Synnytyksestä palautuminen

Yllatys yllatys mun vatsalihasten valissa on viela noin yhden sormen levyinen rako. Aiti-lapsipilateksen ohjaaja vaitti etta rako olisi sulkeutunut, mutta mun toinen pilatesohjaaja, johon luotan enemman tarkasti ja sanoi etta rakoa on vaikka se on kylla pienentynyt. Han sanoi etta todennakoisesti kun mun vatsat oli niin hyvassa kunnossa ennen niin ne sen takia menee hitaammin yhteen. Vielakaan ei siis saa tehda esim. perinteisia vatsoja vaan syvia.
 
:eek: mä oon kans yrittäny ottaa selvää ja tutkia asiaa ja oon käsittänyt, että pieni rako löytyy aina.. Tosin siihen ei sormi juurikaan uppoa, kunhan tuntuu hieman..
 
Juu pieni painauma tuntuu, koska nehän kaksi eri lihasta, eikä yhtenäinen lihasmassa, mutta kovin syvä se ei ole. Mä jokseenkin pakkomieltasin tuota asiaa ja tarkistutin sekä lääkärillä että fyseoterapeuteilla oman tilanteen. Ne sanoi, että vaikka mulla oli kaikki kunnossa niin silti alkuun on tärkeää tehdä syviä paljon ja muuta tosi hyvällä tekniikalla, ettei vatsa pullota esim tehdessä suoria. Ja jos menee jötenkin hassun malliseksi tai väkisin pullottaa niin pitää ottaa takapakkia.
 
Mistä tietää ettei maha pullota ku tekee suoriavatsalihaksia? En oikein ymmärtänyt niin jäi nyt vaivaan onkohan omissa vatsalihaksissa jotain vikaa..vaikka ei minusta maha ole sen kummempi kun ennen raskautta :eek:
 
Kaksi erinaista lihasta ovat vatsat. Tama minun varsinainen pilatesohjaaja on erikoistunut raskaus ja raskauden jalkeiseen pilatekseen. Sanoi kayneensa vasta kurssilla jossa puhuttiin myos navan alla olevien lihasten eroamisesta. Mulla oli viela reilu kuukausi sitten siellakin rako mutta nyt siis vaan enaa siina navan ylla. Luin muualta etta vatsojen valisen raon umpeutuminen voi kestaa 6-9kk. Ei se rako valttamatta paalle pain naykaan jos ei oo tosi paha.

Ai niin ja kun laakarilta kysuin asiasta niin ei silla ollut hajuakaan. Sanoi vaan etta taytyy ottaa rauhallisesti.

Viime tein kaks kertaa pilatesta, kerran postnatal circuitia vaunulenkkien paalle ja tanaan circuit tuntui jo vahan paremmalle.
 
Hmm... Mitenköhän osaisin selittää ilman kuvia. Periaatteessa aina kun vatsoja tekee olisi hyvä pitää vatsalihakset aktivoituna selän tueksi ja syvien lihasten aktivoimiseksi. Niin kun nyt sitten makaa lattialla selällään tai pallon päällä tai miten nyt vaan niin ennen kun aloittaa liikkeen aktivoi ne vatsalihakset. Liikkeen aikana olisi hyvä jos vatsa näyttää melko samalta kuin ennen sitä (riippuen nyt vatsasta niin ei toki täysin yhtä lytyssä voi olla), eikä lähde tavallaan pömpöttämään/kohoamaan. Raskauden jälkeen jos on se rako vielä niin se kumpu saattaa kuulemma näyttää jopa vähän kolmion malliselta kun lihakset eivät saa pidettyä sitä kunnolla kasassa. Selvensiköhän tämä yhtään? Ja sama vaikka lankussa niin tärkeää pitää vatsa koko ajan aktivoituna ja jos ei pysty niin helpottaa liikettä.
 
Apua, osaako joku sanoa jotain synnytyksen jälkeisistä laskeumista? Törmäsin tällaiseen vanhaan artikkeliin: http://www.hs.fi/m/hyvinvointi/a1381293211319

Mulla on ainakin jotain kummallista tapahtunut alakerrassa synnytyksen jälkeen. Ylimääräisiksi kokemani jutut ovatkin ihan ookoo, mutta vain liian alhaalla. Onks tää nyt loppuelämän vaiva sitten??? Iiiiiks. .......
 
