Syyskuu! (:



Olin taas ultrassa tänään :) Sieltä tuli paino arvioo 1689g - eli täysin ihannekäyrillä mennään :) (rv 31)

Ensi kerralla varataan aikaa lapsivesi punktioon, että pääsee sitten katsomaan sitä synnytyksen käynnistämistä. Jos vauvan keuhkot on punktion mukaan kypsyneet tarpeeksi niin voi käynnistellä rv 36-38. 

Raivotarjonta  merkintä tuli myös korttiin.
 
En tiedä pitäisikö nyt kiitellä vinkistä nukkua tyyny jalkojen välissä vai kiitellä miestä, joka naksautti mun selän eilen illalla (ihan järkyttävä pauke kävi), koska nukuin tosi hyvin viime yönä. Kerran kävin vessassa, mutta sain unen päästä nopeasti uudelleen kiinni ja heräsin oikeasti virkeänä, ihanaa!

Oltiin tänään valmennuksessa miehen kanssa, jonka aiheena oli synnytys, imetys ja lapsivuodeaika. Jotain hyödyllistä tietoa tuli, mutta oli mun mielestä aika pitkä (2h) noin työpäivän päälle suhteutettuna siihen asian määrään. Ja voi järkytys miten huonot tuolit siellä oli! Oli helpotus päästä lähtemään kotiin.

Mulla ei oo hikoilua ollut öisin, mutta muuten mulla on nykyään kyllä aina kuuma, kun ennen olin koko ajan viluinen.

Taidan lähteä vielä selkää vetreyttämään sauvakävelylle, kun en ehdi enää jumppaan :(
 
Meilläki oli toi perhevalmennus tänään, samat aiheet, eli synnytys, imetys, lapsivuodeaika.. Alko jotenki ahistamaan.. tosin ahistaa tässä muuttoki vaikka olin alkuun etten ressaa siitä, mut sieltä se ressi sitten tuliki, ku mies on nyt viikot toisella paikkakunnalla, ja tuskin tulee ekana viikonloppunakaan tänne, ni minä yritän pari viikkoa selvitä ilman autoa ja pakkailla sillee et ku se tulee sit ni oisin saanu pakkailtua ja tehtyy loppusiivouksen, et ei muutaku loppukamat ja koira autoon ja matkaan. Sit toi valmennus, lantiopohjanlihasten vahvistamisesta painottivat, ja minuu ei vois vähempää kiinnostaa, ni kiva tietää et sit kyllä kusetki lirisee synnytyksen jälkeen housuun jne.. ressi tulee, ku pitäs kaikkee sisäistää ja tehä muuttoo samalla, ku haluis vaan olla rauhassa. Vaan kun ei pysty. Sairaslomaa sain kuukauden suoraan, lanneselän kivun ja supistelujen takia, et se on kyllä hyvä juttu.. ei minulla enää pää kestäis jos töissäki pitäs käydä ja yksin tällä paikkakunnalla hoitaa käytännön järjestelyjä ja pakkailua ja huolehtii vielä koirastaki.. kissat vissii mies aiko onneks viedä mukanaan viikonloppuna uuteen asuntoon, et niistä ei tartte onneks huolehtia.. :) Onneks on toi lähikauppa iha vieressä melkei ni pääsen sentää kaupas käymään vaik oonki ilman autoa. Ens maanantaina on neuvola, sinne pitänee mennä bussilla, ja kertoo et muutan tän kuun lopulla pois ja sit pitää varailla ja ettii uus neuvola .. ens viikon valmennuksen taidan jättää välistä, kun ei oo mies täällä lähtemäs minun mukaani sinne, ni en yksin jaksa lähtee, vaik iha mielenkiintosia aiheita onkin, mm. vauvan hoito, mut ahistaa vaan nyt nii paljon etten pysty oottaa uutta tietoa vastaan.. ressi on kiva kaweri :S
 
Meillä mies vaihtoi työpaikkaa tässä ihan hetki sitten (goodbye yövuorot, thank god!!!) ja jännitin, että miten pääsee noihin valmennuksiin, kun seuraava on sitten kahden viikon päästä. Mutta hyvin osui vuorot ja tänään pääsi lähtemään onneksi vähän aikaisemmin, koska yksin en haluaisi noihin kuitenkaan mennä, joten ymmärrän, ettei oo ekana mielessä yksin mennä sinne, vielä kun painaa kaikki muut asiat päälle.

