Meillä ikäerot on 1v8kk, 1v5kk, 1v5kk ja 1v11kk. Joka raskaudessa 9kk pahoinvointia ja oksentamista ja aina olen miettinyt etten tiedä jaksankohan kokea uudelleen mutta...
Niin se synnytys... No ihan hyvin meni, tosin oli ihan kamalaa taas enkä tajua niitä jotka lähtee tähän hommaan aina uudellen ja uudelleen
Siis puolen yön jälkeen tuli 3 supistusta 10min välein, tiesin heti ekasta että synnytys alkaa. Auts! Sitten nousin sängystä ja aioin mennä pakkaamaan kassin mutta lorahtikin lapsivettä ja hyökkäsin kiireesti eteisen lattialle makaamaan ettei tuo pienin heräisi, nukkuu meidän huoneessa. Ohjeeksi olin saanut mennä ambulanssilla jos vedet menee koska vauva niin ylhäällä vielä. Soitin vielä synnärille asiasta ja soitin sitten ohjeiden mukaan ambulanssin. Supistella alkoi 5min välein ja vettä pulppusi siihen mun alle
Ambulanssilla oli ruuhkaa ja sairaalaan 25km, koko matkan supisteli 2min välein ja olihan kipeitä! Sairaalassa olin just tasan 2h päästä ekasta supistuksesta ja onneksi 6cm auki, ei ihme niillä kivuilla. Halusin epiduraalin mutta vähän aikaa yritin pärjätä ilokaasulla. Sain sitten onneksi sen epinkin kun tein jo kuolemaa
Ja tällä kertaa auttoi suht hyvin. Synnytys pysähtyi taas joksikin aikaa kun vauva ei meinannut laskeutua ja kestoksi tuli 8h, ponnistusvaihe 4min. En meinannut saada voimia ponnistamiseen mutta tulihan se sieltä kuitenkin :) 4,2kg tyttö siis, onneksi ei mennyt yli ajan, olen niin onnellinen tästä kun ei tarvinnut stressata tuota painoa :)
En silti ole varma haluanko kokea synnytystä enää kun sattuu niin
Vauvalla nousi bilit yli rajan ja 1vrk oli sinivalossa ja eilen päästiin kotiin :) Väsynyt mutta onnellinen kuvaa varmaan parhaiten tätä fiilistä :) Lapset otti vauvan hyvin vastaan eikä pieninkään vielä ole ollut mustis, saa nähdä miten jatkossa
Mutta hyvä niin koska yksikseni täällä heti pakko pyörittää arkea kun miehen on oltava töissä. Lomalla saattaa olla viikon ehkä syyskuussa. Ehkä