Synnyttäneet 40v. molemmin puolin

Meitä on tähän mennessä kaksi. Mutta porukkaa tulee kaiken aikaa lisää. Kuten sanottua, oma synnytyskokemukseni oli kertakaikkisen kamala! Ja sitä kestikin sitten reilut 20h. Mutta onneksi se on nyt takana, ja iki-ihana tyttö nukkua tuhisee sylissäni, nytkin juuri parhaillaan:)
 
Jossain vaiheessa juttua on niin paljon että pysyy paremmin aisoissa kun on molemmat ryhmät. Ja saahan ne odottavat ja viime vuoden nelikymppisetkin täällä huudella. :)

Itsekin kun olen esikoista saamassa niin kysymyksiä on jo tähän asti ollut paljon, niitä piisaa taatusti sittenkin kun vauva on maailmassa.

Äiti soitteli jo ja kysyi ristiäisistä. Ootellaan nyt eka että beibi on täällä. :)
 
Kun olin 20h synnytyksen suorittanut loppuun (imukupin avustuksella), sain kauniin tyttäreni syliin! Silloin ymmärsin, ettei hurja kärsimys tapahtunut turhaan, mutta olisin toki mieluusti suoriutunut tehtävästä sektiolla. Sitten alkoi yhteinen taipaleemme ja äitinä olemisen harjoittelu. Äitiys on niin upeaa ja rakkaus pientä tyttöä kohtaan jotain ihan mieletöntä. Kolmantena päivänä meidän piti päästä synnäriltä kotiin. Tytön sydänäänissä kuului kuitenkin sivuääni, ja jouduimme jäämään lisätutkimuksiin. Kammioiden välissä oli pieni reikä, joka,todennäköisesti kasvaa umpeen...pahimmassa tapauksessa se aiheuttaa vajaatoimintaa.
Kun vatsavaivojen kanssa kärvistellessä pikkuisellemme tulee ihan sellainen tuskanhiki-olo ja hän on ihan nihkeä, päätin soittaa ja kysyä lasten sydänpolilta, ettei kai se ole merkki vajaatoiminnasta. Lääkäri halusi varmistaa asian. Soitin siis polille eilen ja sieltä soitettiin eilen takas ja oltiin tänään polikäynnillä. Pikkuisen sydän ultrattiin, otettiin ekg-käyrä ja mitattiin paineet. Reikä on pienentynyt, muutoinkin kaikki hyvin. Ei vajaatoimintaa ja lääkäri oli sitä mieltä, ettei mitään tulekaan, vaan reikä kasvaa umpeen:alienolipa hyviä uutisia!!!
Ikävää on, kun pikkuinen kärsii todellisista vatsavaivoista:sad001 on kamalaa, kun ei pysty pikkuistaan mitenkään auttamaan...viime yönäkin se väänsi ja ähki monta tuntia vatsanväänteiden kanssa. Lopulta onneksi tuli paukkuja, mutta eivät ne auttaneet kuin hetken oloon. Kunpa niistä päästäisi eroon pian! Tyttö pitkälti itkee ja huutaa ne ajat, kun on hereillä eikä syö...ei kiva:arghh:

Muutoin tyttö on alkanut katselemaan kovasti ja kommunikoi katseellaan. Hän hymyilee jo kovasti takaisin ja on jäntevä. Hän on jo kahdesti kääntynyt selältä vatsalleen....kasvua ja kehitystä tapahtuu hurjaa vauhtia!! Tänää ikää 26 vrk.
 
Hienoa että tytön sydän on kunnossa! Äkkiäpä hän on kääntynyt, minä luulin että se vie paljon kauemman aikaa. :) Saako neuvolasta mitään apua vatsavaivoihin? Minähän en mitään tiedä kun ei ole vielä vauvakaan ulkona:D mutta olen kuullut että D-vitamiinitipat voi aiheuttaa vaivoja? Niitä kai jo pitää antaa?
 
D-vitamiinitippoja aletaan antaa kahden viikon ikäisenä. Ihan suosiolla hankin neuvolasta saatujen tilalle Jekovit-tippoja, jotka ovat vesipohjaisia ja siten vatsayställisempiä kuin öljypohjaiset. Neuvolasta kerrotaan konsteja/tuotteita, joilla mahdollisesti voi helpottaa vatsanväänteitä, kuten Cuplaton(hajottaa ilmakuplat pienemmiksi). Myös maitohappobakteereita käyttö saattaa auttaa. Äidin kannattaa välttää ilmaa tuottavia ruoka-aineita jne. Mutta tosiasiassa mitään varsinaista, todellista apua ei taida mistään saada. Ja on niin lohdutonta seurata toisen kärvistelyä kipujen kanssa:sad010
 
Kiitti vinkistä. Se on käynyt jo mielessä, kun muutkin on sitä kehuneet. Pitänee ottaa heti huomenna asiaksi...
 
