Synnytykseen valmistautuminen

Emppuli

Oman äänensä löytänyt
Nyt kun h-hetki lähenee, olisi kiva kuulla kuinka muut mammat valmistautuvat synnytykseen. Onko kotiin hommattu jotain erityistä supistusten varalle tai harjoteltu jotain temppuja (hengitystä, keskittymistä tai muuta sellaista) :)

Meillä Tampereella (ainakin meidän neuvolassa) toi synnytysvalmennus oli aivan turha. Tyyliin neuvottiin reitti synnärille ja ihan perusjutut mitä sielä synnytyksessä nyt tapahtuu..Niin olisi kiva kuulla jos jollain on vinkkejä vaikkapa kivunlievitykseen kotona ym.
 
Ei täällä mitenkään oikein olla valmistauduttu muuten kun sairaalakassin pakkauksella :) tosin kaurapussia on aateltu hommata kyllä vielä :) siitä on kuulemma aika paljon apua ollu ennen sairaalaan lähtöä ja ennen sairaalan kivunlievityksiä :)
Esikoista tosin odotan niin ei oikein osaa vielä varautua mihinkään, niin tuntematon vielä tämä tie ;)
 
Ajattelin itse myös ton kaurapussin hommata. Lisäksi on kyllä jo kuumavesipullo ja kylmäpakkauksia pakastimessa, niistäkin on kuulemma apua jos selkää särkee. Sit tietty särkylääkkeitä on myös ostettu.

Jumppapallon hain myös lainaan, mutta en yhtään tiedä mitä sillä nyt sitten tekis...??

Kertokaas nyt te kokeneemmat mammat, vaikka tietenkin kaikki on yksilöllistä, mutta varmasti kaikki mahdolliset vinkit on tarpeen kun se hetki koittaa :)
 
Moi!

Soitin äsken Naistenklinikalle varatakseni tutustumisajan, ja hupsista, kertoivat, että olisi pitänyt soittaa viikolla 30... Se oli mennyt multa ihan ohi jostain syystä. Saimme ajan 22.6., kun LA = 29.6. Totesivat vain, että "jos sitten olet jo synnyttänyt, niin muista perua tutustumiskäynti, kun olet synnyttämässä". Jepjep.

Olisi ihan mukava päästä tutustumiskäynnille ennen synnytystä.

Olen vielä ensi viikon töissä, vaikka virallisesti pitäisi jäädä viimeistään tänään pois. Kova kiire on ollut, joten mm. äitiyspakkaus makaa edelleen avaamattomana kotona. Emme ole vielä tehneet mitään varustehankintojakaan, joten kesäkuun alussa olisi tarkoitus alkaa hankkia vaunuja, hoitopöytää ja muita tarvikkeita. Toivottavasti pikkuinen pysyy sisällä kesäkuun ajan, että ehdimme valmistautua hänen tuloonsa...!
 
Itse oon valmistautunut lotraamalla Weledan synnytykseen valmistautumisöljyä tuonne alapäähän aamuin illoin. Suosittelijana toimi kaverini, kahden lapsen äiti, joka sanoi että hänellä oli itsellä huomattava ero paikkojen repeytymisessä kun toisessa käytti öljyä ja toisessa ei ja hänelle öljyn käyttöä oli suositellut ihan kätilö. 
Sairaalakassi on pakattu ja kaikki pakolliset hankinnat on tehty (mm. ostettu muutamia imetysvaatteita). Pinnasänky pitäisi vielä koota mutta äitiyspakkaus on jo pedattu sängyksi. 

Raskausviikko 39 pyörähtää käyntiin tänään eli se maaginen + - 14 pv lasketusta ajasta eli mikä tahansa on mahdollista :) Vauva ei ole laskeutunut mutta äidillänikään ei yksikään meistä sisaruksista laskeutunut alas hengailemaan ennen synnytystä. Kohdunsuu toki oli vielä viime viikon lääkärissä/ultrassa 2 cm kiinni ja pehmeä. Äitini on synnyttänyt kaikki kolme meistä LA jälkeen ja vakuuttelee mulle että näin mullekin tulee käymään :) täytyy sanoa et en ole henkisesti yhtään valmistautunut siihen että lapsi tulisi esim. ensi viikolla mutta toisaalta ajatus siitä että pitäisi vielä useita viikkoja elää tämän masun kanssa, hirvittää myös. 
 
Heips!

En minäkään ole oikein muulla osannut varautua tulevaan koitokseen, kuin sairaalakassin pakkaamisella. Kaverilta sain lainaan sellaisen synnytykseen liittyvän cd:n jossa on noin puolen tunnin rentoutus ja ohjausta mielikuvarentoutukseen, mitä voi sitten synnytyksessä hyödyntää. Synnytys/perhevalmennus oli kans aika turha, paikalliseen synnäriin tutustuminen oli parasta antia, siellä kätilö sentään kertoi erilaisista kivunlievitysmahdollisuuksista. Itse olisin just kaivannut vähän opastusta hengitystekniikoista, mut kuulemma sitten H-hetkellä niitä neuvovat... Ai niin, ja saatiin sitten moniste jossa oli kuvia eri synnytysasennoista... :) Jotenkin surkuhupaisaa koko valmennustouhu...

Viikkoja on nyt kasassa 37+4. Sf-mitta oli tän viikon neuvolakäynnillä pompannut yli yläkäyrän. Viikko seurataan, ylihuomenna uusi arvio ja jos on mitat vielä yläkäyrillä, tehdään uusi lapsen kokoarvio ä-polilla ja mahdollisesti synnytyksen käynnistäminen ettei vauvasta tule liian isoa... Hui...
 
