Synnytys lähenee ja jännitys tiivistyy..

Hei Gemini. Mullahan oli kans painoarvio synnytystä edeltävänä päivänä tuon 4,2kg, mut todellisuus oli sit 300g vähemmän. Oli vaan pitkä kaveri (55cm). Ehkä sullakin on noin.
 
Murmur, toivotaan!
Esikoinenkin kyllä yllätti myös pituudellaan, kun oli 53cm syntyessään :)

Me ollaan miehen kanssa molemmat oltu syntyessämme pieniä, niin ei kyllä osattu odottaa, että saataisiin tämän kokoisia vauvoja. Radi kyllä luultavasti ollut myös osasyyllinen.

Ollaan nyt meidän vanhempien kanssa käyty kaikki mahdolliset vaihtoehdot läpi, että mitä tehdään, jos vauva syntyy tässä ennen muuttoa, muuton aikana tai muuton jälkeen.
Kaikki vain stressaa...
 
Mä en halua synnyttää, voisinkohan viel perääntyä tästä hommasta. Ahdistaa ja pelottaa koko synnytystouhu. :sad001
 
Meillä painoarvio oli viime torstaina 3,1kg ja poitsu oli 3410g viimeyönä syntyessään.
 
Täälläkin ollaan vielä ihan yhtenä kappaleena.

Eilen illalla tuli taas kipeitä supistuksia, mutta ne vaimeni parin tunnin jälkeen. Tänään ei mitään.

Musta tuntuu, että oon nyt huonommin valmistautunut synnytykseen henkisesti kuin viikko-pari sitten. Nyt tuntuu vaan oudolta, että vauva oikeasti syntyisi joku päivä.
 
Annisla, mulla on ihan samoja fiiliksiä. Ja yhtenä kappaleena siis edelleen. Tänään on itseasiassa ollut parempi vointi kuin monena päivänä aiemmin.. Ajatus vauvasta tuntuu absurdilta, mutta en jaksa enää tätä fyysistä huonoa oloa...

Huomenna menen ostamaan vadelmanlehtiteetä, kaikki keinot käyttöön :D Olen myös lukenut synnytyksen käynnistämisestä ja se on saanut pään ihan sekaisin. Olen haaveillut, että voisin synnyttää luonnollisesti vähäisellä kivunlievityksellä, nyt en enää tiedä mitä siitä ajattelis. Hetki kerrallaan on kai paras edetä :)
 
noi kivunlievitysasiat on kyllä hyvä jättää tilanteen mukaan ratkaistaviksi! ei tuu niin kovia pettymyksiä jos toiveet jääkin toteutumatta. siinä kuitenkin niin monta tekijää jotka vaikuttaa, ja mitä ei voi etukäteen tietää.
Hetki kerrallaan on kai paras edetä :)
tää on hyvä:)
 
Mietinkin, et joko Annisla on synnyttämässä :) kyllä ne vaavit sieltä vielä ulos saadaan! Mä (taas) ponnistaessa sanoin kätilölle, että mää en pysty enkä jaksa enää. Se vaan tsemppasi, että nyt on vaan pakko :D varmaan kuulevat saman lähes jokaiselta synnyttäjältä ja niin se vaan multakin tuli jo toistamiseen. Mutta silti siitä selvittiin ja kohta on minityyppi jo kaksiviikkoinen!
 
Täällä ei mitään merkkiä yhtään mistään..
Tuntuu, että kaikki synnytyksen lähestymiseen viittaavat oireet on kadonneet ihan kokonaan ja vauva vain pyöriskelee tyytyväisenä.

Oma stressi vähän helpotti, kun päätin vain etten voi tilanteelle mitään ja saattaa tosiaan mennä sinne viikolle 41.
Ihmeen hyvä vointi on onneksi fyysisesti (päänsärytkin lieventyneet), vaikka kunto loppuu kyllä aika nopeasti, kun vähänkin yrittää siivoskella ja pakkailla tavaroita :)

Huomenna sitten tutustumaan uuteen neuvolaan ja saan sitten samalla tietoa siitä sairaalassa, jossa luultavasti sitten synnytän.
TH vaikutti onneksi mukavalta ja toivotti tervetulleeksi uuteen kaupunkiin :)

