Jahas.... Poju nukahti juuri, joten yritän jotain raapustaa tähän :)
Perjantaina 30.5 (rv 41+5) menin sovitusti ya-kontrolliin Gravidaan. Siellä muistaakseni todettiin, että noin sentti auki ja kohdunkaulaa vielä hiukan jäljellä. Lääkäri halusi yrittää laittaan ballonkia, mutta ei saanut, koska kohdunsuu on mulla niin korkealla. Siitä mut passitettiin sit synnytysvuodeosastolle toisen lääkärin tutkittavaksi. Hän halusi kokeilla laittaa ballonkia, mutta tutkimuksessa selvisi, että olinkin jo 3 senttiä auki eikä ballonkia enää voitu laittaa. Jee!! :)
Koska osastolla eikä synnytyssaleissa ollut tilaa, lähdettiin miehen kanssa kotiin ja sovittiin, että soitan aamulla.
Soitin sit la-aamuna esikoisen koulun kevätjuhlan jälkeen n. klo 10.30. Edelleen ruuhkaa ja kotiin odottamaan. Sovittiin, että soitan su-aamuna, jos ei synnytys ala itsestään käynnistymään aiemmin.
N. klo 14 alkoi tulla supistuksia 10 minsan välein. Mies nukkui tyytyväisenä kuorsaten meidän sängyssä ja isot pojat leikki omassa huoneessaan. Rupesin kyllä siinä herättelemään miestä, että pitäs varmaan viedä pojat jo hoitoon. Soitettiin sit kavereille, josko pojat pääsis heille yökylään. Mies lähti viemään pojat yökylään ja minä jäin kärvistelemään kotiin.
N. klo 16 supistukset alkoi tulemaan 7 minsan välein ja oli jo aika kipeitä. N. klo 17 soitin synnärille, että joko sinne mahtuu ja etten enää pitkään voi olla kotona. Saatiin lupa lähteä. N. klo 18 oltiin synnärille. Oli muuten melko tuskainen ajomatka vaikka mies vähän hurjastelikin.
Edelleen supistukset tuli 7 minsan välein ja tutkimuksessa 4 senttiä auki. Saatiin lupa siirtyä synnytyssaliin ja tällä välin supistuksetkin tihenivät. Kalvot puhkaistiin klo 19.10, jonka jälkeen supistukset kovenivat selvästi. Sain Oxanest kipupiikin, josta ei kyllä ollut juurikaan apua. Helpointa oli olla pystyssä ja keinutella lanteita. Myös matalla äänellä mölisemällä ja oli helpottava vaikutus.
N. klo 20.30 supistukset oli aika kivuliaita ja anestesialääkäri laittoi epiduraalin klo 21. Se helpotti hiukan, kamala paineen tunne jäi. Ja taas iski se karmea tärinä, joka mulle tuosta epistä tulee. N. klo 22.30 sain toisen annoksen puudutetta, kun supistuskivut oli taas koventuneet. Tää toinen annos ei vaan enää auttanu yhtään. Kivut oli kovat ja paineen tunne ihan järkky. Tässä vaiheessa olin n. 9-9,5 senttiä auki ja hieman reunaa jäljellä. Vauva oli kuitenkin melko korkealla, joten aloin työntämään varovasti vauvaa alaspäin.
Siirryin puoli-istuvaan asentoon, mutta se vaikutti vauvan sykkeeseen, joten siirryin taas kyljelleni. Joka supistuksella tuntui mahaa kouristavan, jolloin oli pakko vaan työntää. Aktiivinen ponnistusvaihe alkoi n. klo 23.25. Se oli ihan karmeeta. Pakko oli ponnistaa vaikka tuntui, että happi ja voimat loppuu. Ponnistin kyljelläni. Kätilö auttoi pitämään oikeaa jalkaa ylhäällä ja kätilöopiskelija auttoi vauvaa ulos. Kun pää alkoi syntyä, paine oli ihan hirveä. Pakko oli vaan työntää vauva pihalle vaikkei olis jaksanu. Vihdoin pää oli ulkona ja pian koko vauva. Syntymäajaksi merkattiin klo 24.00, joten ponnistusvaihe kesti sen 35 minsaa. Istukka syntyi 6 minsaa myöhemmin ja siihen sain hiukan oksitosiinia kanyylin kautta. Repeämiä ei tullut, muutama pieni nirhauma.
Avautumisvaihe kesti 9h 25min, ponnistusvaihe 35min ja jälkeiset 6min. Eli yhteensähän tuo tekee 10h 6min. Iskä leikkasi napanuoran, poikaa vähän pyyhittiin, jonka jälkeen sain poitsun paitani alle. Olo oli helpottunut ja onnellinen :)
Istukka painoi 810g ja napanuora oli 50cm pitkä. Poitsu painoi 4240g, pituutta oli 54cm ja pipo 37,5cm. Ensi-imetyskin sujui hyvin.
Synnytys sujui mielestäni hyvin. Olin hyvin tyytyväinen siihen, miten hyvin pysyin itse kärryillä synnytyksen ajan. Vaikka kivut oli välillä kovat, niin välillä ehdittiin heittämään miehen kans läppääkin siellä. Miehelle täydet pointsit avusta. Mulla supparit tuntui aika kovasti alaselässä, jota mies sitten aktiivisesti hieroi. Myös vettä hän auliisti minulle juotti aina, kun sitä pyysin. Muuta ei siinä edes tehnyt mieli juoda tahi syödä.
