ainakin ympärys on kasvanu niin paljon et suht uudet ja isommat liivit jo kiristää. Onhan sitä jotain 7-8kg tullu painoakin.
 
Hei taas vaan, jos näin vapaapäivänä jaksaisi tännekin kirjoittaa taas jotain, en kyl muista läheskään kaikkea mitä piti kommentoida mut katsellaan.. [;)]

Täytyy tosiaan sanoa, että täälläkin tuntuu kauhealta lukea teidän kaikkien vaivoista, supistuksista ja säryistä, kun itsellä ei ole paljoakaan vaivoja ollut. Välillä meinaa selkä olla pitkän työpäivän jälkeen kipeänä, mutta muuten tuntuu menevän mukavasti. Närästystä tosin on lähes joka ilta, ja välillä todella pahaakin, mutta olen vielä koittanut sen kestää ilman noita Rennieitä, kun en vaan yhtään pidä niistä[&:][:)].. Alkuraskauskin meni ilman oksenteluja ym. niin tuntuu, että olenkohan päässyt hieman liian helpolla tän raskauden kanssa. Tosin voihan se olla, että nyt jos tämä raskaus on helppo, niin seuraava on sitten ihan jotain muuta.. ja kivahan se on kun töissäkin jaksaa vielä hyvin olla. Työpäivän jälkeen on vain ihan hirveä väsymys päällä, ettei meinaa enää kotona jaksaa mitään tehdä, mutta kaipa sekin kuuluu asiaan.. Yöt olen kuitenkin nukkunut ihan hyvin. Yleensä tarvitsee kerran yössä herätä vessaan, mutta siinä kaikki. Eihän sitä tosin tiedä, mitä kaikkea on vielä edessä, kun viikot etenevät.. [8|]

Linea negrasta oli myös ollut juttua. Minulla on selkeä viiva navasta ylöspäin.. ja hieman himmeämpi ilmeisesti navasta alaspäin.. Sitä vain on itse niin vaikea nähdä tuota alempaa. Tuoylempi viiva on kyllä todella selkeä. Pitäisi varmaan kuvata tuo massu joku päivä edestä päin, niin näkyisi viivakin kuvassa [:)]

Lantionpohjalihaksia olen aina välillä koittanut treenata, mutta jotenkin olen todella laiska tekemään noita harjoituksia. Aina muutamasti jaksaa jännitellä, ja sitten se jää.. Pitäisi yrittää nyt vähän skarpata[;)]

Raskausarpia täällä ei vielä ole näkynyt. Ehtiihän niitä toki vielä tulemaan, kun maha venyy entisestään. Olen melkein joka ilta kyllä koittanut rasvailla, mutta tosiaan ihan aina en muista. Jospa siitä rasvailusta olisi kuitenkin edes jotain apua ettei niitä tulisikaan. Tosin niinkuin joku täällä vissiin sanoikin, että elämän jälkiahän ne vain ovat[;)]

Huonotuulisuudesta täällä oli myös ollut puhetta. Mukava huomata etten siis ole ainoa[:D] Olen huomannut, että ärsyynnyn/hermostun nykyään mitä pienemmästä asiasta, niin töissä kun kotonakin. Miehen ei tarvitse paljoakaan mitään tehdä, niin saatan silti ärsyyntyä suunnattomasti. Samoin asiakkaat töissä ovat alkaneet helpommin ärsyttämään sanoillaan/tekemisillään. Kissojen tekemisistäkin ärsyynnyn nykyään paljon helpommin kuin ennen. Ihan kummallista[:)] Mies kun meillä on ollut aina se kuka helpommin noiden elukoidenkin tekemisistä hermostuu, eikä sekään kovin helposti edes hermostu.. Lieneekö sitten tosiaan nuo ihanat hormoonit tämänkin taustalla..[&:]


