Synnytyskertomukset ♡

Hei te jotka olette jo synnyttäneet (tai muut jotka tietävät). Jouduttiinko teille laittamaan synnyttäessä tippa? Epiduraalin jos ottaa niin silloin ilmeisesti aina laitetaan tippa myös. Entä muiden kivunlievitysten kanssa? Mulla on "pakenevat" suonet käsissä. Viimeksi tippaa laittoi kolme kätilöä ja viidennellä yrittämällä saivat tipan laitettua. Kuukausi oli molemmat kädet mustana epäonnistuneista tipanlaitoista ja en todella haluaisi tippaa tällä kertaa :/
Epiduraalipuudutus laskee verenpainetta ja sitä ennen aloitetaan aina perusnesteytys suoneen.
Ei ole mikään välttämättömyys tuo tippa, jos ei mitään syytä ole sitä laittaa. Itselle ei olisi nyt laitettu eikä ollut tarvettakaan, mutta päädyttiin varalta laittamaan koska edellisessä synnytyksessä tuli todella runsas vuoto ja myös kiire saada tippa käteen. Toiset kätilöt laittaa "varalta" herkemmin.
 
26.9 synnytys käynnistettiin ballongilla ja jäin osastolle odottamaan (lähtö tilanne rv 39+5 oli kanavaa 1-2cm ja 2cm auki) ballongi aiheutti jomotusta ja supisteluja. Kolmen tunnin päästä ballongi tippui pois ja tilanne 3cm auki ja reunaa jäljellä samalla puhkaistiin lapsivesi kalvot. Klo 15 supistukset olivat todella kirpeitä ja tuli 5-2min välein tässä vaiheessa pyysin jo kivun lievitystä ja sanottiin kohta noh 50min päästä en kestänyt enään vaan vaadin kätilöä tekemään jotain. Tilanne oli 4cm auki pääsin saliin ja sain ilokaasua se vei terävimmän kärjen kivuilta hetken vielä sinnittelin ja sitten pyysin spinaalia ja Aah se vei kivun pois ja olin jo 8cm auki. Mies kävi hakemassa minulle suklaapatukan ensimmäinen yli kolmeen kuukauteen :) kerkesin pari haukkua siitä ottaa kun tuntui oudolta sanoin ukolle että soittaa kätilöä katsomaan tilanne. Kätilö saapui ja säikähti että pää tuleejo :D ei muuta kun suklaapatukka pöydälle ja ponnistamaan :) ponnistus kesti 3min ja rakas tyttäremme syntyi :Heartred sain neljä pintatikkiä ja olo oli heti synnytyksen jälkeen loistava :) tyttö painoi 2614g 46cm pitkä ja pipo 34,5cm :) synnytyksen kestoksi tuli 3h43min eli oli nopea ja helppo ja itselle jäi todella hyvä mieli :) tällaista synnytystä en pystynyt edes kuvittelemaan kun eka oli pitkä ja vaikea :) toinen oli todella paljon helpompi ja itsellä voittaja olo :smug:
 
Kivan kuuloinen synnytys, Zeinika. :) Mikä sulla oli syy käynnistykseen jo ennen la?
 
carliina25 : Mulla oli tabletti hoitoinen Radi (raskausajan diabetes). lääke hoitoisia ei yleensä päästetä yli lasketun :)
 
Mulla on pitkä versio tuolla salaisten puolella mut laitampa tänne vähän lyhyemmin eli: 26.9 klo 23 tv:tä miehen kaa katellessa tunsin ekan supistuksen vähän kovempana alaselän särkynä, aattelin et tää on näitä harjotusjuttuja mut kellottelin silti itekseni samalla ku yritin keskittyy ohjelmaan tv:stä. Ei tehny kipeetä ja otin supistuksia vastaan sohvalla istuen lämpimät vehnäpussit apuna. Supistukset tuli tasasesti 10 min välein 01 asti jollon kehotin miehen nukkumaan jos vaikka myöhemmin tulis lähtö. Mies meni nukkumaan ja ite menin alakertaan suihkuun ja pomppii jumppapallon päälle, tunnin vietin alhaalla supistukset hiukka kipeenty ja väli oli 4-7 min. 02 tulin pois suihkusta ja soitin kättärille. Siellä sanottiin et pitkä väli vielä odottele kotona et supistukset tihentyy ja kipu voimistuu. Menin takas suihkuun, mutta klo 3 ei ollu edistystä supistuksiin tapahtunu joten päätin et aika herättää mies. Pakkasin sairaalalaukun ja valitsin vaatteita kunnes tuli kauhee paine ja vessahätä. Pöntöllä meni sit vedet, jonka jälkee herätin miehen et nyt meni vedet ja lähdetään. Mies heräs ja kun oli saanu vaatteet päälle iski järkky ponnistuksen tarve ja menin vessaan. Sieltä sit huusin et apua tää syntyy nyt, soita kättärille ja sen jälkee ambulanssi. En saanu enää vaatteita puettua ja vaivoin pystyin siirtyy vessasta eteiseen oottaa ambulanssia. Onneks ei tarttennu kauaa odottaa, siitä sit pelkissä rintsikoissa ambulanssin paareille taistelemaan ponnistuksia vastaan hengittämällä, oli elämäni kauhein matka! Paareilla kättärillä suoraan saliin, ite kapusin sängylle ja heti hakeuduin hyvään asentoon korotettua sängynpäätyä vasten. Kätilö olis halunnu ottaa käyrää mut sano et olinki täysin auki et nyt vaan ponnistetaan. Siin vaihees iski paniikki ku tajusin etten saa mitään kivun lievitystä et kohta sattuu! Onneks ei tarttennu ku 5 kertaa ponnistaa ja poika oli ulkona. Muutama pieni repeemä tuli jotka vaati yhteensä 3 tikkiä. Synnytys oli siis ekaksi todella nopee ja kätilö vitsaili et seuraavan kanssa koittakaa ehtiä sairaalaan :D Hyvä fiilis jäi vaikka kävikin niin nopeesti ja luomuna meni.
Kesto 2h37min, ponnistusvaihe 7min ja jälkeisvaihe 10min.
Saliin kirjaudittiin 4.19 ja poika synty 4.37 eli ei keretty kauaa salissa olemaan :D
 