Voimia muillekin odottajille! On tämä odottava aika pitkä :p
 
Mä kävin pikkukävelyllä ja samalla ostin vadelmalehtiteetä. Supisteleehan tuo muutenkin jo, mutta saa nähdä pysyykö toiminta yllä :wink

Olen jotenkin nyt siinä mielialassa, että meille taitaakin tulla heinäkuun vauva. Tiistaina 1.7 menee se 42+0 rikki, silloinhan sitä kai viimeistään ruvetaan tositoimiin sitten lääkäreiden avustamana? :wink

Ainoa harmitus on se, että meillä on heinäkuulle (alustavasti) sovittu muutama meno, jotka jäänevät sitten väliin :sad001 On se elämä hassua, että taidan missata ensimmäisen kummilapseni ristiäiset oman lapsen syntymän vuoksi. Mutta ehkä olen sitten henkinen kummi ja rakastan molempia lapsia täydestä sydämestäni :love7
 
Vaikka synnytys on rankka rutistus, niin en mistään hinnasta antais niitä kokemuksia/muistoja pois. Eli synnytystä odottaville/jännittäville, Se on mahtava kokemus, meni miten meni. :) Ja mitä rennommin ja vähillä ennakkoluuloilla sen pystyy kohtaamaan, sitä parempi. Palkinnoksikin saa ihanan rakkauspakkauksen.
 
Gemini mullakaan ei oo mitään merkkejä synnytykseen päinkään.. Sama olotila kuin jo kuukausitolkulla. Ja Sufin lailla oon asennoitunut siihen että tulee heinäkuun vauva. Mikäs siinä sitten.. Viimeistään vauva on maailmassa heinäkuun puolivälissä :Heartred

Tänään oli neuvola ja kaikki oli kunnossa. Vauvan koko oli tosin terkkarin mukaan suurentunut ja arveli vauvan olevan 3,5-4kg (aiemmin arvioitu 3-3,5kg). Myös sf-mitta oli vaihteeksi noussut ollen nyt 36 (edellisellä kerralla oli pudonnut 34,5:stä 34:jään). Suhtaudun kyllä aika kriittisesti noihin kokoarvioihin ja sf-mittoihin. Ulos se on saatava oli minkä kokonen tahansa :D Jos ei alakautta niin leikkaamalla sitten.

Eilen aloin heikolla hetkellä googlailemaan kohtukuolemasta. Riskeistä yksi on yliaikaisuus ja tietenkin aloin pelätä että meille kävisi niin. Kuitenkin Suomessa tapahtuu n, 200 kohtukuolemaa vuodessa. Mies yritti rauhoitella ettei niin tule käymään ja se on kuitenkin tosi harvinaista. TIedän etten itse voi vaikuttaa asiaan muuten kuin liikelaskentaa tekemällä, mutta ei sitäkään nyt kauhean usein viitsi tehdä kun vauva on kuitenkin liikkuvaista tyyppiä. Yritän ajatella että kaikella on tarkoitus ja toisaalta on aivan turha murehtia sellaista mitä ei todennäköisesti tapahdu. Mieli vaan on herkillä kun vauvaa ei kuulu... :sad001
 
samaa mieltä kuin brjo! Kyllä se on niin voimaannuttava tapahtuma et oksat pois! Mä sain toivomani kaksi alatiesynnytystä lähes luomuna joten olen enemmän kuin tyytyväinen ja palkintona lisäksi kaksi ihanaa prinsessaa :Heartred
voisin synnyttää vielä mooonta kertaa :wink
 
Mieki oon sammaa mieltä. :)
En ois ikinä ees voinu kuvitella synnyttäväni ilman minkäänlaisia lääkkeitä tai puudutteita, vaan pakon eessä kaikki on mahollista ja siihen pystyy. Kyllä se palkinto siitä on maailman parhain♥
Tsemppiä tosi paljon kaikille tulevaan synnytykseen! :)

Sent from my SM-C105 using Vau Foorumi mobile app
 
Ai että, nyt alkaa jännittää. Yliaikaiskontrollille soitettu aika, maanantaiaamusta sitten mennään. Kättärillä on ilmeisesti äitipoli täynnä, sillä päivystysosastolle annettiin aika. Koska maanantaina ollaan jo rv41+6, saattavat kuulemma hyvinkin aloittaa käynnistelyt jo silloin (mainitsi ballongin erikseen, se ois ehkä se, mitä itsekin haluaisin ensin kokeilla). Onpas jännää :excited001

