Synnytys

Paljon onnea Riinalle!:Heartred

Ahven, mulla kans vauva pt, nyt 35+2 ja ollut tuossa asennossa jo toukokuusta lähtien. Aika sekavat mietteet on, ensin ajattelin etten suostu ulkokääntöön ja sektiolla mennään, vältyn sit synnytyskivuilta ja mahdollisilta repeämiltä. Nyt sit taas vähän ajatus pehmentynyt tohon kääntöön et voihan sitä mennä kattelee ja jos meniskin hyvin ja sais synnytettyä normaalisti niin se toipuminen vois mahdollisesti olla nopeampaa. Kun eka kyseessä niin näiden pohtiminen on vielä jotenkin tuskallisempaa kun ei mitään kokemusta ole verrattavana. Viikon päästä lääkäri ja mietitään sit jatkoja.
 
Paljon onnea Riinalle!:Heartred

Ahven, mulla kans vauva pt, nyt 35+2 ja ollut tuossa asennossa jo toukokuusta lähtien. Aika sekavat mietteet on, ensin ajattelin etten suostu ulkokääntöön ja sektiolla mennään, vältyn sit synnytyskivuilta ja mahdollisilta repeämiltä. Nyt sit taas vähän ajatus pehmentynyt tohon kääntöön et voihan sitä mennä kattelee ja jos meniskin hyvin ja sais synnytettyä normaalisti niin se toipuminen vois mahdollisesti olla nopeampaa. Kun eka kyseessä niin näiden pohtiminen on vielä jotenkin tuskallisempaa kun ei mitään kokemusta ole verrattavana. Viikon päästä lääkäri ja mietitään sit jatkoja.
Laitoin sulle yv :)
 
Miten ahvenella menee? Saitko jotain asianosaavaa sairaalasta kiinni?
 
Mulla kokemus kahdesta rt synnytyksestä alakautta ja yksi pt sektiolla. Viimeisin oli paskin. Kyseessä vielä suunniteltu sektio ja ainoa missä joutunut lapsesta eroon kun vauva joutui tarkkailuun osastolle sektiosta johtuvien hengitysvaikeuksien takia. Eli mun kohdalla voi heittää romukoppaan väitteet että sektio vauvalle turvallisin tapa syntyä.
Tänään just käyty pelkopolilla liittyen sektioon. En missään nimessä tahdo siihen joutua uudelleen. Alatiesynnytyselle ei pitäisi olla mitään esteitä ja nyt yritetty päätä selvittää jotta en tulevaa synnytystä stressaa epätodennäköisen sektio pelon takia.
 
Ei oo kukaan vieläkään soittanut mulle, tänään alkoi 38. Tulee vähän kiire jo?:grin

No jopa kestää :eek: viikot alkaa olla kieltämättä aika isot ja olisihan se tylsää, jos kääntöä ei voitaisi kohta heidän hidastelujen takia tehdä. Onneksi jotkut vauvat vielä ihan viimeisinäkin päivinä voi vielä kääntyä itsestään, vaikka kääntö ei olisi onnistunut.
 
No nyt soitti, sairaalasta lääkäri halus tietää onko perätila varmistettu ultralla ja sit ne oli vähän et isot viikot jo. Ja et pitää nyt miettii yön yli et mitä haluun tehdä ja huomenna voi sit varata samalla sektio ajan. Ja et jos vedet menee niin ambulanssilla sairaalaan.ja kaikkee huuuh:wacky:
 
Hyvä, että lääkäri soitti! Nyt vaan mietintämyssypäähän ja toivotaan, että vedet ei mene ennen kääntö- tai sektioaikaa. Kohta teilläkin on vauva sylissä!
 
On vaan niin hullu ajatus että voi valita oman lapsen syntymäpäivän. Ahdistavaa jopa :wideyed: tavallaan houkuttava ajatus kyllä että ens viikolla ei enää tarvi olla raskaana. Loppuis tää läskeily ja alkais vähemmän kiukkuinen aikakausi taas.
 