Jos mäkin nyt sitte kirjottelen tänne:) aamulla 6.9 joskus 10 huiteilla meni lapsivedet ja aluksi luulin että pidätyskyky meni täysin että pissaahan se on:D soitin miehen töistä ja lähdimme äippäpolille joskus puolenpäivän tienoilla. Siellä käyrillä jnejne ja kun kaikki ok ja siinä vaiheessa oma vointi oli vielä hyvä niin sain lähteä kotiin,jälkikäteen ajateltuna olisi ollut ehkä fiksumpaa jäädä suoraan sinne odottelemaan. Kotimatka ei kestä kun sen puolisentuntia ja se oli sitte jo yhtä tuskaa:D sinnikkäästi kotiin ja sitte ne supistukset olikin jo niin mahottoman kovia että tunnin verran kerettiin kotona sinnittelemään kaurapussin kanssa ja sit piti antaa periksi ja lähteä takasin. Kahdeksalta illalla olisi jokatapauksessa pitänyt mennä kun aikasemmin päivällä oli tulehdusarvot koholla. Puoli6 aikaan oltiin siis takasin polilla ja ei muuta kun käyrille hetkeksi ja sit piti jo soitella kelloa kun teki niin kipeää, siitä sitten saliin hengittelemään ilokaasua, se sitte helpottiki kun rauhassa hengitteli. Siitä ei muistaakseni kauaa mennyt kun jo epiduraalin sain ja pieni terve poika syntyi 20.30:) kaikenkaikkiaan synnytys kesti siis 4 tuntia 38 minuuttia, jota kätilötkin ihmetteli kun ensisynnyttäjästä kyse,ponnistusvaihe oli 15 minuuttia tästä. Tikkejä tuli paaaaljon ja kaks viikkoa menikin aika jäykkänä ja maatessa:D tosiaan kätilö joutu vielä leikkelemään kun sydänäänet rupes laskemaan, oli napanuora siis jokaisen ruumiinosan ympärillä niin vauhditti sitte sillä vähän:) kaikenkaikkiaan vaikka kaikki pelotteli etukäteen tulevasta niin periaatteessa voisin vaikka heti synnyttää uudestaan, mahtavat kätilöt ja lääkärit! Tosi hyvä fiilis jäi ja sen verran hyvin vaikutti puudutteet että mikään ei sattunut kun vasta seuraavana päivänä! :D Tulipas pitkä ja sekava, ehkä joku saa selkoa:D:confused:
 
Voi, tulee muistot mieleen kun lukee näitä :)

Lyhyesti:

Su-yöllä nukkumaan kömpiessä meni vedet. Jännä kyllä, olin illemmalla laittanut pyyhkeitä sänkyyn, aivan kuin aavistellen...
Siitä sairaalaan, vaikka supistuksia ei vielä ollutkaan, mutta koska strepto oli pos niin minulle piti laittaa tippa.

Sunnuntaina päivällä supistusten tuloa joudutettiin lääkkeellisesti, ja säännölliset supistukset tulivatkin neljän maissa.

Maanantaina aamuyöstä siirryin synnytyssaliin, jossa vedin ilokaasua. Päivemmällä, kipujen käydessä ylivoimaisiksi (verrattuna avautumisen etenemiseen), sain kohdunkaulan puudutteen, joka sitten toimikin vain toispuolisesti.
Päädyimme sitten epiduraaliin.
Epiduraali vei kivut, ja olin kuin eri ihminen. Supistukset tunsin puudutteesta huolimatta, mutta niissä ei ollut kipua.
Muutaman tunnin kuluttua (oli jo ma alkuilta) epiduraalin ottamisesta alkoi kunnolla ponnistuttaa, ja 20min kuluttua siitä poika jo syntyi. :Heartred

Koin synnytyksen kaiken kaikkiaan kauniiksi ja voimaannuttavaksi tapahtumaksi, ja myös helpottavaksi, koska pallomahakin muuttui pieneksi tuhisevaksi nyytiksi. :)
 
(No, kävin sitten vahingossa kirjoittamassa tänne syyskuisten ryhmään kun lokakuisissahan minä olen - poika kun syntyi syyskuun puolella niin jotenkin ajatuksissani seikkailin... :grin Mamma-aivot! )
 
Takaisin
Top