Mulla oli synnytyksen jlk paineentunnetta siellä alakerrassa, ja teinkin ahkerasti lantionpohjan lihasjumppaa ekat kk:t, ja vaivat hävisi. Edelleen kyllä pitää tehdä jumppaa kun tuntuu et pidätyskyky ei oo enää sama kuin ennen :D
 
Mites muiden palautuminen? :)
Lueskelin mielenkiinnolla noita vanhoja kommentteja ja aloin miettimään NYKYtilannetta. Aika ankara ollu itelleen, kun synnytyksestä on ollu kulunu vaan joitain hassuja kuukausia. Nyt 6,5kk mennyt ja kyllähän se kroppa on palautunut erilailla. Paino samoissa, kun ennen raskautta ja muutenkin normaalimpi olo. Löllerövatsa on jäädäkseen, mutta noooh... Pikkuvikoja :wink
Selkäkään ei oo enään kipeä. Pitää vaan muistaa kehonhuolto ja treeni. :)
 
Kroppaa en tunne omakseni kun se ei pilateksessa toimi kuin ennen, jotenkin jaykempi ja painoo on noin 6kg ylimaaraista. Taidan ehka just olla ns normi rajousssa mutta itsesta tuntuu inhottavalta kun on vararengas. Joutuu odottelemaan imettamisen lopettelua ennen kuin voi laihduttaa. Selka on kipea pojan kantelusta. Menee viela kauan ennen kuin tunnen itseni entisenlaiseksi.
 
Niin kyllä palautuminen vie aikaa. Ja itellä selkä parempi, mut niskahartiat kärsii paljon. Joutunut käymään paljon hieronnassa ja kaikkee muuta. Ja toi on totta, niin kauan ku imettää, niin ei kannata laihdutella. Tuntu et se imetys piti niitä muutamaa lisäkiloa, ja se ruokahalukin oli paljon suurempi. Välillä mietin, et onko edes normaalia ku oli AINA nälkä.
Tsempit!
 
Millonkohan mä saisin kroppani takaisin? Lisäkiloja, selkävaivoja, huono ryhti... ihokin on jotenkin huono. Ainoastaan hiukset ovat paremmassa kunnossa kuin ikinä :D

Raskaana oleminen on nyt fyysisesti rankempaa kun ei ollut ehtinyt palautua, ja toisaalta mukana kulkee vatsan lisäksi myös tuo 9 kilon kahvakuula.

Nooooo ensi vuonna sitten treenailua. Kun keksisi vaan tähänkin hetkeen jonkun mielekkään liikkumismuodon.
 
Mä en kyl tiiä oonko palautunu vai en :D Painoo kuitenki viel 10kg enemmä ku enne ekaa raskaut ja 13kg oon jo saanu pudotettuu... Eli ehkä lähinnä ton painon takii en tunne oloani vielä kotoisaks kropassani.
 
Eihän se helppoa ole palautua kun ilman lastakin (lue ilman puutetta omasta ajasta, ilman valvomista, ilman ylimääräistä stressiä jne) jos olet esim puoli vuotta noudattamatta niitä elintapoja joihin olet tottunut, niin kylläpä siinä kestää päästä takaisin kuosiin. Harmillisen nopeasti kunto esim karisee. Jos vielä imettää niin ne hormonit nyt vaikuttaa vaikka mihin. Saati jos on uudelleen raskaana. Mutta jospa se siitä naiset! Itse tuskailin aamulla, että näytän ylävartalosta albiinolta nälkämaan lapselta. Jotenkin rasva on kadonnut ylävartalosta kokonaan ja sen mukana rinnat, kylkiluut paistaa, mutta jos syö vähänkin jotain suolaista niin maha pömpöttää oikein kunnolla. Alakroppa onkin sitten ihan eri paria ja kaikki vanhat joudut eivät istu, vaikka toki ihan normaalipainoinen olenkin. Niin ja ryhti... Koskaan ei ole hyvä ollutkaan skolioosin takia, mutta kyllä viimeinen vuosi on tehnyt selvää siitä vähästäkin ryhdistä, mitä joskus oli. Ehkä se siitä kun ei tarvi kantaa tuota mukulaa koko ajan.
 
Mulla ennen tätä uutta raskautta oli ihan OK fiilis omasta kehosta, siis yleiskunto nyt vähän joo huonompi, mut näin yleisesti ottaen. Tällä hetkellä en tunne olevani edes raskaana - oksut on loppunut ja yleisvire hyvä (paitsi tänään, ku oon nukkunut sen pari tuntia). En täs harrastele mitään, mut vaunulenkkejä... eli pari kertaa viikkoon pidempi, vajaa 10 km lenkki ja muina päivinä vähän rennompaa jolkottelua :) kotona just pikkujumppaa, ja ton reilu 10 kilosen kahvakuulan heiluttelua :D

Pelottaa kyllä jo valmiiksi, kuinka rankka palautuminen täst kakkosesta seuraa :D ja oikeastaan hetihän sitä pitäis olla elämänsä kunnossa, kun Karpo adhd vaatii seuraa :P
 
Takaisin
Top