??? Syyskympit Kesän Kuhinoissa ???

Tulin vain näin huokaisemaan.

Meillä on poijjaat viettäneet nimppareita, Olavin päivä. Kummallakin löytyy Olavi nimestä, suomeksi tai ruattiksi. Me katettiin tuonne takapihan puistoon pöytä klo 10 aamulla ja vieraat saipi tulla kuten huvittaa pitkin päivää, välistä keitin uudet kaffet himassa ja täydensin pullapöytää. Nyt viimeisetkin ovat siis lähteneet ja olo on kuin jyrän alle olisi jäänyt...

Muoks* Niin sis siksi olavin päivää vietetään kun ei kummankaan varsinainen etunimi löydy kalenterista, mutta nää sattu tälläi kivasti yhteen, tästä tulee kiva perinne :)

Mutta siis ....*HUOH*  Done.

Kiitti ja kuitti :D Loppuja naiset!

Kaikalle superhypermahtifiiliksiä nihkeiden tilalle!! Zemppiä koulutielle!
 
Hellurei vaa teillekkin...

Pitänyt niin monta kertaa tänne kirjoitella, mutta mitää saanut aikaseksi.

Tiistaina 2.8 Aadan kaa mennään tutustumaan päiväkotiin ja 10.8 aloittaa hoidon.

Kaikalle paljon onnea raskauden johdosta!!!! emoticon

Hittolainen Purri :( Toivottavasti valitus menisi läpi ja sitten voisi oikeastaan alkaa kyselee että onko niillä nyt joku vaino miestäsi kohtaa?

Meillä on miehen kaa ollut näitä ihania parisuhde ongelmia ja tuossa nyt ens viikolla koitan saada aikaa pariterapiaan perheneuvolasta. Siis oikeasti väestöliitonkautta terapia maksaa 1,5h 125e!!!!
Itse olen ihan kypsä tähän kotielämään ja sitten sekin on varmaan tehnyt ku mies on kotona sairaslomalla. Siis ollut jo aika kauan, kun ei jalkojen takia pysty tekemään töitä+joutuu syömää vahvoja kipulääkkeitä...

Mut pieni keskeytys ja palaillaa...
 
Täällä taas...

Huomenna juu mennään tutustumaan Aadan kanssa tuonne tarhaan ja pitäs hitto vie kaikki paperit kirjoitella Aadasta.
Mies on nyt sitten saikulla vaa tosiaan jalkojensa takia ja tässä nyt ootellaan että saa magneettiajan ja sitten kunnon ortopedille ajan. Jos selviää että tuo akillesjänne olisi pitänyt leikata aikapäivii sitten, niin tulee hyvin kalliiksi miehen työpaikalle, joka on venyttänyt tässä nyt kaikkea. Eli sitten kun palaan töihin, niin minä olen ainut työssäkäyvä ihminen.
Meillähän on sitten se että me tarvitaan kotiin joku auttaja, kun miehen kinttu leikataan, niin yli 2kk se ei voi liikkua, niin on joku siivoamassa yms.
Itselläni on ainakin ekaksi heti 12h vuoroja, kun kohde vaihtu.
Saa nähdä miten ite jaksan, kun nytkin on ollut hiton vaikeaa. Terapia alkoi onneksi, niin pääsee siellä puimaan asioita. Mun pitäisi etsiä itselleni psykoterapeutti,koska siellä pystytään auttamaan mua vielä enemmän ilmeisesti.

Mutta se siitä.....
PojanÄiti: Täällä ollaan viel ilman raskautta ja toivottavasti pysytäänkin loppuvuoteen tai ens vuoden alkuun 
Tänään sitten mennään ettimään neidille tarhavaatteita kirpparilta...
 
Heissan!

