Synnytyksen jälkeen..

Ei muuta kuin röllykkä tuumasta toimeen heti tänä viikonloppuna :) Sit kylmenee :smiley-angry017
 
Sunnuntai ainut sellanen päivä viikonlopussa et vois onnistuu, kun mies on pe ja la yöt töissä :/ miulla on paksu ajopuku, et jopa parempi viileellä kun kesä kuumilla :D haaveillu oon et hankin sellasen paremmin istuvan ja enemmän miun näkösen. On se tarkkaa :wink
 
Tulipa mieleen, että mitä oheistoimintoja teette syöttämisen ohella? Itelläni on kohtsillään nukahtava muksu rinnalla, ja kun tässä tulee vietettyä paljon aikaa, tulee touhattua kaikkea muutakin.
Selailen foorumeita, kattelen Supernaturalia, kirjottelen opiskeluhommia, napostelen…

Millä te tapatte aikaa näissä hommissa ollessa?
 
Itekki samalla imettäessä yleensä ipadillä surffailen ja foorumia lueskelen, napsin karkkia ja kaikkee muuta epäterveellistä :grin Tai kattelen nauhalta ohjelmia ja viestttelen kavereiden kanssa, eipä sitä oikei muuta pysty tekemää samalla :grin Muutaman kerra ruokaa paistellu samalla ku imettäny mut se meni jo liian hankalaks miulle ku yks käsi vaa käytössä.. :grin
 
Mie en itseasiassa oikein muuta tee.. :)
Joskus kyllä saatan, jos isompi on esim ulkona isänsä kanssa, niin laittaa tallenuksilta omia ohjelmiani (tarviiko enää ees mainita mitä:wink) tulemaan ja kattoa samalla. varsinkin jos vauva on heränny ja on nälkänen ja syötössä menee pidemään.
 
Mä imettäessä joko vaan nökötän sohvalla (iltaisin sängyllä) ja katselen vauvaa ja olen omissa ajatuksissani, tai sit katon telkkaria, tai sit selaan tabletilla netissä (mutta en jaksa kirjoitella tänne kun kaipaan tavallista näppistä), tai sit pelaan tabletilla Spider-pasianssia :grin
 
Netissä surffailen, katson telkkaria tai muuten vaan olen. Välillä esikoinen tarvitsee lohdutusta tai apua syömisessä lisäkäsistä olis välillä hyötyä :)
 
Meidän poika syö 8-10min kerrallaan, siinä ajassa ei paljon ehdi tehdä. Imetykset on sellasta hotkimista et hyvä jos ehdin kaivaa ees puhelimen taskusta ja avata facebookin. :P
 
^ Juu meilläkin varsinainen ruokailu kestää yleensä alle 10 minuuttia, mut sen jälkeen tyttö jää hetkeksi vielä lussuttelemaan, ja annan lussuttaa :p
 
Oijoi. Yhtäkkiä pälkähti päähän ajatus, että ei se maailmanloppu ois, jos lapsia tuliskin lisää tämän pikkumiehen kaveriksi, ei se raskaus ja synnytys niin kamalaa ollut, ja hyvin tähänkin rutiiniin on päässyt.

Tähän mennessä toiset muksut ei oo käyneet mielessäkään, ja yhtäkkiä ajatus ilmestyi, ja tuntuu ihan normaalilta.
Miehelle en kyllä ehkä vielä mainitse... :P
 
^Viime viikolla, kun kävin neuvolalääkärillä kohtutulehduksen takia ja lääkäri kysyi, että olenko miettinyt ehkäisyasioita. Kuulen itseni selittävän:"No niitä minipillereitä mä olen nyt tässä vaiheessa vähän miettinyt, kun ei sitä kierukkaakaan kannata laittaa. Mulla on niin paljon ikää, että jos meinaan sen toisen lapsen hankkia, niin se pitäisi tehdä melko pian perään." Sanoin jopa lääkärille, että herranjestas mitä mä sanoinkaan. Laitokselta lähtiessä ajattelin, ettei koskaan enää, kun oli aika traumaattinen synnytys ja pojan alkutaival. En todellakaan ole vakavissani miettinyt toista lasta, mutta ilmeisesti mun alitajunta kertoo jotain muuta :wink Lääkäri myös muistutti, että aikaisintaan vuoden päästä saa aloittaa yrittämisen, kun takana on sektio.
 