Tää synnytys oli kaikista paras näistä kolmesta ja tähän on hyvä lopettaa. Meidän perhe on nyt koossa :)
Perjantaina 30.5 (rv 41+5) menin sovitusti ya-kontrolliin Gravidaan. Siellä muistaakseni todettiin, että noin sentti auki ja kohdunkaulaa vielä hiukan jäljellä. Lääkäri halusi yrittää laittaan ballonkia, mutta ei saanut, koska kohdunsuu on mulla niin korkealla. Siitä mut passitettiin sit synnytysvuodeosastolle toisen lääkärin tutkittavaksi. Hän halusi kokeilla laittaa ballonkia, mutta tutkimuksessa selvisi, että olinkin jo 3 senttiä auki eikä ballonkia enää voitu laittaa. Jee!! :)
Koska osastolla eikä synnytyssaleissa ollut tilaa, lähdettiin miehen kanssa kotiin ja sovittiin, että soitan aamulla.
Soitin sit la-aamuna esikoisen koulun kevätjuhlan jälkeen n. klo 10.30. Edelleen ruuhkaa ja kotiin odottamaan. Sovittiin, että soitan su-aamuna, jos ei synnytys ala itsestään käynnistymään aiemmin.
N. klo 14 alkoi tulla supistuksia 10 minsan välein. Mies nukkui tyytyväisenä kuorsaten meidän sängyssä ja isot pojat leikki omassa huoneessaan. Rupesin kyllä siinä herättelemään miestä, että pitäs varmaan viedä pojat jo hoitoon. Soitettiin sit kavereille, josko pojat pääsis heille yökylään. Mies lähti viemään pojat yökylään ja minä jäin kärvistelemään kotiin.
N. klo 16 supistukset alkoi tulemaan 7 minsan välein ja oli jo aika kipeitä. N. klo 17 soitin synnärille, että joko sinne mahtuu ja etten enää pitkään voi olla kotona. Saatiin lupa lähteä. N. klo 18 oltiin synnärille. Oli muuten melko tuskainen ajomatka vaikka mies vähän hurjastelikin.
Edelleen supistukset tuli 7 minsan välein ja tutkimuksessa 4 senttiä auki. Saatiin lupa siirtyä synnytyssaliin ja tällä välin supistuksetkin tihenivät. Kalvot puhkaistiin klo 19.10, jonka jälkeen supistukset kovenivat selvästi. Sain Oxanest kipupiikin, josta ei kyllä ollut juurikaan apua. Helpointa oli olla pystyssä ja keinutella lanteita. Myös matalla äänellä mölisemällä ja oli helpottava vaikutus.
N. klo 20.30 supistukset oli aika kivuliaita ja anestesialääkäri laittoi epiduraalin klo 21. Se helpotti hiukan, kamala paineen tunne jäi. Ja taas iski se karmea tärinä, joka mulle tuosta epistä tulee. N. klo 22.30 sain toisen annoksen puudutetta, kun supistuskivut oli taas koventuneet. Tää toinen annos ei vaan enää auttanu yhtään. Kivut oli kovat ja paineen tunne ihan järkky. Tässä vaiheessa olin n. 9-9,5 senttiä auki ja hieman reunaa jäljellä. Vauva oli kuitenkin melko korkealla, joten aloin työntämään varovasti vauvaa alaspäin.
Siirryin puoli-istuvaan asentoon, mutta se vaikutti vauvan sykkeeseen, joten siirryin taas kyljelleni. Joka supistuksella tuntui mahaa kouristavan, jolloin oli pakko vaan työntää. Aktiivinen ponnistusvaihe alkoi n. klo 23.25. Se oli ihan karmeeta. Pakko oli ponnistaa vaikka tuntui, että happi ja voimat loppuu. Ponnistin kyljelläni. Kätilö auttoi pitämään oikeaa jalkaa ylhäällä ja kätilöopiskelija auttoi vauvaa ulos. Kun pää alkoi syntyä, paine oli ihan hirveä. Pakko oli vaan työntää vauva pihalle vaikkei olis jaksanu. Vihdoin pää oli ulkona ja pian koko vauva. Syntymäajaksi merkattiin klo 24.00, joten ponnistusvaihe kesti sen 35 minsaa. Istukka syntyi 6 minsaa myöhemmin ja siihen sain hiukan oksitosiinia kanyylin kautta. Repeämiä ei tullut, muutama pieni nirhauma.
Avautumisvaihe kesti 9h 25min, ponnistusvaihe 35min ja jälkeiset 6min. Eli yhteensähän tuo tekee 10h 6min. Iskä leikkasi napanuoran, poikaa vähän pyyhittiin, jonka jälkeen sain poitsun paitani alle. Olo oli helpottunut ja onnellinen :)
Istukka painoi 810g ja napanuora oli 50cm pitkä. Poitsu painoi 4240g, pituutta oli 54cm ja pipo 37,5cm. Ensi-imetyskin sujui hyvin.
Synnytys sujui mielestäni hyvin. Olin hyvin tyytyväinen siihen, miten hyvin pysyin itse kärryillä synnytyksen ajan. Vaikka kivut oli välillä kovat, niin välillä ehdittiin heittämään miehen kans läppääkin siellä. Miehelle täydet pointsit avusta. Mulla supparit tuntui aika kovasti alaselässä, jota mies sitten aktiivisesti hieroi. Myös vettä hän auliisti minulle juotti aina, kun sitä pyysin. Muuta ei siinä edes tehnyt mieli juoda tahi syödä.
Tää synnytys oli kaikista paras näistä kolmesta ja tähän on hyvä lopettaa. Meidän perhe on nyt koossa :)
Isä sai leikata napanuoran (minä kamera kädessä heti ottamassa kuvaa tilanteesta) ja myöhemmin kylvettää.Siinä se nyt oli...enkä voinut uskoa todeksi. Poika oli niin puhdaskin. (olin kuvitellut että sieltä tulee lapsipihkainen, sinisävyinen,limainen,verinen möltti, mutta olikin ihan puhdas ja normi värinen) 