Mökillä oli hurrjaa :D Siis Edithin mielestä ;) Sille laitettii oma keinu, missä neiti viihty max 15min kerrallansa :D Uima-allas oli tosi pelottava, näki yöllä painajaisiaki mokomasta.. Siis altaan vesi oli liian kylmää pikkaselle (vaan 23 astetta).. Koska kyl se sit taas jalkojansa tykkäs siellä uittaa tai käsillään kokeilla, mut jos kokonaa piti mennä, ni kiljuminen alko samantien. Kottikärryihinki neiti pääs :) Vaari työnteli neitiä ympäriinsä ja parin kierroksen jälkeen sillä oli tosi kivaa :D Mut hyvä niin, olipa ainaki väsyny ku kotii tultiin, nukahti nimittäi JO klo 19 yöunille, vaikka oli kahet päikkäritki nukkunu :D Ja mä seurasin perässä klo 21, tosin en saanu nukuttua kunnolla yöllä, eli pandalta näytän... Mut teretulemast silti tänään, ei haittaa ;)

Parisuhde menee perseelleen täl hetkellä ja kovaa kyytiä. Kysyin mieheltä eilen, et koskas herra kotiutuu (ku vietti kavereillaan vkl, ku me kerran mökkeiltiin) ni "en tiiä, jos en tänää ni huomenna".. no mähä sain siitä raivarit, yllättäen. Sit soititn myöhemmin, et kumpi sille on tärkeämpää perhe vai kaverit, ni "en tiiä, älä kysy tyhmiä kysymyksiä".. Eli kaverit.. Soitin sit sen veljelle, et mul alkaa tulee mitta täyteen, et en enää tiiä mitä mun pitäis ton kanssa tehdä. Seurasi, että veli kertoi niitte äidille joka saarnas mun miehelle sit puhelimessa samaten ku tää veli ja toinenki niitte veljistä.. Saas nähä muuttuuko mikään herran käytöksessä. Veikkaan että ei.
 
Voi apua....kesä tuli ja mä unohdin teidät kaikki ihan kokonaan... Täällähän on jo monta uudelleen siunatussa tilassa
Mie en edelleenkään, enkä tule olemaankaan:)

No mutta mitäs meille...mustelmia otsassa ainakin 1 ja joka viikko:) Eli siis me kiipeillään.
Kontattu on jonkun viikkoa ja nyt jo kovaa, kiipeillään kaikkea vasten ja välillä ihan seisomaankin. Vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Lennin 1v bileet lähestyy, niinkuin kaikkien muidenkin:)
Tänään käytiinkin sitten ekaa kertaa tutustumassa tarhaan ja ens viikol pariin otteeseen, sit se ois mun lomat lusittu ja pikkusedän olis se tarha aloitettava ihan oikeasti.
Yöt edelleen katkonaisia, eli väsymystä myös päivisin piisaa.

No mitäs teille?...koitan selvittää sitä lukemalla ketjua taaksepäin:)
 
Niihän sitä piti tulla kirjoottelemaan vaan ku taas ukko päivitti konetta eikä sivusto muistanut salasanaa, niin en sitten yksinkertasesti jaksanu sitä taas alkaa sähköpostin syövereistä etsimään!

 IHANAA!!! huomenna saan vihdoin ja viimein puhelimenkin kotiin saakka... entinen siis meni rikki oulun reissulla kun poikkesimma ikeassa ja samuel sitten kuolas sen ihan pilalle emoticon  uus on ollunna ootuksissa sitten jo pari viikkoa... ihmeen hiasta toimintaa... imurikin sano ittensä irti, ja voitte vaan arvata!!! miten mua ahistaa tämä karvan paljous täällä!!! oon mie saanu siis imuroitua sieltä täältä, kun se suulake meni siitä vempeleestä rikki ja nyt sitten ootamma että maahantuojalta saadaan takuuseen uus suulake... tää viikko ei oo muutenkaan ollunna jotenki mun viikko, oikein OOTAN että loppus jo.... vaikka sitte tosin ens viikolla alkaakin jo työt.