Nyt ois tosiaan 3 päivää vapaata ja yhteensähän tässä on enää 3 viikkoa töitä jäljellä. Laskeskelin tossa, kun työvuorolistassa oli tunnit vähentyneet jo, niin ei varmaan ole kuin hiukan päälle 10 päivää töitäkään jäljellä..[:D] jeij, kyl sen verran täytyy vielä jaksaa!![;)] Pikkuinen pyöriskelee kovasti masussa, eikä vaikuta kovinkaan rauhalliselta tapaukselta..[:)] enemmänkin vaikuttaisi olevan aika vilkas lapsi tulossa (ilmeisesti tulee siis äitiinsä[:D]). On siinä sitten meidän kisuillakin kestämistä, kun häviää tämä rauha ja hiljaisuus talosta[;)]
 
Täällä on ollut kans jotenkin rassaava tämä viikko, alkuviikosta erityisesti tuntu olevan melkosta matalapainetta..välillä ihan iteketti, mutta niin ku Lumiakin totesi niin ei enää vollottaminenkaan huvita. Eikä oikein mikään huvita, kaikki vaan ärsyttää.[>:] Välillä meinaa niiin tylsistyä tänne kotia, eikä mihinkään pääse kun auto on päivät ukolla ja hirvee valitus jo tarvisin sitä välillä.[:@] Se ite on tossa parin kilsan päässä töissä niin vois tuoda sen auton mulle, jos mun tarvii asioita hoitaa mutta kun ei niin ei.

Nyt rupes vielä ärsyttään kun viimeks neuvolassa löyty mun pissasta bakteereja ja sit piti toimittaa uus pissanäyte labraan ja sinne nuvolaankin on sen verran matkaa etten viittis kävellen siellä ravata, varsinkaan kun nää jalat ei kohta enää toimi ollenkaan.
Mies tuli onneks aamulla käväseen kotona ja sanoin et tuo näyte pitäs toimittaa labraan niin sit se jopa lähti käyttämään mua siellä. Eilen sitten mulle yritettiin soittaa tuntemattomasta numerosta enkä kerenny vastaamaan niin päättelin sitten että hitto siinä näytteessä oli jotain...tänään sitten soitettiin sieltä neuvolasta ja se terkkari jotenki epämääräsesti sano et siinä näytteessä oli jotain" jhdahduhdghjy"-kasvua tai jotain. Hitto sanosivat selkeesti että onko vai eikö oo ja jos on niin mitä.[:@]
Nyt pitäs kuulemma taas hakea alkuviikosta pissikuppi ja sitten TAAS toimittaa se labraan.[:@] Ei jaksais eikä kiinnostais. Hirveetä valitusta, mutta pakko taas tänne vuodattaa. Tulipa vähän noita punanaamahymiöitä[;)].
 
Voi apua tätä väsymystä[:(]Olo on kyllä todella uupunut. Ajattelin, että siitä mamma piristyis kun lähtis käveleen, mutta ei tuo oikein onnistu. Jalat tuntuu raskailta ja joka ikinen kropan lihas tuntuu menneen jumiin. Lonkkiin sattuu ja supistaa. Nyt on todella taitanut tulla se vaihe, kun on oikeesti oltava vaan pitkänään ja levättävä. Voi olla että hempatkin on tippunut ja aiheuttais väsymystä, mutta luulen että kuuluu rasuakuden vaiheeseen. Ens viikolla onneks neuvola. On se uskomatonta kuinka paljon kroppa loppupeleissä joutuu tekeen töitä, kasvattaakseen tota pientä ihmistä tuolla masussa. Sydänkin tekee ihan hurjasti enemmän töitä. Joo ja sitä on tosiaan luullut olevansa hyvässä kunnossa[:D][:D]No onneksi kotona ollut taas ihanaa ja ollaan molemmat vaivaset köllitty vierestysten ja naurettu[:)]

Mäkin haluisin kokea vauvan hikan[:D]