Mustakin tuntuu, että on koko ajan kauheesti ohjelmaa ja kun on vielä paljon asioita, joita pitäisi hoitaa (meillä taitaa jäädä kaikki äitiyslomalle). Luulis, että raskaana ollessa ei olis kiire minnekään, mutta tuntuu, että koko ajan on jotain. Tällä viikolla ensimmäinen ohjelmavapaa ilta on perjantaina, sitä odotellessa. Kohtahan se vkl onneksi koittaa :)
 
Hyvä kun sait sairasloman vihdoin ddrops! Mä käyn huomenna neuvolalääkärillä ja toivottavasti saan lapun käteen loppuajaks. Ei sit tarvii kun käydä kääntymässä töissä joku pvä, et saan mun omaisuuden sieltä pois ja pääsen juttelee hetkeks mun ex-pomon kanssa, joka hoitaa hr-juttuja nykysin myös.

Meiän muksu on nyt alkanu myllertämään ihan kunnolla mahassa. Taitaa olla ahdasta jo.. Mies oli eilen illalla ihan innoissaan, kun kaveri potki ja pyöri pitkään ihan hulluna :) ja tänään maattiin aiemmin sohvalla mahat vastakkain ja vauva fudas ihan kunnolla ja tuntu miehen mahassa kans :D

Hirveesti tässä tuntuis olevan menoja ja hommaa varsinkin loppuraskaudessa :) Tällä viikolla oon siivoillu kämppää pikkasen ja vaatekaapista raivasin yhen hyllyn vauvan jutuille, jotka oli pakko saada lipaston päältä pois silmistä. Äitiysloma kun alkaa virallisesti, niin pakkaan sairaalakassin ja sit haetaan pinnasänky kellarista ja kokoan sen joku pvä valmiiks. Ja sitä ennen pesen vielä vaunujen kankaat, kun noi käytettynä saadut on likaset ja uutena ostetut haluun pestä ennen käyttöönottoa, kun ne oli mallikappaleet.
 
Munki pitää käydä maanantaina laittaa työpaikalle sähköpostiin tieto et palaan vasta 4.9.2013, et jos sinne jotain tärkeetä postia tulee. Ja sit omia henk.koht. kamoja tietty pitää käydä hakemas ja sitten pistää saikkulappua eteenpäin.. Oli kyl helpottava tieto ettei tartte enää töissä yrittää jaksaa, ku tuol valmennukses istuminenki (2h) tuntu pahalle selässä.. töissä pitää kuitenki istuu 8h.
Masunasukki me otettiin asunto siitä jumbon lähelt, onks se nyt sitä pakkalaa, vai veromiestä vai verokylää, jotain sitä aluetta, kävelymatka kuitenki jumboon. Oli kyllä hieno asunto, laminaattilattiat, tiskikone yms asunnosta löytyy jo valmiiks :) Ja näky olevan lastenvaunuja vaunuvarastossa :) Piti ottaa sellanen asunto kuitenki mikä on sellanen et kelpaa meille kuitenki sillee turhia nirsoilematta, et mies pääsee aloittaan työt siellä maanantaina :)
 
Mä en tiedä mitä laittaisin sähköpostiin viestiks, kun en tiedä millon oon takas töissä. Ajattelin kysästä tolta mun ex-pomolta sen samalla, et mitä se laittais. Ehkä laitan vaan, et keväällä 2014.

Mulle tuli joku typerä flunssa :( mut eilen tuli kans mieleen, et mieluiten mä nyt sairastan, niin oon todennäkösemmin terve sit kun pitää lähtee synnyttämään! Ei mulla montaa flunssaa vuodessa ole, ni tää vois olla vika tälle vuodelle :D
 
Noniin kiva kuulla että löyty mieleinen asunto! :) me asutaan parin kolmen kilsan päässä silvolan tekojärven lähellä. Toivotaan et alue nyt sit on teille sopiva (en tarkemmin alueista tiedä kun itekin vasta opettelen tuntemaan), ja pääseehän sieltä pois jos on tarvis ;)
 
Taitaa ehkä tääkin mamma jäädä töistä jo pois :( Tarkoitus oli kärvistellä siihe asti ettei menis sairaspäivä rahalle olleskaa mut nyt ei vaan selkä kestä enää yhtään. Aamulla meinas itku tulla ku en meinannu päästä sängystä ylös ja sit ku pääsin nii yritin kävellä nii ai että meinas mennä jalat alta ku vihlas oikee kunnolla tonne jonnekki syvälle lantioon ja pakaraan. Huomenna soitan neuvolaan lääkäriaikaa ku tänää siellä koulutuspäivä ja on kiinni. Töihinki soitin ja sanoin suoraa etten tiedä oonko tulossa enää takaisin ennen äippäloman alkua. Vähä harmittaa ku 19. päivä olis voinu jäädä pois sillai ettei menis sairaspäivärahoille :/ Mut eihän sitä tiiä jos mun selkä tekeeki ihmeparantumisen.. Aina saa olla toiveikas..?