Samuel kasvaa ja kehittyy :) kovasti pitäs olla kävelyttämässä, välillä ottaa ja lähtee itte sohvan kulmalta liikenteeseen mutta nokalleenhan siinä sitten mennään samantien kun ei ookkaan tukea mistä kiinni pitää. Joku pakkomielle sillä on mennä koko ajan tonne meidän kylppäriin, hirmu huuto potki raivarit välillä siitä asiasta päällänsä... Pääasiassa on nukuttu yöt hyvin vaikka liikkuukin enemmän, viime yö oli poikkeus PIIITTKKÄÄÄÄN aikaan. Herra heräs neljältä, viiteen saakka yritin nukutella, sitten ylös, puuron syöntiin ja nukahti melkein samantien syliin. Noh, sänkyyn vein jatkamaan unia, nukku puoli tuntia ja ylös vaan väkisin! Annoin (kirjaimellisesti vasten miehen tahtoa) pojan ukolle että piä hyvänäs. menivät olohuoneeseen, meni puoli tuntia ja poika nukkuu taas! Hain sen sitte seittemältä viereen nukkumaan ja posotti siinä sitten melkein yheksään... tämä mamma ei kyllä sitte taas saanu enää unen päästä kiinni vaikka nukutti suoraan sanottuna ihan helvetisti =D

juu, nyt kuuluu puhina pikkumiehen sängystä, joten on mentävä kun yksin oon. Koitan tulla huomenna jatkamaan ja kommentoimaan! me tässä maalaillaan taas tätä huushollia niin aika menee siinä ja pojan vahtimisessa ;)
 
Moro!

No jopas täällä on kuhinaa ;D

Miulla on finni korvassa, kuinkas teillä muilla kulkee?

Olen koko pvän järjestellyt makkaria uuteen uskoon, mutta kun ei meinaa kalut mahtua mitenkään kivasti. Pitänee kohtapuoleen laitella nuita poikia samaan huoneeseen, ajateltiin hankkia kerrossänky vallan, Jos jollakulla sellainen (edullinen) on espoon lähistöllä niin ilmoitelkaa, tulen ja ostan pois!

Purri kuis siellä ukon kanssa elämä etenee? Saiko poika selkärankaa äireen puhelujen jälkeen?

Kaika miten masu voi? Ja muutenkin, mitä tapahtuu elämässä?

Thilduska kanssa, kuinkas raskaus? ja hääsuunnitelmat :D ?

Piia joko elämä hymyilee? Onko uusi luuri mahtava? :D

Kaikki muut ihanaiset mammat ja vauvelit!! Mitä osataan, kuinka jaksetaan, monellako on jo duunit alkaneet tai kuinka kauan aijotte vielä oleilla kotosalla? Onko lisää vauvoja ilmoittamatta?

O otti ensiaskeleensa muutama päivä takaperin, mutta tapansa mukaan ei ole toiste moista tehnyt, odotellaan taas viikko tai pari nii sitten kun on asiaa mietitty joka kantilta niin lähteepi lujaa <3 puhetta tulee kovasti, hokee mammaa jatkuvalla syötöllä ja harvinaisen vaativaan äänensävyyn :D  ihnaa mutta varsin rasittavaa... hän on musa miehiä ja kovasti iskän kanssa kuluttaa juutuubin hevimusavideoita, mossaavat isä ja poika yhres tääl. :D

Mut nyt taas jatkuu siivous urakka, illal pitäis keretä reeneihinkin vielä.
MO!!
 
PÄ meilki otettii ekat askeleet lauantaina :) Mies nosti älämölön ku kehtasin äidilleen valittaa ja väittää nyt et oon iha itte yksinäni päättäny raskautua.. ilmoitti kohteliaasti et "the damage has been done"... joten mä päätin iha yhtä kohteliaasti, et jos synnytys käynnistyy sillo ku mies on töis, ni en aio ees ilmottaa et lähin synnärille. Ku Edith kuitenki menee mun vanhemmille siks aikaa hoitoon..
 
Hei vaan mammoille pitkästä aikaan,

kesä on mennyt taas niin hirveällä vauhdilla ja enään n.2,5vko ja sitten pitäisi mennä takaisin töihin. Molemmat pojat menevät kouluun ja hoitoon 16.8. ja sitten minä saan vielä hetken lomailla rauhassa 

Joona on kävellyt jo kolme viikkoa ja vauhti sen kuin vaan kasvaa koko ajan. Ainut tunnistettava sana tuosta melukoneesta on anna jota se huutaa aina kun haluaa jotain.
"Yöisin" n. klo 5-6 herätään vielä maidolle mutta ei sille tarvitse kuin antaa pullo käteen niin juo itse ja minä saan nukahtaa samoin tein.