Harmillisia kaikki vatsavaivat, mutta useimmiten ne kuitenkin loppuvat jossain kohtaa:shy:! Meillä poika huutaa myös paljon hereillä ollessaan, varsinkin iltaisin - ihan äänensä käheäksi yleensä:confused:. Sinnittelen pumpulit korvissa ne pahimmat huudot läpi-uni tulee onneksi siinä 23 mennessä ja sitten nukutaankin aamu 7 (herätys yleensä koululaisille) yhdellä tai kahdella syötöllä tällä hetkellä.
Just eilen sanoin esikoiselle (13v) että kun mun kuulo sitten mummona on surkea, niin se johtuu ihan vaan teistä ihanista kullanmuruista joita oon korvanjuuressa huutavina kantanut kilometritolkulla:shy:.. tämän alkuhuutokonserttiasiankin olin jo unohtanut- mieli on kummallinen kun se unohtaa kaikki epämiellyttävät muistot:grin!
 
Meilläkin meni viime yö syödessä ja huutaessa. Aiemmat yöt on nukuttu 2-4h pätkissä mutta viime yönä ei tullut uni ei millään. Tissi kyllä kelpasi ja korvikettakin jo annoin kun ajattelin ettei saa mahaansa täyteen. Korvikkeen jälkeen nukkuikin sen kokonaisen tunnin. :D Maitoa tulee kyllä omastakin takaa todella hyvin. Liekö sitten vatsavaivaa täälläkin, vielä en niin hyvin osaa vauvaa tulkita. :sad001 Eilen illalla tuli kyllä syötyä vähän karkkia ja sipsejä, voiko se niin paljon vaikuttaa vauvaankin, miksi ei? Nyt aamupäivällä kun herättiin niin vauva söi hyvin kummastakin rinnasta ja nukkuu nyt tyytyväisenä. Äidinkin pitäisi ottaa nyt unet, kun malttaisi. Vauva on tänään 9vrk vanha. Isi lähtee huomenna aamuvuoroon, saas nähdä kuinka hän nukkuu ensi yön ja missä. :D
 
Meillä ón joka lapsella ollut sellanen 1vko-1kk pituinen huutojakso tässä ihan vastasyntyneenä. itse yhdistän sen siihen vatsan tottumiseen maitoon - onhan se selvä että se vähän tuntuu kun vatsa ja suolisto joutuu alkaa toimimaan maidon ympärillä. Liika syöttäminen yleensä pahentaa sitä kipua, yritän itse kantaa ne huudot läpi mieluummin kun syöttää jatkuvasti. katson vaikka ihan kellosta aikaa, etten es alle puolen tunnin-tunnin välein tarjoa syötävää ollenkaan. Tässä täytyy tietysti olla varma että maitoa tulee kunnolla eikä lapsi huuda nälkäänsä:shy:. kova pukluilu ainakin on meillä merkki "överisyömisestä". tuttikin varmasti auttaisi, mutta mä en jaksa alkaa pelata enää niiden kanssa..saa siis luvan olla ilman.

täällä ikää nyt 3vkoa ja viimeiset illat on huuto hellittänyt tosi paljon, toivon että se oli siinä se pahin jakso..:smiley-angelic001
 
Viime yö meni taas huutaessa ja puoli seiskan maissa päästiin nukkumaan. Huh Huh. Soitin jo neuvolaankin ja yksi syy voi tosiaan olla se rintakumi, jos vauva hörppii ilmaa samalla kun ottaa maitoa. Pitää nyt yrittää pärjätä ilman sitä myös yöllä, päivä ei olekaan ongelma. Kapaloa pitäisi myös koettaa. Maitohappobakteerit on ollu käytössä jo sairaalasta lähtien, tuumattiin miehen kanssa tänä aamuna että annetaan ne vähitellen ullan aikana, jos sekin auttaisi pientä masua. Päivisin tämä syö ja nukkuu, ei mitään ongelmaa mutta yöllä, hirveä karjunta. Ei illallakaan huutele mutta yöllä. Katsellaan kuinka tämä etenee.