Täällä päästiin vähän jännittelemään eilen, katsotaan meneekö tänään yhtään jännemmäksi. Alkoi kivuliaat supistukset 2 aikaan yöllä, toissayönä siis, ja pitkin päivää oli voimakkaita harjoitussupistuksia, ja välillä yltyivät kivuliaaksi asti. Tämä yö meni kuitenkin suht rauhassa, muutamaan voimakkampaan heräsin, ja kuukautismainen jomotus on ollut kuvioissa eilen ja myös nyt aamulla. 
  Huomasin, että itselle kaikista helpoin kivunlievitys, oli yksinkertaisesti puuhata jotain pientä mikä pitää ajatukset poissa kivusta, ja sitten nojailin pöytiin ja sohvaan kun sattui liikaa. Viikkoja kasassa on nyt 35+5, eli hieman aikaisessa on varoittelut, mtta mitään vuotoja ei toistaiseksi ole. Vatsa kyllä laskeutui eilen aika reippaasti alemmaksi, ja on nyt pyöreämpi, aiemmin se oli vähän neliskulmainen ja todella korkealla.. =D
  Pakkasin sairaalakassia suht valmiiksi, siivoilin kotona, tein vielä sitten illalla rakennekynsien huollon itselle kun oli vähän kivuttomampaa. Olivat päässeet jo aiiiiika pitkiksi ja turhan huonoon kuntoon. Jostain syystä oli ihan hirveä nälkä koko eilisen, ja tankkasinkin sitten evästä ja join reippaasti, lieneekö kehon tapa varata energiaa tms.. 

Noh, jännäily nyt alkaa varmasti muillakin pikkuhiljaa, katsotaan kuka jakaantuu ekana! =)
 
Ainoa konkreettinen tapa valmistautua on ollut täällä(kin) tuo sairaalakassin pakkaaminen. Muu onkin sitten ollut henkistä valmistautumista, mm. olen käynyt läpi esikoiseni syntymää (nyt siis toinen tulossa), lueskellut synnytykseen liittyviä artikkeleita ja keskusteluja täältä vau.fi:stä ja katsonut Neloselta päivisin tulevaa sarjaa "Vauvan tarina" (vähän ylidramatisoitua pätkää, mutta auttoi minua ensimmäiseenkin synnytykseen valmistautuessani).

Kivunlievityksestä sanoisin yhden synnytyksen jo kokeneena, että kävely toimi minulla kaikkein parhaiten. Tossua vain rauhallisesti, mutta määrätietoisesti toisen eteen, vaikka kuinka supisteli. :) Itseasiassa lääkkeellisiä kivunlievityksiä en ehtinyt edes kokeilla, koska käveleminen joudutti synnytystä niin paljon. Ja siihen aion turvautua tälläkin kertaa. Ponnistusvaiheessa sitten kätilön neuvoma hengitystekniikka auttoi myös kovasti.
 
Heippa!

Täällä en ole huomannut kenenkään puhuvan tuosta Tens-laitteesta. Serkkuni ja oma neuvolantätini suositteli sitä ja kuulemma sairaalassakin täällä on mahdollista sitä käyttää. Tosin parhaimman hyödyn siitä saa irti, jos saa sen lainattua/hankittua itselle ja aloittaa käytön jo heti kotona ensimmäisten synnytyssupistusten tullessa. Kyse on siis tästä:

http://www.omaomron.fi/tuotteet?ryhma=OMRON+TENS-laitteet&r=50&gclid=CLCu1by0iqkCFUqIzAodemULhQ

Itse saan serkultani lainaan, jos vain muistaa postittaa sen minulle piakkoin, koska lähtöhän voi olla minä päivänä tahansa! Viikkoja on nyt 37+2. Viime yönä luulin jo että lähtö tuli, kun selkään alkoi yhtäkkiä sattua aivan jumalattomasti. Kipu kesti noin 5 minuuttia ja sitten helpotti. Mutta epäilen että se ei ollut kuitenkaan supistus, vaan jotain lihasperäistä.

Sairaalakassia en ole vielä pakannut, vaatteet kyllä olen vauvalle katsonut valmiiksi. Äitini osti ihanan pienen puvun, mihin kuuluu body, housut, "takki" ja hattu. Sen ajattelin ottaa ja sitten vielä varuiksi mukaan äitiyspakkauksesta ne ihanan pehmeät valkoiset pienet vaatteet. Niin ja töppöset ja "lapaset". Jos on tällainen sateinen päivä, niin tuskin ainakaan on liikaa tuossa puvussa vaatetta. Ajattelin, että hirveän monipuolista kassia en muutoin sitten pakkaakkaan. Täällä ainakin suositellaan olemaan kotona niin kauan kuin pystyy, joten ajattelin että jos saisi sitten h-hetkellä ajatuksia muualle kun pakkailee samalla kassin :D. Noh, toivottavasti ei tule äkkilähtö... sairaala on tosin niin lähellä, eikä isä saa olla  siellä 20.00-08.00 paikalla, joten täytyy sitten pyytää tuomaan mitä tarvitsee. Kameran akku on sentään ladattu. :P

Tuntuu kyllä edelleen että vielä saa odotella ihan reilusti, meillä on vissiin perheessä tuota pitkää kantoaikaa. Eli tädilläkin meni yli jonkun yli 3 viikkoa! Huh..
 
Mulla odottaa kameli toi Tens-laite testausta :) Sain miehen siskolta lainaan, mutta en oo vielä kerennyt tarkemmin perehtymään siihen. Monet on mullekkin sitä suositellut, joten toivotaan, että siitä jotain hyötyä olis sitten tosipaikan tullen.
 
Takaisin
Top