Viime viikolla pitkästä aikaan päästiin mihen kanssa kaksistaan veneilemään pariksi yöksi. Lepäily oli sitä että keräsin reissulla 10 litraa mustikoita ja 3 litraa vadelmia, kädet ja jalat oli ihan naarmuilla ja selkä huus hoosiannaa. Poikien kanssa ollaan käyty 3 reissua veneellä tekemässä mutta kyllä minun mielestä Joonan kanssa on hieman hankalaa/raskasta tuo veneily. Nukkumaan laittamisessa meni n. 1,5h, yöllä heräs aina kerran ja klo.6 noustiin jo ylös... 1,5vko reissun jälkeen oli pakko tulla kotiin että sai nukkua ja levätä kunnolla :)


Onnea kaikille raskaana oleville! meillä taitaa kyllä olla meidän lapset nyt tehty mutta sen sijaa meille tulee syyskuussa hauvavauva 

Nyt häirikkö kiipes tänne sohvalle ja haluaisi myös tietokoneella "leikkiä" joten heipat
 
Moi!

Syksyhän se sieltä taas tupsahtaa.. Ja mun mieliala on ollu pikkasen alamaissa viikon, lähinnä kai koulustressistä, nyt taas iltaa kohden parempi fiilis, ku sai jotakin aikaiseksi.. Mutta siis, tää on just tätä, jos en kerkeä päivän aikan opiskella kuin naurettavan vähän jää se sit nakertamaan ja meinaa alkaa masentamaan, ainut opiskelun miinus :/ Mutta, jos en koskaan tekis mitään muuta ku opiskelisi.. Niin sekään ei oo tervettä, pitää siis välillä jumpata, tai sitten joskus jos on mahdollisuus poistua yksin kotoa jonnekin, vaikka kaupungille ja muuta sellasta.

Minun mussukka: Alkoi ihan yhtäkkiä jossakin välissä kontata ja nyt konttaa tuhatta ja sataa, mun mielestä jotenkin niin.. Ihana vaihe toi konttaus :D Onks mitään sulosempaa, ku se konttaa perässä ja sit ku kääntyy katsomaan, niin se tuijottaa suurilla silmillään ja silmät säihkyy innostuksesta? <3 Aaaw <3 Poika on muutamat kerrat seisonut ilman tukea muutaman sekunnin, mutta edelleen mennään tukia vasten, näkee, että sitä jännittää kovasti se seisominen ilman tukea :DDD Hampaita hällä on jo ainakin 4 ylhäällä ja alhaalla, mutta luulen sen tekevät parhaillaan lisssäää. Ja voi, toi mamma-mamma on niin tuttua :'DD Ja tietty se mikä tulee aina anna-anna-anna.... <3
Meillä alkaa maanantaina muskari, saa nähdä mitä tykkää.. Just aika sopivaan aikaan, ehkä joudun hetken aiemmin laittamaan pojun aamu-unille, ellei ne jää kohta jo pois..

Mitäs uninen tekee työkseen? Ja hauvavauva sinne, aaw :) Mitä muut? Oon ollu viime vuonna niin vauvalumoissa, että ei oo kiinnostanu ku vauvat ja vauva-aiheet.. :D Sorry!

Piia84: Oon niin kade, että voit tyrkätä miehelles lapsen.. Miä heräsin pojan kanssa 3-4 kk jokainen aamu 4.30-6.00, onneks nyt nukkuu vähän yli kuuden yleensä.. :D

Purri: Tsempit parisuhteeseen! Kuin myös Mammaliinallekin!

Kirjoitelkaas raskautuneet lisää fiiliksiänne! :) Jännittääkö tuleva elämä, vai onko vaan seesteinen ja luottavainen olo? :o Muuta?

