Suurperhe kuumeilijat

MS-tauti, pysynyt lähes oireettomana 10v. pääsiäiseen asti, kokonaisuudessaan olen sairastanut 17v. Alussa lääkkeet käytössä, mies tuli kuvioihin, joten lapsia alkoi syntyä ja samassa jätin lääkkeet. Nyt olisin aloittanut lääkkeet, mutta ajatuksena oli vielä lisää lapsia, eikä kaikkia lääkkeitä ole tarkistettu raskauden aikana käytettäviksi, niin lääkärin kehotuksesta lääke jäi vielä hakematta, enkä suostunut toistamaan käyttämään.

Äitini taitaa tuntea itsensä vanhaksi tai sitten pelkää joutuvansa usein hoitoavukseni :rolleyes:
 
Sinisiipi mun serkulla ja ms + lapsia 7, lääkkeitä hänkään ole voinut syödä aikoihin! En tiedä ootko kuullu mut hänelle sanottu että ruoka valiolla, riittävällä D vitamiinin saannilla ja liikunnalla voi oireet pysyä paremmin hallinnassa! Tai näin ainakin mun serkku kertonut ja jos hän on ollut ihan rehellinen niin hän on ollut oireeton nyt semmoset 15 vuotta...:) tuskin sitä ainakaan haittaa on perehtyä asiaan jos et oo jo perehtynyt :)
Toivomme sinne siis oireettomuutta ja ihanaa raskautta:Heartred
 
Täällä ois taas kuukautiset myöhässä. Mä en vaan tajua. Ei voi johtua ees kuumeilusta kun yritän keskittyä muihin juttuihin. Ja mun kierto on ihan sekaisin. Edellinen venähti 30 päivästä 37:n ja taas ollaan kp 37/37 tänään.
Mulla ei koskaan oo ollut jättikiertoja. Lieneekö jotain vikaa jossain? Eihän me ees yritetä, ja kuumeilen ihan yksin..
jouduin lähettää miehen hakeen gefilusta kun vatsa ihan kuplii ja oksetti töissä niin että ravasin vessassa vähän väliä.

En mä ole raskaana.. edellinen suojaamaton kerta oli 7-10 päivää ennen edellisiä kuukautisia, eli reilu kuukausi sitten. Ja kuukautiset kuitenkin tuli vaikka kierto venähtikin sen 7 päivää pidemmäksi..

Kauheeta omanapailua.

Muoks. Onnea Sinisiipi :Heartred
 
Hmm iästä, mä asetin takarajaksi 40 ja saatiin nuorimmainen just nippa nappa ennenkuin täytin sen. Nyt olin jo raskaana ja km ja täytin 41. Toiveissa vielä yksi, kaveri tälle nuorimmaiselle kun seuraava on jo 7v ja täyttää kohta 8v. En koe itseäni vanhaksi ja lapset tärkeämpiä kuin oma aika mitä moni ikäiseni mainostaa ja kauhistelee sen menetystä kun kerroin odottavani nuorimmaista. Nuorin täytti just vuoden.

Km oli ja on kova paikka. Ovulaation tikutin ma ja ollaan touhattu ennen ja silloin ja jälkeen. Nyt ens ma lomalle etelän lämpöön niin ei tarvi piinailla. Tämä eka ovulaatio km jälkeen et tuskin tärppää mut yritetty on...
 
Pahoittelut muska :Heartbigred hyvää reissua kuitenkin :)

Mäkin olin 35 asettanut takarajaksi. Nyt kun juuri täytin 33, niin ajattelin siirtää sitä :smiley-ashamed005:smiley-angelic006 vaikka ei me kyllä tehä enempää. Ainakaan vielä :laughing021 tuskin koskaan, mutta ahdistaa tollaset rajat. Uusi raja on 50 :happy:
 
Nuuna kannataa varmaan kääntyä gynen suuntaan jos noi kierrot ota tasaantuakseen!
Muska voimia km kanssa, toivottavasti oot saanut käsitellä menetystä jonkun kanssa... se kun tuppaa nakertamaan tuolla takaraivossa kovin kauan:sad001 tai no mulla ainakin.
Eipä se ikä ole kun numero, mulla vaan jostain kumman syystä ollu tommen ihme deadline vaikka voisin kyllä olla bebeä tekemässä samoin tein jos vaan mies olis samalla linjalla:p
Omasta ajasta, noh ei sitä oo enkä sitä niin kamalasti kaipaakaan... kaupassa/salilla/ lenkillä käynti on mulle sitä omaa aikaa:wink ehkä silleen pari tuntii viikossa on siis tätä "omaa aikaa" :wink toisaalta, tällä hetkellä kaikki koisamassa ja mä puhelin kourassa jutustelemassa teidän kaa niin eikös tääkin oo omaa aikaa:wink
 
Osanotto Muskalle menetyksestä:Heartred!
Me menetettiin kolmantena odotettu lapsemme 10v sitten 17. raskausviikolla. se suru on kyllä syvää ja mustaa, mutta muuttuu kauniiksi muistoksi, osaksi omaa elämää ajankanssa. ja sen jälkeen menee kyllä asiat taas mittasuhteisiinsa..