Meillä oli kans tuo parisuhde ja vanhemmuus valmennus mut emt ite en siit oikee saanu mitää irti. Saatto kyl johtuu siitä vetäjästä joka vaikutti siltä et pyörtyy kohta :D Näytti erittäin panikoivalta ja sen ääni täris siinä ku se koitti puhua ja rakentaa "parisuhdetaloa" palikoista :P
Ens viikolla imetys ja vauvanhoito ja siel kuulemma eri vetäjä :)
 
Marzipaani, laittaisin sähköpostiin vaan, että on äitiyslomalla ja keneen voi ottaa yhteyttä sun sijaan. Ei sitä paluuta tarvitse mun mielestä laittaa, kun vaikeahan sitä on tässä vaiheessa tietää.

Ninqyo, ensimmäinen "parisuhde-kahdesta kolmeksi" valmennus oli meilläkin sellaista diipadaapaa, että seuraava "vanhemmaksi kasvaminen" jätettiin väliin. Kyllä tuo synnytys, imetys ja lapsivuodeaika oli sentään vähän informatiivisempaa, vaikka eipä siinäkään pahemmin uutta tullut. Selvästi hyödyllisempi kuitenkin.

Mulla on nyt jotenkin työmotivaatiota vaikka muille jakaa. Teen töitä uudessa prosessissa ja tuntuu vähän haikealta, että en varmaan edes tunnista koko prosessia enää samaksi, kun tulen takaisin, kun asiat kehittyy nyt niin vauhdilla. Mutta kaikella on aikansa. Kiva kuitenkin olla töissä nämä viimeiset viikot näin, että viihtyy ja päivät menee vauhdilla.
 
Joo varmaan niin täytyy sit laittaa sähköpostiin.
Kävin neuvolalääkärillä eikä se eukko sit voinu laittaa loppuajalle sairaslomaa vaikka kuun lopussa alkaa jo äitiysloma. Noh, varasin ens viikon perjantaille työterveyteen ajan ja haen sieltä sit vikan viikon. Rasittavaa lääkärissähyppelyä! Ainakin tuli tällä keikalla todettua, et vauva on jotenkin vähän vinksallaan ja aika ylhäällä vielä. Kait se siitä asettuu vielä oikeeseen asentoon.
 
Meillä on täällä kolme perhevalmennuskertaa. Ekan aiheena on "Vanhemmuus -elämän mittainen matka", toisen "Synnytys" ja kolmannen "Vauvanhoito". Eka jätetään väliin, mutta nuo kaks muuta meinattiin käydä.
 
Meinaatteko jokainen jättää väliin nuo valmennusten "vanhemmaksi kasvaminen" -osiot väliin? Minkä takia? Kiinnostais vaan, kun mun mielestä ainakin on tosi kivaa saada mieskin kerrankin miettimään jotain syvällisempiä juttuja meidän parisuhteesta! Sitä vauvanhoito-opastusta ym. nyt saa joka ikiseltä sukulaiselta (ja pyytämättä) sekä neuvolasta, mutta mä ainakin koin todella mielekkääksi kun täytettiin yks neuvolasta saatu lomake, mistä sit mies halus ihan spontaanisti ryhtyä juttelemaan :D Tuntui niin hyvältä kun puhuttiin siitä mitä vanhempina halutaan jne, ja huomattiin taas uusia juttuja missä ollaan samaa/eri mieltä... Jotenkin aattelen että nää auttaa sitten siinä kaikista rankimmassa vaiheessa, parisuhteen pitää kummiskin olla tosi vahva että jaksaa sen vauva-ajan (eikös useimmiten erota just sinä aikana...?)
 
^Me jutellaan kotona ja lenkeillä jne ihan muutenkin tuollasista syvällisemmistä parisuhde- ja perhejutuista. Ollaan juteltu jo huomattavasti aiemminkin ennen raskautta, kun ollaan elämää eteenpäin suunniteltu ja lasta mietitty. Kumpaakaan ei kiinnosta sen sijaan tuollanen "ryhmähomma", kun ei koeta tarvitsevamme sellaista, kun juttelu sujuu muutenkin kyllä aivan ongelmitta. Vauvanhoito-opastusta sen sijaan mielellään otetaan lisää, kun siitä ei ole kuitenkaan henkilökohtaista kokemusta ihmeemmin, kun eka lapsi kyseessä.