 
Jepjep, meiä parisuhteessa on nyt mun osaltani tilanteena se, että kattelen muuttaako herra käytöstänsä sit ku ollaan tää luparuljanssi saatu lopulliseen päätökseensä. Jos käytös ei muutu (vaan edelleen vaatii MUA muuttamaan tapojani) ni sit on pakko iskee kannat vastakkain ja todeta, et laittaa lasten tilille joka kuukaus rahaa ja mulle pankkilainan verran et saan sen pois. On siis herran haluama laina, joten herra saa sen itse myös maksaa pois. Mutta niin kauan ku tää käsittely on kesken ni puren hammasta ja sisulla mennään eteenpäin. Tosin annettakoon piste tai kaksi siitä, että herra oli viikonloppuna lähes koko päivän kotona ja vain 5h pois kotoa kumpaisenakin päivänä. Yleensä ollu max. ton 5h kotona vapaapäivänänsä.

Muuten menee ihan Ok, tosin joudun siihen pirun sokerirasitukseen menemään.. yök yök yök!!!! Mut onneks se on heti klo 8 aamulla ni ei tartte sitäkään koko päivää kärsiä.. Ja onneks neuvolan vieressä on sekä subway että kebab-mesta, ni voi "aamupalaa" jommasta kummasta hakea :D :D :D
 
Voihan kökkö Purri! Tsemppiä kamalasti!

Mila: Täällä samanlaista ressiä ilmassa...

Meillä on taas vuotuinen "asiat kuntoon" ukon kanssa ja sen verran syvissä vesissä mentiin, että olinpa kakaroiden kans äidillä. Mutta loppu hyvin kaikki hyvin. Siittä sen enempää. 
Rakastetaan rakastetaan ja silleen.
Toi kurssi uhkaa nyt mennä penkin alle, mutta on mulla vielä toivoa..
Muut kurssit alkaa viikon päästä, että pitännee tsempata.

Nyt on raskaudessa ollu sellainen vaihe, että ei vaan jaksa mitään muuta ku herkutella - tosin tää asioiden selvittely on varmasti osasyynä...Kaamee univaje ja paha olo koko ajan. Mutta jos ens yönä saan nukutuksi, menen aamusta reenaamaan ja jatkan siitä mihin jäin viikko sitten treenit. Mutta nyt on ihan kamala olo, melkeinpä krapulainen.


 
Jep, hyvin huomaa, ettei oo ihan se ideaalisin kotitilanne tällä hetkellä.. Hirvee makean himo.. Tai sit se liittyy toho sokerirasitukseen.. Niin kävi viimekski :D Mut tohon parisuhteen tilanteeseen sanon vielä, et kohtelen tällä hetkellä (ja tästä eteenpäin) miestä ku se ois mun kämppis eikä mitään muuta. Raha-asiat oon budjetoinu käytännössä vuodeks eteenpäin, että hirveesti ylimääräistä ei mulla tule olemaan (meinaan viimein saada luottokortin maksettua kokonaan ja alentaa 2/3 luottorajaa sitä mukaan, ku saan sieltä pois maksettua, sit äidille pitäis maksaa velat kaikki pois...). Mut mieheltä en odota saavani muuta rahaa, ku osuutensa vuokrasta ja pankkilainan lyhennykset joka kuukaus. Lapsilisiin en ajatellu koskea, muuten ku lasten omiin kuluihin, vaikka tarkoituksena olikin laittaa lisät lasten omille tileille, mut onhan mulla sit työelämään palattua aikaa maksella "takautuvasti" niitä :D

Huomenna mulla on lekuri ja mun luottokorttini muuttaa "omillensa" varmaan ens vuoden jouluun asti :D Eli se menee mun vanhemmille asumaan, etten vahingossakaan käytä niitä rahoja.. Samoin mietin, et näinköhän saisin pidettyä toisella tilillä hätärahastoa vai pitäiskö neki pennoset varmuudeks antaa äidille hoitoon.. Nooo.. sen näkee sit.. Ärsyttää vaa toi luottokortti, ku jos oisin budjetoinu aiemmi, ni se ois maksettu jo akoi siiten veks.... no ainaa sitä voi jossitella..
 