Mulla myös monet ikätoverit elää jo sitä seuraavaa vaihetta elämässä kun lapset pärjää omillaan ja on sitä aikaa itselle.. ei vaan oo mun juttu - oma aika:p!
Mäkin olin 35 asettanut takarajaksi. Nyt kun juuri täytin 33, niin ajattelin siirtää sitä :smiley-ashamed005:smiley-angelic006 vaikka ei me kyllä tehä enempää. Ainakaan vielä :laughing021 tuskin koskaan, mutta ahdistaa tollaset rajat. Uusi raja on 50 :happy:
Tää on tosi hyvä! ehkä tuosta pystyy jopa pitämään kiinni..(sikäli kun ei kuolo korjaa itseä jo ennen sitä..)
 
Heips!

En tiedä mihin kirjoitella, mutta ajattelin kokeilla tätä ja löytyykö täältä ketään kuka ymmärtää.
Miehen kanssa puhuttiin ensimmäisen lapsen jälkeen että haluttaisiin 4 lasta ja saavat tulla putkeen. No meille sitten onkin syntynyt lapsia nyt kolme, 09/13 ja 12/14 ja 09/16. Kolmannen jälkeen ollaan aikalailla sanattomasti oltu samaa mieltä että ei enää neljättä tähän samaan putkeen.
Mulla oli e-pillerit käytössä, mutta resepti menikin tuossa vanhaksi. Tässä nyt on ehtinyt olla muutama suojaamaton kerta ja nyt mua todella jännittää oonko raskaana. Meillä raskaudet saaneet helposti alkunsa. Suojaamatonta seksiä oli kun mietin että ei se katastrofi olisi jos tulisi raskaaksi. Mutta mitä enemmän asiaa mietin, niin sitä enemmän oma jaksaminen kauhistuttaa jos nyt tulisi plussa. Alunperin ajattelin että uutta raskautta voisi miettiä aikasintaan ensi kesänä.

Samaan aikaan huomaan itsessäni pientä vauvakuumetta, olisihan se yksi ihme taas niin ihana.

Onko täällä ketään muuta joka ymmärtää tätä hullua kaksijakoista mieltä? Kun haluaa, mutta ei halua.
 
Mä niin ymmärrän sua! Meillä oli kolmosen jälkeen vähän vastaava tilanne. Imetys loppui kolmosen ollessa 3kk ja kuukautiset palasi, laastarit odotti kaapissa seuraavan kierron alkua jota ei sitten tullutkaan, tuli plussa testiin ja tytöille alle vuoden ikäero (piti tulla 1v1,5kk, mutta kroppa ei kestänyt niin lyhyttä raskausväliä). Oli se aika kriisin paikka. Oltiin suunniteltu, että meen kolmosen jälkeen töihin ja aletaan yrittää nelosta (ja vitosta) kun oma talous on vakaantunut ja saatu hankittua isompi talo. Jonkun kuukauden se kesti totutella ajatukseen mutta erittäin toivottu ja rakastettu on meidän kirppunen :Heartbigred Mulla oli jotain vauvakuumeen tapaista, tai raskauskuumeen, mutta ei tosissaan uskottu että se nyt kerrasta tärppää, kun kolmostakin yli vuosi tahkottiin eikä kilppariarvot olleet ihan kohdillaan. Viidettä päätettiin alkaa yrittää kun nelonen oli 10kk? 11kk? Hänetkin saatiin ekasta vai tokasta kierrosta alkuun :)
 
Samaistun!!! Meillä on 2”vahinko” vauvaa, meidän 3 typy sai alkunsa ekasta kerrasta ennenku edes menkat alko... ajatuksissa oli kyl että se 3 vielä tehdään pika pikaa mutta ei kuitenkaan vuoden sisään edellisestä! Ikä eroa siis 2&3 tytön välillä on piirun verran alle vuos... menkkoja ei kerennyt olla 2 tytön syntymän jälkeen!
Sit on kans tapaus tyttö numero 4, hän halusi meille tulla vaikka söin pillereitä tunnollisesti mut pudotin painoa 30 kg että varmaan se pisti oman hormonitoiminnan totaalisen ylikierroksille ja kumos pillereiden vaikutuksen tai jotain... en tiiä mutta tässähän tää meidän pilleri vauva istuu sylissä ja katsoo piirrettyjä:D
Molemmat oli hetken shokkeja meille molemmille mutta hyvin nopeasti sitä sitten ajatukseen mieli tottu:wink en vois kuvitella meidän perhettä ilman näitä ”vahinkoja”, kaikki ovat todella rakkaita ja haluttuja :) tehtiinhän me vielä 5 vauva tähän samaan syssyyn, mut nyt tää on tässä oikeasti!!! Vaikka täälläkin jotain vauva/synnytys kuumeen tapaista... meilläkin vauvat saanut alkunsa laittoman helposti, 2-3 kierrossa! Niin ja meille piti alun alkujaan tulla ”vaan” 2 mut vähän meni ”överiks” tää vauvojen teki :D
 
Heips!