Mutta sillähän noita järjestetään, että jokainen voi sitten katsoa mitä tarvitsee ja mennä sen mukaan mihinkin valmennukseen.
 
Me kyllä päätettiin sillo et mennää jokasee valmennukseen mitä on.. Tuo parisuhde ja vanhemmuus ny oli vähä pettymys mut lähinnä sen vetäjän takia muutenkaan en oikein tykkää ryhmässä avautua paitsi tälläi nimimerkin takaa. Lisäksi olimme ainoat ns "nuoret" odottajat siellä. Minä siis olen 21v ja mies 26v... Nuorin siellä näytti olevan joku + 30 nii jotenki seki sai ittensä olee vähä enemmä taka-alalla ku tuntu et kaikki ois tuijottanu et mitköhän vanhempia noista teineistä tulee. Tai siis eihän me teinejä enää olla mut ollaa kyl molemmat aika babyfacei et näytetää just et oltais alle 20 vuotiaita. Ja tää kaikki oli varmaa mun oman pään sisäl mut joo en tykkää jutella omista asioista ulkopuolisten kesken.
 
Mä olin aluks sitä mieltä, että mennään siihen "parista perheeksi" -juttuun, mut edellisenä päivänä päätettiin ettei jakseta mennä. Mies nurisi siitä kun se ensinnäkin olis ollu seurakunnan tiloissa ja mä en vaan jaksanu sit raahautua sinne ja kiinnostus oli sit vähän nollissa muutenki, kun ei tollaset ryhmäjutut muakaan innosta ja saa enemmänki ahdistumaan. Mitään en olis siellä suostunu kuitenkaan ryhmän kuullen sanomaan jos olis jotain ryhmäkeskusteluja ollu, niinkun en ekassa perhevalmennuksessa kertonu keitä me ollaan jne mitä muut kerto, kun pidettiin joku hiton esittelykierros, kun ei se mun mielestä muille kuulunu. Kyllä mä uskon, et me ollaan tarpeeks kypsiä ja yhteen hitsautuneita, et me kestetään vauva-arki ongelmineen ilman et tarvii mitään eroa pelätä huonompinakaan päivinä.
 
Mä en halua ryhmässä avautua omasta parisuhteesta tai vanhemmaksi tulemisen tunteista ja mun makuun se tyyli siellä valmennuksessa oli vaan niin lässynlässyn. Anteeksi negatiivinen ilmaisu, mutta ollaan molemmat miehen kanssa sellaisia, että sanotaan suoraan, kun sanottavaa on eikä ihan hirveästi analysoida. Ollaan myös oltu yhdessä yli 10 vuotta ja koettu kaikenlaista niin tuntuu siltä, että ollaan opittu se meidän tapa olla.

Mä olin kyllä aluksi sitä mieltä, että kaikissa mahdollisissa valmennuksissa käydään, mutta kun sitten siellä parisuhdekerralla käytiin niin itsestään selviä asioita läpi ja yritettiin herättää tuota niskakarvat nostattavaa julkista parisuhdekeskustelua niin päätettiin, ettei nuo tuollaiset valmennukset ole meitä varten.

Kaikki me ollaan erilaisia ja se sallittakoon. Me ollaan sellaisia, että ei esimerkiksi julkisesti paljoa pussailla ja ilmaista rakkautta, saati sitten aleta selvittämään välejämme muiden nähden. Kotona sitten omassa rauhassa leperrellään ja riidellään. Toisille sopii toisenlainen tyyli.
 
En mäkään nyt ajatellut julkisesti ryhtyä keskustelemaan kaikista henkilökohtaisimmista parisuhteen puolista :) Oli muuten kyl hauskaa viimeksi valmennuksessa kun puhuttiin synnytyksestä (tai neuvolan täti puhui) ja katsottiin synnytysvideo. Ei siinä näytetty mitään, mutta kyl mun mies ainakin oli melko hiljainen siellä eka, ja kun päästiin autoon niin alkoi hirveä pälätys :) Aloitti sitten kertomaan jotain ihan pölhöjä vitsejä synnytyksestä jne, eli oli varmaan ollut kumminkin aika vaikea katsoa sitä videota ja kuunnella niitä faktoja siitä synnytyksestä... :P
 
Takaisin
Top