Jessic_aa tosi  kurjaa, että kotona takkuaa ja ahdistaa. Tiedän, että on vaikeaa ahdistuksen ja kaaoksen hetkellä ajatella järkevästi saatika sitten positiivisesti, mutta yität jotenkin vaan ajatella, että kuuluu tähän aikakauteen ja niinkun huomaat, ni ei täällä oo tainnut kellään kovin helppoa olla. Toi ahdistuksen tunne on kyll kaikista pahinta ja siitäkin tulee helposti kaveri, joka roikkuu mukana paikasta toiseen. Ootko pystynyt jutteleen neuvolassa tai läheisten kanssa?Mulla tulee kans tosi helposti mörrimöykky tonne rintaan ja tuntuu ettei saa happea kunnolla. Puhuminen on ainoa keino mikä mulla auttaa ja myös ajatusten muualle suuntaaminen ja tekeminen. Voimia sulle, kyllä asiat järjestyy ihan varmasti[:)]Sekin on usein, että sitä helposti luo odotusajasta tietyt mielikuvat itselleen ja usein ne kuvat on ruusuisemmat kuin todellisuus. Kaiken haluaa ekan lapsen kohdalla menevän niin täydellisesti, että helposti myös pettyy.

Embu
olaa oot selvinnyt maan kamaralle ja vielä yhdessä osassa[:D]Voimia sinne teidän perheelle yövalvomisiin ja pikaista paranemista pienelle!

Oi Lootus ihanaa kun sä tanssit. Mä oon jotenkin aina ihannoinut ihmisiä, joilla rytmi veressä, notkeutta, kroppaa ym. Kaikenlainen tanssi on upeeta. Ootko vielä hyvin jaksanut tanssia?Mitä tanssit muuten?

Mipsu kurjaa että pississä kasvaa ´jfklewnfewnf´ vai mikä se nyt oli. Toivottavasti saat pian kuurin ja hoituu alta pois. Joo toi on totta, että äkkiä vilkasemalla pystyy teksistä hymiöiden perusteella hahmottaan millä tuulelle ollaan[:D][:D]Nyt vaan perkules auto alle ja radalle!
 
Anelse: Juu tanssin minä. Nykyään on lajina ja suurena intohimona Tribal tyylinen vatsatanssi. Aika harvinainen laji vielä suomessa, jos oppia haluaa, joutuu vähän kauemmas sen takia matkustelemaan ja itse olemaan aktiivinen. Minulla on koko elämän ollut tanssi lähellä sydäntä, yli 12 vuotta harrastin joukkue(kilpa)voimistelua ja siinä sivussa balettia +monia muita tansseja. Eli aikalailla on verissä liikkuminen. Ehkä sekin masentaa kun ei samaan tahtiin enään pysty kuin ennen raskautta, vaikka toki osasin sitä odottaakin. Eli tanssin kyllä kotona vieläkin, mutta en rajusti toki treenaa. Enemmän tulee rauhallisia ja pehmeitä liikkeitä nyt treenailtua, tai paremminkin pidettyä jonkinlaista kuntoa yllä. Mietin aina tanssiessa miltä pikkuisesta tuntuu masussa kun teen vatsarullauksia ym. liikkeitä vatsalla.[:D] Vatsatanssia muuten on kutsuttu myös synnytystanssiksi, sillä liikekieli keskittyy paljon niihin lihaksiin joita myös synnytyksessä tarvitaan..Liikkeitä voi hyödyntää mm. synnytyksessä kivun lieventämiseen. No se siitä.[;)]

Jaksamista kaikille joilla mieli maassa! Onneksi pian tulee kevät ja alkaa aurinkokin lämmittämään, ehkä sitten meidän odottajienkin mielet piristyy![:)] On muuten kevät mielestäni täydellinen vuodenaika synnyttää uusi ihminen tähän maailmaan, kun luontokin heräilee jälleen uuteen elämään.[:)]
 