Nyt vain sit pohtimaan, että millä varustuksella sitä maanantaina lähtisi ja tuleeko mies mukaan vai ei. Jos tämä kaikki miettiminen sais kropan innostumaan ja lähtö tulisikin jo aiemmin:wink
 
Mulla la huomenna, eikä merkkiäkään tulevasta synnytyksestä. Tosin ei ollut aiemmissakaan synnytyksissä niitä edeltävinä iltoina, joten sillä asenteella elän, että jonain aamuyönä taas vaan herään synnyttämään. Sehän tässä niin jännää - ja joskus piinaavaakin - on, että mitenkään ei voi tietää, mikä päivä se tapahtuu. Toivon, että ei ennen kuin saan maanantaina luovutettua vanhan asunnon avaimet. Vähän olis vielä asunnossa tavaraa + loppusiivous, mikä on tarkoitus toteuttaa nyt viikonloppuna (ja tietysti se synnytys alkaa just silloin, tosin siinä tapauksessa saan kyllä apujoukot hoitamaan asian).
 
Ailiina hyvä että sulla on muutto päällä niin ei ehdi murehtimaan miksei synnytys jo käynnisty. Ehkä myös tuttujen turhat "joko" -kyselyt on maltillisempia :D Voimia muuttoon!
 
Täälläkin pelkoa, että synnytys alkaisi huomenna kesken muuton..
Tänään käytiin uusi asunto siivoamassa ja huomenna pitäisi sitten lopullisesti muuttaa.

Nyt on sitten synnytyssairaala virallisesti vaihtunut toiseen
Kävin siellä uudessa neuvolassa ja olivat vähän ihmeissään etten ole saanut kutsua aikaisemmin jo keskustelemaan käynnistämisestä.
Ensi viikolla en menekään enää neuvolaan vaan synnytyssairaalaan keskustelemaan milloin käynnistys tehdään.

Tänään on ollut todella tuskaiset oltavat. Liikkuminen ollut hankalaa, kun lantion väliin (missä vauvan pää on) ja alaselkään sattunut niin pirusti sekä tuonne alas vihlonut oikein kunnolla, että vedet melkein vuotanut silmistä, tosi kivuliasta :confused:

Todella sekavin tuntein oon kyllä tällä hetkellä ja välillä tuntuu ettei itkua pysty pidätellä.
On koko ajan jotenkin niin kamalan haikea olo, ja alkanut tosissaan ahdistamaan tuo synnytys...:sad001
 
Täällä alkoi aamuyöstä supistelemaan ja lapsivedet meni aamukuuden maissa. Sairaalasta tuli neuvoa seurailla tilannetta. Viimeistään iltakuudelta sinne sitten.

Tällä hetkellä pitelee semmosta kovaa kuukautiskipumaista tunnetta ja välillä tulee kipuhuippuja. Taitaa siis supistella :eek:

Olen aivan hämilläni tästä, olin menossa vasta maanantaina sairaalaan. Nyt toivon vaan rivakkaa asioiden etenemistä :dance008:dance011
 
Hieno sufi! puuskuta puuskuta:p!

Ailiinalla ja geminillä kyllä jännäksi veti tuon muuton kanssa -
gemini, ota tuo herkkyys nyt vaikka alkavan synnytyksen merkkinä!! kyllähän ne hormonimuutokset alkaa siinä jo synn kynnyksellä (?)

Ja aikamoinen hormonimyrsky tulee kyllä sitten synnytyksn jälkeen - estrogeenitaso romahtaa ja muut ottaa vallan:grin!
Huomaa kyllä itsestä että on se raskausajan viilipytty hävinnyt ja tilalla nyt herkästi karjuva leijona.. mutta kuuluu asiaan, näin saadaan suojeltua pienet nyyttimme kaikilta elämän uhkatilanteilta:p! kyllä keho onkin kummallinen - sitä saa vähän niinkun vierestä vaan ihmetellä!
 
Takaisin
Top