Elähän ny Purri liian kitsaaksi ala! Esim lapsilisät ovat tarkoitettu lapsen kuluihin, eikä niitä ole tarkoitus maksaa lapselle takas! Voithan sitten tulevaisuudessa avata ihan omat säästötilit lapsille ja sitä kautta kartuttaa mahdollisuuksien mukaan heidän varallisuuttaan.
Mutta lapsilisät ovat tarkoitettu käytettäväksi, eikä siitä pidä tuntea syyllisyyttä.
Meillä ainakin tehdään niin, että minä käytän lapsilisät, kuten parhaaksi näen (pääasiassa ruokaan menee :/) ja kaikilla lapsilla on nimissään omaisuutta (osakkeita, säästöjä), joita kartuttavat kummit, mummit ja muut sukulaiset.
Mutta hienoa, että olet laittanut raha-asiat kuntoon siellä! Ja vinkki kakkonen, teillähän avioliiton myötä yhteishuoltajuus, joten laita omiin nimiisi lapsen omaisuus ja tilit, koska muuten lasten isällä on oikeus käyttää tilejä.


Omaa: Meillä oli eilen lettukestit, kun tyttö täytti 11kk ja oppi uuden leikin eilen; veljien kans hippaa, niin että veljet sai vaan kontata - iik, ku liikkis! Toinen juoksi ihan hulluna veljien perässä ja "taklas" ku kiinni sai.
Muuta "kivaa"- tyttö on alkanut heräilemään öisin ainakin kerran ja huoh, pikkasen raskasta. Onneksi vielä viikko aikaa opetella takas nukkumaan..tai tiedä jos ne hampaat siellä heräilyttää.
 
Kaika: Oon mieluummi hieman liianki kitsas ja säästän sillä tavalla pahan päivän varalle, ku se et tuhlaan liikaa ja sit joudun lainaamaan muilta.. :D Ja Edithin tiliin ei oo miehellä mitää käyttöoikeuksia ja samaten teen tän poitsun tilin kanssa :) Mullaki on käyttöoikeus vaan silleen, et marssin pankkiin ja nostan siellä (mitä en aio tehdä).. Juurikin siksi laitoin ittelleniki tollasen, et ei tuu kotona siirreltyä tytön rahoja. Ja siis noista lapsilisistä, mun vanhemmat aikoinaan säästeli tai makseli "takasin" niitä silleen, et saatii kaikki kolme muksua ajokortit. Eli johonki tohon tapaan varmaa itte teen kans :)
 
Moi!
Omaa napaa heti aluksi
: Tapahtui yllättävä juttu, exäni alkoi syömään lääkkeitä ja vuoden sekoilun jälkeen hän on ehkä valmis tapaamaan poikansa.. Koko ajan odotan takapakkia, mutta hän on kuulemma toukokuusta alkanut selvenemään pääkopasta..
Perjantaina pitäis treffata keskustassa, minä ja poika ja poika näkee ensimmäistä kertaa isänsä.
Minua ihmetytti, kun en tuntenutkaan asiasta mitään suurta riemua, silleen aikalailla "ok, no silloin sitten poika näkee isänsä" <-- Olenko siis raskauden aikana vaan ollut.. Herkempi, kun silloin vain unelmoin tästä asias, että poika tapaisi joskus isänsä. Exä myös kysyi, että ottaisinko hänet takaisin, mutta minä sanoin tietysti ei, mutta sanoin, että jos vuoden päästä hän on selvinnyt vuoden ilman yhtään psykoosia, niin pistän hänet harkintaa ehkä..
Eli jotakin hienoa, en vaan ajattele itseäni ollenkaan tässä asiassa, ajattelen vaan poikaa ja silti exä yrittää sotkea minut tähän mukaan..

Ainiin, meillä oli tänään ekaa kertaa muskari ja tykkäsin ryhmästä ja opettajakin oli kiva ja poju viihtyi!