Hassua, miten melkein kaikilla täällä on ollu vähän matalapaineista viime päivinä... minäkään en tee poikkeusta. Paska päivä ja oikeastaan kaikki alkoi jo eilen:( Eilen alkoi sellanen tolkuton huono ja hapeton olo sekä päänsärky iski illalla. Pääkipu kyllä lähti panadolilla, mutta sellanen tosi voimaton, hutera, hapeton (jotenkin ei saa happea millään kunnolla) ja väsyny olo jatku tänään vielä pahempana. En pystyny edes kaupassa käymään ja mies kävi sitten yksin ruokaostoksilla, vaikka yleensä yhdessä siellä käydään. Lopulta tuli niin surkea olo, et kävin neuvolassa mittaamassa verenpaineen (rupesin pelkään raskausmyrkytystä...), joka oli ihan normaali. Sit kävin vaivaamassa vielä just kotiin lähtevää terkkaria, joka mittas hemoglobiinin (noussu 123). Sitten oli ihan tyhmä idiootti olo, kun kaikki arvot oli jees ja silti niin surkea olo. Terkkariki katsoi jotenkin omituisesti ja tunsin itseni ihan tolloksi. Se vaan kyseli, et onko joskus ollu jotain paniikkihäiriötä ja kehotti olemaan hätäilemättä. Raskauteen kuulemma kuuluu surkeat olotilat. Silti joka paikassa toitotetaan, että raskaana olevia pitäs tarkkailla ja tutkia säännöllisesti varsinkin jos tulee jotain tavallisuudesta poikkeavaa. Mistä sitä tietää milloin sitä oikeasti on hätätilanne. Sitten kun yrität ajatella masuasukkaan parasta ja käydä tsekkaamassa, että kaikki on hyvin, niin tulee vaan tyhmä, hävettävä ja anteeksipyytelevä olo, kun onkin kaikki kunnossa ja terkkari sanoo ettei kannata hätäillä helposti. Tosin pulssi ollu viime päivät 93 krt/min, joten varmaan sekin saa aikamoisen uupumuksen aikaiseksi. Onko muilla sydän ruvennu tykytteleen kovempaa raskauden aikana???  Plaah, tässä tämän päivän valitukset - taidan mennä kattoon puupäänä maajussille morsianta:/
 
heips,

En ole tänne jaksanut kirjoitella varmaan 50 sivuun. Lukenut olen - kohtuu ahkerasti. Parasta tässä ketjussa on, että ette ole pidätelleet tuntemuksianne vaan tuuletelleet kunnolla. Itse olen ollut tosi masentunut ja on tuntunut hyvältä lukea etten ole yksin tällaisten tunteiden kanssa.

Ärtyneisyyden lisäksi pinnalla on yksinäisyyden tunne. Aina välillä juttelen vauvalle, että ei äiti sulle ole vihainen tai että äiti on vaan nyt niin surullinen ja väsynyt. Helpottaa vähän omaa oloa ja syyllisyyden tunteita.

Uhhuh kun tulee valoisaa tekstiä Siis ihanaa, että vauva liikkuu niin aktiivisesti ja ettei laskettuun aikaan ole enää kauaa. Odotan kovastti, että saan pikkuisen syliin.

Ja loppuu tämä jatkuva närästys, kömpelö muumiolo, hengenahdistukset raskausajan diabetes ruokavalio...
 
Hei vaan!

Piti minunkin rueta kirjottaa... Turkoosin teksti oli kuin suoraan mun suusta! Mä oon kans ahkerasti luekellu, mutta en ole jaksanut kirjoitella...
Oon ollu sairaslomalla marraskuun lopusta asti, ensin verenpaineen takia, sitten lievän masennuksen takia, viimesimpänä syynä supistukset... Nyt onneksi jo alkoi äitiysloma! [:)] Että sen jotain positiivistä...
Tuntuu että kaikki raskaus ajan vaivat on jo koettu, iskiaskipu, närästys, masennus, korkea verenpaine, raskausajan diabetes, hengenahdistus, turvotuksia, mielettömästi raskaus arpia ja vielä lisäksi Turkoosin mainitsema KÖMPELÖ MUUMI OLO[:D]
Nyt alkaa olla jos mieli jo vähän iloisempi, odottava, enää 8 viikkoa ja 3 päivää!
Kävin koko arviossakin tuossa pari viikkoa sitten vauva normaalisti keski käyrällä.. Viikkoja silloin oli 29+1 ja pikkukaveri painoi 1400g.. Olisi kiva kuulla jos muut ovat käyneet suunnilleen samoilla viikoilla koko arviossa, että minkä kokoisia vauvoja teillä on.. Tuntuu ettei noista lääkäreistä ja terveydenhoitajista saa oikein mitään irti, sanovat että joojoo on se ihan oikean kokoinen viikkoihin verrattuna... Mutta silti itellä on koko ajan huoli ja pelko että pieni kasvaa "liian" nopeaa ja "liian" isoksi...[&o]
Tämmönen valitus virsi täältä, anteeksi, vaan ei ollut nyt mitään tai ketään muutakaan kelle valittaa[:)]
 
San.na, mulla oli viikko sit eli 28+5 kokoarvio 1300g. Oli kuulemma oikein sopivan kokonen eli eiköhän me mennä suht samoissa ja normaaleissa lukemissa :)
 
Mulla hirveesti haluttas jo sinne lääkäriin ja saamaan kokoarvio minkälaisen pötkön sitä joutuu pukkaamaan ulos!