Aamulla kun soitin ristiäisjuttuja oli beibi kääntynyt vasemmalta kyljeltä mahalleen niin että on täytynyt kierähtää kunnolla selän kautta toiseen suuntaan. Millonkahan tuo jo karkaa sängystä. :)
 
ôotpa reipas jos jo ristiäisjuttuja jaksat järjestää kaiken valvomisen lomassa! mun täytyis kans pikkuhiljaa aloitella soittelemaan.. täällä pikkukylässä onneksi onnistuu vähän lyhyemmälläkin varoitusajalla yleensä.
 
Meillä ristiäiset on vajaan kahden viikon kuluttua. Ja noihin vattanpuruihin: Mä syyllistyn juuri siihen, että annan pikkuisen syödä aina, kun hän haluaa...niinpä hän syökin jatkuvasti ja pienehköjä määriä kerrallaan. Pukluja tulee, useitakin, mutta vain pieniä määriä kerrallaan.
Rintakumia (hitto vie) joudun käyttämään sisäänpäin vetääntyneiden nännien vuoksi. Eikä tyttö suostu edes yrittään pelkkää nänniä sittenkään, kun se kumin avulla on noussut koholle...ei suostu syömään, jollei ole rintakumia päällä:sad001 ja ilmavaivoista kärsitään... oltiin tänään eka kerran vyöhyketerapiassa, saas nähdä, auttaako vatsavaivoihin...toivottavasti auttaa
 
Meilläkin pieni seurakunta jossa kaksi pappia eikä haluta sitä lestadiolaista:). Kummeilla ja muilla myös menoja niin paljon että huhtikuulle löytyi vain yksi mahdollinen ristiäispäivä. :) Kahvitus on pitopalvelussa, pääsen helpolla.

Minäkin imetän yöllä suht usein jos neiti huutaa, ei ole puklaillut vielä. Paino on noussut joten saa kumminkin ruokaa riittämiin. Eilinen suklaan syönti ja leipäjuusto aiheutti mahavaivoja itselleni ja yöllä taas valvottiin. Oma ruokavalio on nyt tarkkailussa ja päätin että herkkuja vain yhtenä aamupäivänä viikossa. Ehtii itkeä itkut ennen yötä. :) Kokeillaan nyt ainakin. Kylvetetään myös useammin, sekin rauhoittaa nukkumista.

Mulla kans nännit sisäänpäin mutta nyt alkavat pysyä ulospäin kun tyttö syö suoraan. Kärkkäinen kuulemma myy vekotinta jolla voi nännejä venyttää ulospäin jo ennen synnytystäkin. :D En vielä ole tutustunut aiheeseen. Näyttää siltä että kumi jää nyt meillä pois käytöstä.

Note to self seuraavaa lasta varten, alapäätä pitää rasvata ennen synnytystä ja venyttää nännejä imetystä varten. :D
 
jensan, onko vyöhyketerapia auttanut? Oli mielessä jo mullakin mutta en vielä ole terapeuttia etsinyt.
 
Nyt kaksi kertaa takana, eikä vielä ainakaan ole auttanut. Viime yön tyttö taas väänteli niin hirmuisesti, yöimetyksen jälkeen oikeastaan koko ajan. Onneksi tyttö itse nukkuu, suurimman osan ainakin, että saa edes jollain lailla olluksi. Ensi tiistaina kolmas kerta vyöhyketerapiaa...jollei senkään jälkeen mitään tuloksia ala näkyä, saattaa jäääd sekin vain yritykseksi...toivotaan nyt kuitenkin parasta!
 
Tänä aamuna annoin ekan d-tipan. Ainakaan vielä ei ole sitä itkenyt. Eka ulkoilu tänään, ehkä meni vähän kauemmin kuin 15 min. :) Ihanan keväistä jo ja lämmintä mutta kova viima kumminkin oli.
 
Eilen oltiin kolmannen kerran vyöhyketerapiassa. Tänään ollut hiukan parempi päivä, mutta nyt iltapäivästä alkanut vatsa tosissaan kiusaan. Tyttö yrittää vääntää kakkaa siinä onnistumatta ja huutohan siitä tulee. Terapian jälkeisinä päivinä on nukuttu paljon, niin tänäänkin. Toivon tosiaan, että väänteet alkais jo helpottaa...ikävää katella toisen tuskaista oloa sivusta kykenemättä auttaa mitenkään:sad001 monesti pikkuinen on ihan tuskahien peitossa...sellainen kylmännihkeä otsa ja niska...
 
Takaisin
Top