Alunperin ajattelin että uutta raskautta voisi miettiä aikasintaan ensi kesänä.

Samaan aikaan huomaan itsessäni pientä vauvakuumetta, olisihan se yksi ihme taas niin ihana.

Onko täällä ketään muuta joka ymmärtää tätä hullua kaksijakoista mieltä? Kun haluaa, mutta ei halua.
Kyllähän me täällä ymmärretään:grin!
Toisaaltahan puolivuotta on varsin pieni aika "suunnitelman sotkeentua". Että oletettavasti aika haipakkaa mieli kuitenkin sopeutuisi ajatukseen jos nyt raskaana olisit? Mitä enemmän elämää on nähnyt, niin nämä suunnittelemattomat raskautumiset tuntuu yhä isommilta kiitosaiheilta! Meillekin mahtuu kaksi yllätysraskautta vaikken mikään aivastuksesta koskaan raskautunut olekaan.
Voi vitsit, kyllä nostaa kuumetta..tarttis varmaan avata suunsa ennen niitä viiskymppisiä:facepalm:. Mutta se kieltävä vastaus ei nyt haluaisi tulla tajuntaan.
Vahinko olis aivan ihana:smiley-angelic003..
 
Mie luulen että yllätykseen sopeuduttaisiin aika nopeasti. Tie kun on aina ollut vähän kivinen. Ekaa yritettiin tosin vain 4kk, toka meni kesken, kakkosta tehtiin sitten 6kk, sitten oli kohdun ulkoinen jonka jälkeen kolmosta odotettiin 1,5v ennen kun antoi kuulua itsestään. Silloin jo luovutin ettei näitä enempää tule. Seuraava raskaus alkoikin ekasta kierrosta ilman ehkäsyä mutta päättyi taas keskenmenoon johon meinasin itse menehtyä. Siitä alkoi taas yli puolenvuoden yritys ennen kuin tämä raskaus alkoi. Nyt sitten odotellaan maaliskuuta ja vauvaa.
Pitäisi varmaan taas miehen kanssa ottaa puheeksi sitten ehkäsy synnytyksen jälkeen...
Mieshän tossa vitsillä heitti että ”mitäs jos hankitaan näitä 8” :D voi olla että mulla ei kroppa ja pää kestä jos joka välissä tulee keskenmeno.
 
Montako Hena teillä on?

Mä en ole vahingossa tullut raskaaksi. Mulla on ehkäisyt toimineet hyvin. Mutta jos joskus olis "käynyt vahinko" olisin ollut siitä tod näk vain iloinen. Ekaa yritettiin vuosi. Toinen lähti yk2 ja kolmas yk1. Että sain kokea näinkin helpot raskautumisyritykset. Neljättä yritettiin n 9kk.
Nyt viidettä yritetty kesäkuusta ja lokakuussa kkm. Ennen ekaa onnistunutta raskautta oli km 5+jotain.

Mukavaa että tässäkin ryhmässä välillä keskustelua. Luen mielelläni muista suurperhekuumeilijoista
 
Meille syntymässä viides maaliskuussa (Henan kans samoilla foorumeilla rupatellen:)). Mä kuumeilen enää sitä että saan tän viimeisimmän "kypsäksi" ja synnytettyä. Huomenna viimeinen lääkärinla, jossa pistetään steripaperit kuntoon, et jos jostain syystä synnytys päätyy sektioon niin samalla pistetään piuhat poikki siinä yhteydes. Muuten sit 2kk päästä synnytyksestä tulee aika napsasuun. :)
Meillä myös raskaudet alkanu ihan helposti. Vain ekaa sai odotella vuodenpäivät, muut tulleet ihan sopivin yrityskerroin, 2 viimeisintä kerrasta.
 
En oo enää kuumeilija, vaan jo odottaja mutta 12 tulossa toukokuussa ja sit on mun urani odottajana ohi :) kaikki lapset paitsi kaksi viimeisintä saaneet alkunsa tyyliin"kumi unohtui tyynyn alle", mutta yhdettätoista tehtiin 9 kk ja tusina saatiin aikaan 10kk tahkoamisella, ekaa kerta ovistikuilla pelaten ja yhden varhaisen km jälkeen . Selvästi kun 40 tuli mittariin niin homma vaikeutui.
 
Oi että, onneksi olkoon JustMe! Komea ura sulla:happy:! Miten teillä on lähipiiri suhtautunut nois isoon lapsilukuun? vai onko ns maailmankatsomuksellinen olettamus? Itsellä on raskaudet olleet niin miellyttäviä ja helppoja että sen puolesta voisi lapsia "helposti" olla se 10..mutta miehelle ollut odotus/vauva-ajat vaikeempaa:grin.
Mulla tulee 40v mittariin nyt keväällä ja jonkinlaisena takarajana sitä itselle pidän tässä raskausasiassa. toivon että sitten alkais mieli kääntyä jo kohti mummoutta:p.
 
Takaisin
Top