Onneksi täällä lukee että nämä omat mielialat ja kaiken maailman vaivat näyttävät olevan ihan normaaleja.. ei taida päivää mennä ettei joku itkettäs ja ottas niiiiiin päähän ja etteikö jotaki nurkkaa kolottas ja yleisesti hävettäs ku on niin norsu. Naisen elämän parasta aikaa - MY ASS!
 
voi supistus
mua on nyt 2 päivää supistellut aivan mielettömästi....ihan koko ajan..eikä ne ole aina mtn pikkusuppareita..hiukan pelottaa kun tässä mennään vasta 31+4..:/ Vauvakin puskee itteensä koko ajan kohdunsuuta vasten niin että peppu ja jalat tuntuu ihan koko ajan tuossa ja kohdunsuulla vihloo..kävely on vaikeeta ja mulla hirvee paineentunne koko ajan tuolla nivusissa..ei ole pojat tälläsii tehny tässä vaiheessa..yökin meni pyöriessä ja ihmetellessä kun niin supisti ja oli se paine..

Onko muilla tällästä? Olen kyllä varma että mulla ei ole enää tuota reilu 8 viikkoa jäljellä..melkeempä veikkaan että tää tulee maaliskuun puolella...mut voinhan olla väärässäkin..jos se vaa on tällästä ku on kuitenki jo 3. raskaus...:O
 
Olipa helpottavaa kuulla etten mitään norsua odota! Vaikka kuulemma mahan perusteella voisi niin luulla. Minulla on kuulemma niin iso maha että ei kellään näillä viikoilla [:D] Näin meinasi yksi kaverini...
 
Voi Embu, toivottavasti voit paremmin ja vaavi viel muutaman viikon ainaki viihtys. Mulla kans supistelee koko ajan enemmän ja kivuliaita tulee useammin kans. vauva kans pää jo alaspäin ja nyt tuota häpyluuta on särkeny jo viikon verran ja kummallisia mahakipuja kans ollu, etenki öisin, et voiko se alkaa siellä kiinnittyyn tai jotain?! tätä menkkamaista särkyä on kans mahassa ja selässä joka päivä ja etenkin supistusten aikana. musta kans tuntunu koko ajan ettei mee huhtikuulle saakka tämä, mut toisaalta ku eka tulossa niin vaikee sit tietääkkään.neuvola on onneks ens viikol nii voi vähän kysellä...
 
Voi kiukutus sentään[:@]Heräsin tos tunti sitten ja ilokseni huomasin, että meidän kultanuppu kissat oli kaataneet tulostimen päälle yöllä kukkasen ja nyt se on uiva oikosulkutulostin. Oon porannut vaan koko aamun ja raivonnut, ja mies totee vaan, että eihän tohon maailman kaadu. Vittu jos mun maailma kaatuu niin sen pitää se ymmärtää ja pitää suu kiinni. Ei toisten ihmisten harmia saa ikinä vähätellä. Joo saahan noita rahalla uusia, mutta ku sitäkään ei oo, ja tarvin tulostinta tosi paljon. Perkele sentään, hyvin alkoi tämäkin päivä[:D][:D][:D]

Marilyn tuo on totta, että kun leposyke näin raskaana on normaalia korkeempi, niin totta kai se väsyttää ja uuvuttaa. Onneksi sulla oli kaikki arvot kunnossa[:)]Nää taitaa olla just niitä tuntemuksia, joita kukaan ei ymmärrä. Ei kun huvikseen ollaan uupuneita, että saatais hyvää palvelua kotona[:D][:D]Joo ja sit katotaan vinoon, että onks sulla nyt oikeesti noin paha olla....Kaikki on niin yksilöllistä. Mulla on raskauden myötä rytmihäiriöt yllätys yllätys vähentyneet, mutta kyllä välillä tulee semmsia tykytyksiä että huh huh.