^ Äitini kertoi, että hänelle sanottiin samaa aikarajaa - sektion jäljiltä pitäisi vuosi odottaa ennen seuraavan yritystä.
Mutta koska ensimmäisen saamisessa oli mennyt pitkään, vanhempani meinasivat että toinen tulee heti kun on tullakseen. Niinpä siskoni ehti 1v4kk oleilla ainoa lapsi, ennenkuin minä ilmaannuin - eli ei kyllä vuotta siinä välissä odoteltu :P
 
Tutullani on 1v1kk lapsilla ikäeroa ja molemmat on sektiolla, et on se mahdollista :) tosin ei suositeltavaa.
 
Zhassan teksti oli ihan kun mun suusta, synnytys ja alku oli itselläkin rankka ja ajattelin ettei ikinä enää, mutta kummasti vaan mieli on alkanut muuttua kun on päässyt arkeen kiinni ja tullut jotain rutiineja :) itsekään en ottanut kierukkaa, enkä edes hormonaalista ehkäisyä kun nyt tuntuu että seuraavan voisi kuitenkin tehdä SUHT pian... Mieskin tietää jo ajatuksistani, alussa piti mua ihan hulluna kyllä :p tosin täälläkin sektio takana, eli kyllä aikomus on ehkäisyä käyttää ainakin se vuosi tässä :)
 
Kiva et muillakin on jo ajatuksia uusista vauvoista, miekin sanoin miehelle et kyllä me vielä ainakin yks tehään( apua tunnen itteni kyllä hulluksi, kun vielä haluun lapsia vaikka 3 jo onkin. Kärsin vissiin ikuisesta vauvakuumeesta):eek:
 
Periaatteessa haluaisin ehkä miekin vielä kolmannen (puhuu ihminen, kellä ei ollu vauvakuumetta kun esikoinen sai alkunsa, toivottu asia kyllä muttei sellanen kuumeen aikaansaama tapaus:wink ja kuka ei sitten ensimmäisen jälkeen todellakaan halunnut enää toista:grin)

Mutta..luulenpa, että järki tulee tässä nyt tunteitten päälle ja lujaa. Kyllä meille nämä kaksi riittää ja tuo karvakuono :)

Oon muuten monesti miettinyt, että milloinkahan meistä heinäkuisista sitten joku ilmoittelee odottavansa toista/seuraavaa lasta :) jatkuuko "yhteiselo" täällä sen verran pitkään, et sellaisia ehtii puhumaan..
 
Joo, mulla oli kans et esikoinen sai alkunsa ilman mitään kuumeilua, oli vaan hyvä hetki tehä laps ja naps odotinkin jo esikoista, mut siinäpä se sit olikin, sen jälkeen on tullu tää et haluun ainakin vielä yhden tunne... Joten ihmettelen vaan et milloihan se loppuu??
 
Kyllä mulla on se fiilis, että toinen on tervetullut. Vaikkei tää alku ole mikään kovin ruusun terälehdillä tanssimista. Tai oikeastaan on. Joku on vaan jättäny ne piikkiset varret terälehtien lisäksi tanssilattialle :mad: Vähän jopa harmittaa oma aikataulu. Haluan tuon koulun hoitaa välissä kuntoon, niin sitä ennen kakkonen ei olisi tervetullut (toki jos vahinko sattuu, niin rakashan hän on). Mutta sitten kun töihin palaa, niin sitten saa tulla. Tosin rahan takia joutuu sen verran ajoitusta miettimään, että ehtii vähintään 6kk olla töissä.. 3v ikäero oli omalla kohdalla se toivottavin, mutta nyt menee vähän yli - jos siis luoja suo sen toisen edes tulevan!
 
Takaisin
Top