Synnytys lähenee ja jännitys tiivistyy..

Tulinpahan vain ilmoittamaan, että onhan täälläkin jo jakaduttu. :) Synnytys lähti käyntiin siis jo viime torstaiaamuna, ja illalla vajaa 12 tunnin kuluttua oli poika maailmassa. Tosin jostakin syystä raukka sai infektion heti syntymän jälkeen ja joutui vastasyntyneiden osastolle antibioottihoitoon ja myös inkubaattoriin päiväksi. Aika nopeasti olo kuitenkin parani ja tulehdusarvot lähtivät laskuun, ja nyt eilen illalla saatiin vika antibioottiannos ja päästiin pojan kanssa kotiin. Viime päivät ollaan siis oltu vaan tuolla vastasyntyneiden osastolla aika lailla koko ajan, itse kotiuduin synnyttäneiden osastolta sunnuntaina. Ihana olla kotona!

Varmaan kirjoittelen jossain vaiheessa enempi tuosta synnytyksestä kun ehdin. Meillä siis poika oli PAAALJON isompi kuin kokoarviot antoi olettaa (ja minä vielä varmistelin usealta taholta useaan otteeseen ja kaikki rauhoitteli että normaalikokoiselta vaikuttaa :D), ilmeisesti mun raskausdiabetes olisi todellakin pitänyt olla tarkemmassa syynissä, eikä raskauden olis varmaankaan annettu mennä vielä näin yli, jos koko olisi ollut tiedossa. Poika oli siis hurjat 5000g ja 58cm! Onneksi en tiennyt etukäteen, vaan vasta ponnistusvaiheen jälkeen kun alatiesynnytys oli jo ohi ja kaikki mennyt suht hyvin. Aluksi olin todella järkyttynyt pojan koosta ja myös pettynyt neuvolaan ja tietysti itseeni sillä olin luullut sokeriarvojeni olevan sen verran hyvien, etten ollut noudattanut kovin tarkkaa dieettiä. Mutta koska pojalla oli kuitenkin muita terveysongelmia (infektio siis, sekä lisäksi ennen kotiutumista löytyi systolinen sivuääni ja häikkää verenpaineissa, mikä olisi voinut viitata aortan koarktaatioon, mutta onneksi tuo osoittautui vääräksi ja sivuääni olikin ihan viation) olen lähinnä kuitenkin tyytyväinen, että kaikki meni hyvin ja poika on nyt kotona ja terve. Ja oikein suloinen tapaus onkin, mies ja minä olemme ihan lääpällämme. :)
 
Muokattu viimeksi:
Hurjasti onnea Annisla!:Heartblue
Jo oli pojalla kokoa! ei tarvita teilläkään kovin pieniä vaatteita käyttää:grin. Hienoa että kaikki nyt kunnossa ja kotona!
 
Onnea, Annisla! :Heartred

Täällä ei ole tapahtunut mitään edistymistä eilisen aikana lapsiveden tihkumista lukuunottamatta. Herättyäni tänään juili selkää menkkakipumaisesti, mikä oli positiivinen merkki, mutta sekin meni ohi. Kohta lähdetään käymään synnärillä sovitusti tarkistuttamassa tilanne.
 
Voi vitsi, miknkä pojan saitte! Onnea ISOSTI :) ja onneksi kaikki nyt sitten hyvin! Harmi, että ehtivät appivanhemmat sitten juuri lähteä.
 
Onnea Annisla :) Meidän tyttö hän on kerrassaan pikkuinen (vaikka näyttää omiin silmiin tämän synnärin isoimmalta tällä hetkellä :D) :wink

Sent from my IdeaTabA1000L-F using Vau Foorumi mobile app
 
Mä sitten joudun käynnistykseen tänään, kun tulehdusarvot koholla. Enpä olis halunnut tän menevän näin. Nyt menossa kuitenkin vielä kotona käymään hoitamaan asioita, mutta viim. 16-17 aikaan pitää alkaa käynnistellä. Mennään kyllä takaisin heti kun kotona olen vaan hoitanut tietyt jutut kuntoon. Vaikeuttaa kuulemma synnytyksen etenemistä, jos tulehdus ehtii kunnolla päälle. Saapa nähdä, ehdinkö saada vauvan tänään nimipäivälahjaksi, vai venyykö synnytys pitkäksikin...
 
Kiitos, annisla!

Saatiin se kohdunsuukin lopulta tutkittua, ja ilmeisesti maanantaisten supistusten jäljiltä kohdunsuu auki yllättäen jo 3-4 cm. Tai ei se aiempien synnytysten perusteella ole yllättävää sellaisten supistusten jälkeen, mutta kun nyt tää synnytys on ollut pysähdyksissä jo niin pitkään, niin en uskonut noin hyvään tilanteeseen.

Täällä on kai aika täyttä synnytyssaleissa, mutta kun sellainen vapautuu, mennään kai käynnistelemään synnytystä oksitosiinilla. Ei kiva, mutta eipä tää nyt itsestäänkään näytä etenevän. En kyllä ymmärrä, miten se synnytys niin totaalisesti hyytyi, kun oli jo niin vakuuttavan oloisesti alkanut.
 
Missähän Gemini on, ku ei oo kuulunu? Varmaan vauva kainalossa arkea pyörittää, eikä oo kerinny kirjotella. :wink

Sent from my SM-C105 using Vau Foorumi mobile app
 
Alkaa puskemaan tuleva uniin... näin unta että olin juhannusmarkkinoilla pojan kans, ja mun meni vedet siellä. Jostain syystä mun olis sit pitäny mennä ampparilla, mutta mihinkäs mä sit pojan laitan. Äidilläni työpaikka siinä melko vieressä, soitin hakemaan pojan. Ja mä siellä torilla kykin käsi haaruksissa ku meinas pää tulla jo esiin :eek: Sit mietin laitoksella että kait mä voin vastasyntyneen kans "kotiutua" mökille, juhannuksen viettoon... :p
Poika tosin ennusti et vauva tulee juhannuksen jälkeisenä sunnuntaina... Hmmm :rolleyes:

Selailin tässä vanhoja viestejä muistellessani synnytystä edeltäviä fiiliksiä ja pisti silmään tämä sankon teksti. Oli pakko tulla nyt erikseen kertomaan, kuinka hauska yhteensattuma tuossa sankon unessa oli.

Me ollaan siis samalta paikkakunnalta ja nuo juhannusmarkkinat järjestettiin naapuripitäjässä. Silloin kun mun synnytys alkoi, oli juuri tuo juhannusmarkkinapäivä ja olin iltapäivällä neuvolassa. Sieltä kun pääsin pois, pohdin, että menisinkö kuntosalille vai hakisinko miehen kotoa ja mentäis tsekkaamaan markkinat, kun vähän meinas laiskottaa ja yritin keksiä jotain ohjelmaa ettei tarttis treenata. Olin kuitenkin reipas ja menin salille.
Tunnin treenaamisen jälkeen klo 17 alkoi lapsivettä tihkua aika reippaasti, mutta sen verran vähän ettei salin lattia kastunut eikä kukaan kanssatreenaajista kai huomannut. :grin Kotona tästä vajaan tunnin päästä vedet holahti niin, että housut kastui kunnolla.

Eli tarinan pointti oli se, että jos olisinkin neuvolasta mennyt suoraan kotiin ja pakottanut miehen lähtemään markkinoille etsimään metrilakua, niin mulle olis käynyt just niin kuin sankolle tuossa unessa, samoilla juhannusmarkkinoilla. :p
 
Takaisin
Top