On vaan niin hullu ajatus että voi valita oman lapsen syntymäpäivän. Ahdistavaa jopa :wideyed: tavallaan houkuttava ajatus kyllä että ens viikolla ei enää tarvi olla raskaana. Loppuis tää läskeily ja alkais vähemmän kiukkuinen aikakausi taas.

Ei välttämättä :wink Mun esikoinen syntyi viisi päivää ennen suunniteltua sektiota vesien mentyä ja lanssilla yöllä sairaalaan. Seuraavana aamuna sit odoteltiin sektioon pääsyä. Et kyllä neiti itse päätti minä päivänä haluaa syntyä :D

Musta tuntuu, et oon ainut, joka pelkää alakautta synnytyksessä vauvan kärsivän hapenpuutteesta ja vammautuvan sen takia. Siksi pelkään, sitä tosi paljon.
 
Minis, miten sä nyt meinaat synnyttää? Ihana kun sulla on hyvä sektio kokemus. Mua ei taas pelota noi pimppihommat kun jotenkin ajattelee et se on paljon luonnollisempi ja ihmisen vaistot ohjaa. Luin eilen sektion riskeistä niin verenhukka kolme kertaa yleisempää ja kaikki tulehdukset yms.
Ite oon kaksonen ja synnyttiin sektiolla sekä meidän sisko on myös leikattu eikä äidillä mitään komplikaatioita tainnut olla. Silti hirvittäää :grin
 
Muokattu viimeksi:
Mua hirvittää alatie synnytyksessä kaikkein eniten se etten saa vauvaa puserrettua ulos tai juuttuu sinne. Kaksi vauvaa alakautta synnyttäneenä ei ole ollut mitään ongelmia saada ulos mutta en nyt ymmärrä mistä tämä pelko tulee. Pelkään sitä ponnistusvaiheen kipua enemmän kuin avautumisvaiheen. Oiskohan siitä pudendaalipuudutuksesta mitään apua? Onko kellään kokemusta? Spinaalin yhdesti saaneena siitä ei ollut ponnistusvaiheeseen apua mutta taisi jo vaikutuskin loppua.

Riinalle Onnea :)
 
Kävin ultrassa, perätila se siellä. Hyvät edellytykset ulkokäännökselle, huomenna naistenklinikalle kokeilemaan sitä. Jos ( ja kun) ei onnistu, niin varmaan sektio.
 
Hyvä, että tilanne tsekattu Ahven! Siitä vaan sitten eka käännösyritykseen ja jos se ei helppaa, niin rohkeasti vain sektioon! :)
 
Pitää vielä lisätä että siro vauva, tilaa on, lapsivettä on, hyvät edellytykset käännölle. Ainut et mä oon ite todella kipuherkkä ja sen takia pelkään että joudun keskeyttämään ton projektin.
Paikat oli vielä ihan epäkypsät, mikä on tässä tilanteessa hyvä että saadaan vielä peliaikaa. Ehdotettiin, että kuvattais lantio jos mahdollisesti synnytys lähtee itse hyvin käyntiin niin sit voisin puskee ton ulos pylly edessä.
 
Ahven, sen käännön ei kuulu sattua, vaan tuntuu kuulemma enemmän epämiellyttävältä. Mun ystävän vauva käännettiin ja neuvoi että parhaiten onnistui kun keskittyi olemaan käännön aikana mahdollisimman rento.
 
Epäkypsää täälläkin... ei mitään merkkiä lähestyvästä synnytyksestä! Kohdunkaula hyvin takana ja niin kiinni kun vaan mahdollista on:D sinne rv 40 mennään että mätkähtää ellei toi istukan prkl sano itteensä irti ennen sitä:/
 
Joo ei varmaan kuulu sattua mutta mua sattuu aina kuitenkin. Toi perus vatsan tunnusteluki sattuu. Tamponi sattuu. Kaikki sattuu vaan aina:grin
 
Takaisin
Top