Purri:
Hienoa, että olet sääteliäs ;)

Lapsilisät: Itsekin tunsin syyllisyyttä kun jouduin rahatilanteen takia ottamaan lapsilisistä ja teen sitä vieläkin.. Olen jo tottunut, että tosiaan.. Nyt ei ole varaa pistää pojalle penniäkään säästöön, mutta ehkä joskus on! ;)

Kaika: Hyvä, että rakkautta löytyy <3 Ja voih, pitäähän sitä välillä herkutella, että tietää mitä on sitten taas olla ilman herkkuja :DD

Laittakaa joskus vauvamasuista kuvat tuonne raskautuneisiin, tai noh, meen vakoilemaan teitä toiselta puolelta, vai laitatteko sinne kuvia mahoista? :)
 
Mila: ihana kuulla toisaalta, että ex otti yhteyttä! Eikös se kerro vaan siitä, että sä oot päässyt eteenpäin, kun ei herättänyt tunteita. Hänen sairauteensa tosiaan kuuluu ne takapakit, että ihan hyvä olla varovainen eikä toivoa liikoja, mutta mun mielestä ihanaa, että meette kuitenkin tapaamaan ja siitä voi sitten miettiä jatkoa. Ja kyllä sitä on raskauden aikana paaaaljon herkempi kuin normaalisti. Ainakin mää nyt taas jatkuvasti pillitän jos mille asialle ja kaikki vastoin käymiset tuntuu valtavilta :D

Purri: mää tahdon kanssa jostain tahdonvoimaa, että uskallan lähettää luottokortin jonnekin lomalle :) Mulla on kanssa samanlainen säästösuunnitelma, mutta jotenkin mää aina lipsun siitä..

Lapsilisät: kyllä meillä menee neidin tavaroihin ne rahat. Tässäkin kuussa on pitänyt ostaa kuravaatteet, saappaat, ulkohousut, sukkia, autoon uusi istuin. Kohta on edessä talvivaatteiden hankinta.. Vaikka jossakin kuussa säästyy rahaa neidin tilille, niin seuraavassa se menee sitten, mutta tosiaan neidin hankintoihin.. Jos sitten saisi säästettyä neidille pientä pesämunaa, kun ei ole enää opiskelija. Toi ajokorttiin säästäminen on muuten aikas hyvä idea. Oon ajatellut myös, että sellainen pesämuna, millä saisi sitten omaan asuntoonsa hommata tavaroita ja nimen omaan asuntoon, etten antaisi sitä rahaa omaan käyttöön, vaan yhdessä mietittäisiin mihin se käytetään. Ja tietty riippuu mitä neiti alkaa harrastaan ajan myötä, niin tietty niihin menoihin kanssa.

Vauvamaha: eipä tässä vielä ole paljon mitään muuta kuin makkaroita :D Laittelen sitten joskus myöhäsempänä ajankohtana..

Omaa: ollaan aloitettu tarhaharjoittelu, nyt tosin sairastettu tää alkuviikko, mutta huomenna pitäisi taasen mennä ja jättää neiti hetkeksi aikaa itsekseen. Kyllä äitiä hirvittää. Ensi viikolla meillä on sitten ensimmäinen ultra, sekin jännittää. Ja samalla kun raskaus ja se herkkyys on pahentunut, niin samaten mun fobia, että taasen joudun psykologilla käymään, kun ahistaa. Toivottavasti menee ohitse, kun tää tarhakoulu-rumba muuttuu rutiiniksi ja arjeksi.

Hei Tikon tytöthän on jo vuoden! Onnea heille! Kohta meitin muidenkin lapsoset viettää ensimmäisiä juhliaan!! Hurjan nopeasti ensimmäinen vuosi meni, kun ajattelee kuinka tuskanen sitä vielä vuosi sitten oli mahansa kanssa ja kuinka sitä jännitti ja odotti tulevaa :) Mää innoissani järkkään juhlia ja jotenkin sitä neiti muuttuu koko ajan ihanammaksi, kun osaa niin paljon jo ja ymmärtää kanssa kaikenlaista.
 
Hupsan Mila!
Aikamoinen uutinen! En voi kuvitella, mitä kaikkea siellä sun päässä risteilee - varmasti ajatuksia laidasta laitaan.
Mä jään odottelemaan infoa, kuinka pe meni ja miltä sinusta tuntuu..
Ja tottahan toki pitää herkutella :D
Mutta ku olin jut saanu niiiin hyvälle mallille treenit ja painonhallinnan, että kyllä tää raskauden alkuvaiheen painonnousu hirvittää. Toisaalta tiedänpä varmaksi, että painonhallinta ei tuota alkuväsymyksen jälkeen ongelmia, että voin kyllä ottaa just niin rennosti ku kroppa sanoo..