Heippa Turkoosi, joo kyllä täällä tuuletellaan ja kunnolla[:D]Jotenkin tuntuu että tää on ainoo paikka missä ymmärretään ja missä uskaltaa valittaa pienistäkin vaivoista. Niinhän se on, että ei kukaan voi ymmärtää, jos ei oo itse kokenut. Pätee muuten asiaan kun asiaan. Empaattinen voi olla ja tukea, mutta tunteita ei voi ymmärtää itse kokematta. Siksi vertaistuki on musta äärimmäisen tärkeää. Ihanaa kuitenkin, että jaksat ajatella positiivisesti vauvasta ja tulevaisuudesta, vaikka elämä todella satuttaa välillä. Täällä yritetään olla tukena, joten surut ja murheet vaan kehiin[;)]Voimia sulle!

San.na.89 meidän vaavin painoarvio oli silloin 27+0 1170g eli vois kuvitella, että olis ehkä nyt joku tuon painonen kun teitinkin pieni. Oon ymmärtänyt, että vauvat saattaa viikossa sen 200 grammaakin kasvaa tässä vaiheessa.

Joo Elviira82 tähän olotilaanhan saattaa jo kohta tottua[:D][:D][:D]Kuinka sitä osaa sitten elää kun ei tarvi enää mistään valittaa. Mä veikkaan, että vielä kaivataan tätä raskausaikaa, vaikka se nyt tuntuu hmmm hieman epämiellyttävältä[:D]

Embu
voi kurja, kun on tuommoset olotilat[:(] Voihan tuo olla, että sulla alkaa tosiaan jo ajoissa noi kunnon supparit, kun jo kolmatta odottelet, mut en tosiaan tiedä[8|] Ootko soitellut mihinkään noista suppareista?Tuleeko jotenkin säännöllisesti?Toivottavasti nyt lakkais välillä, niin ei tekis mitään tuhojaan. Eiköhän ne oo vaan niitä ennakoivia[:)]Haleja, varmasti pelottava tilanne!
 
Sulla siis vähän samanlaista ELVIIRA...toivotaan nyt et vauvat pysyisi sisällä kuitenki tarpeeksi pitkään...mä olisin kyl ihan valmis tossa maaliskuun lopussa synnyttää...mut saa nyt sit nähä miten tää menee..mut sen olen nyt todennut et vaikka ikää tulee tänä vuonna vasta 27 vuotta niin, se alkaa oleen viimesiä vuosia ku jaksaa olla raskaana...hirvee ero olla 19-20 vuotiaana raskaana ku lähemmäs 30 vuotiaana...sillon jaksoi kaikki nää vaivat ym. paaljon paremmin..tosin sillon ei ollut lapsiikaa jotka vaatii oman aikansa yöheräämisten, leikkien ym. juttujen kanssa.

Ja samoin noi yöheräämiset meni ihan heittämällä..nykyään sitä kyllä tuntee valvoneensa jos tuo kuopuskin valvottaa...vaikka se täyttää kesällä jo 2 niin siltikin meillä yöheräämiset on syystä tai toisesta läsnä...välillä saattaa pari vko:a nukkua koko yön ja sit taas heräillään välillä jopa valvotaan pari tuntii yössä..huoh. Se on niiiiin huono nukkuja..esikko taas nukkui 5 kuisesta lähtien 12 tunnin yöunet...siinä mielessä kuopus on ollut shokki..ja nyt kun raskaana ni on niiin väsynyt usein. Kuopus on sit taas muuten paaaaaljon helpompi taapero kuin mitä esikko oli..:/ millanenkohan tämä kolmas on...aina näköjään oppii jtn uutta....:) ihania kuitenki kaikki.

ANELSE: Olin joo suppareista yhtyksissä neuvolaan ja kävin lekurissa tarkistaa tilanteen plus otettii kokeita mut mtn ei löytynyt..joten ei kai ne vielä ainakaan mtn tee..mut ikävä tunne on..ja tätä ei kyl jaksa enää 8 viikkoa...:/
 
Takaisin
Top