Kuinkas Purrilla siellä on asiat menny miehen kans?

Omaa: Koulut alko - jee! Nyt tässä perheessä ei ole yhtään tarhalaista :D
Itkuhan siinä tuli, kun mun nuorempi poika asteli open perässä kouluun...
Muuten olen takkuisesti lukenut kk:den päästä olevaan tenttiin ja nukkunut, syönyt ja väsynyt.
 
Kaika: Joka toinen päivä menee tosi hyvin ja joka toinen päivä ihan phärceelleen... Esim. Lauantaina herra jäkättää ku en osaa 1) tiskata 2) siivota (mitä ei oo 5vuotee ollu ees "lupaa" tehdä) 3) pitää taloa siistinä (tavarat paikoilleen yms) 4) RUOKKIA Edithiä!!!!! Siis mies oli tehny jotai lihakastiketta, mihi sil sit oli tullu hintsusti liikaa chiliä, no ehä mä sitä tienny, ku en oo sen pöperöitä piiiiitkään aikaan syöny.. Laitoin sit lautaselle sitä kastiketta ja riisiä, ni hirvee huuto, ku riisiä on liian vähä ja kastiketta liikaa, ku siinä on sitä chiliä.. Totesin et ruokkii ite, jos ei voi sanoa, et chiliä on liikaa, et osaisin itte varoa... Argh.. Mut sit sunnuntaina se ei sanonu mistään asiasta mitään.. Oli ihan ku ei ois koskaan jäkättänykää mistää mulle... Ja mä vaan odotin et koska se taas alkaa...

Mut sain mä säikäytettyäki sen :D :D Lekuri sano et mul on kohdun ulkosuu sentin auki :D Tai musta se puhu kyllä ulkoseinästä, mut ilmeisesti ulkosuuta tarkotti.. En tiiä, ku sil on nii hassu tyyli puhua.. Ni sit mies meni ihan paniikkiin, et alanko mä kohta synnyttämään :D :D :D Totesin sille vaan, et en saa siivota enkä rehkiä :D Vaikkei mulla siis oikeasti mitää kieltoa olekaan :D
 
Heipsankeikkaa!

Huh huh! Onpa tovi vierähtänyt siitä, kun tänne viimeksi ehdin. Teitin kuulumisiakaan ei ole ollut aikaa lukea, saati itse alkaa näpyttelemään mitään. Täällä on saatu muutto hoidettua, mitä nyt muutama laatikko vielä purkamatta (tauluja ja jotain muuta krääsää). Pikkasen vielä etsii tavarat oikeita paikkojaan, mutta eiköhän se tästä. Minäkin palasin töihin sitten oikein rytinällä. Nyt onkin semmonen fiilis, että näinköhän sitä jaksaa opinnot, työn ja pojan hoidon, mutta kattellaan jahka kurssit alkaa, että miten se arki alkaa rullaamaan. Mies joutuu joustamaan melkosen paljon, joten saa nähdä missä vaiheessa sillä tulee mitta täyteen (jos tulee).

Pojulla on kaikki hyvin, yläetuhampaat pukkas läpi tuossa pari viikkoa sitten, paikallaan ei pysytä sitten yhtään, nukkumaanmeno on edelleenkin yhtä tuskaa, kun ei haluta nukkua, vaikka on niin väsyny, ettei silmät pysy auki. Poika siis oikeasti nousee pinnasängyssä pystyyn ja nojailee niihin pinnoihin ihan puolinukuksissa. Sitten kun ei enää jakseta nousta pystyyn asti, möyritään pää edellä pitkin sänkyä. Ja tosiaan siirrettiin poika pinnikseen, kun alkoi olla tuo perhepedissä nukkuminen liian vaarallista justiinsa tuon möyrimisen takia.

Nyt en ehdi sen enempää, kommentointikin jää, mutta eiköhän se arki tästä taas ala tasaantua, niin jos vaikka huomenissa ehtisin paremmin. Piti vaan tulla pikaiseen kertomaan, että täällä kaikki hyvin, enkä ole minnekään sen kummemmin kadonnut! :)
 
Takaisin
Top