Sekundäärinen lapsettomuus

Melissae

Melissae

Jostain jotain jo tietävä

Jaaha en tiedä mihin osastoon tästä kirjoittaisin. Meillä on tilanne että parisen vuotta ollut ilman ehkäisyä, että "tulee jos on tullakseen". Vielä ei ole kuulunut. Olen välillä tikuttanut, mutta nyt ensimmäistä kertaa ei ole ovulaatiotesti plussannut. Tiedän ettei joka kuukausi ovuloi, mutta kyllä sitä nyt mietityttää ja suretuttaa kun minkäänlaista raskautta ole pariin vuoteen kuulunut. Eli ei ole edes alkanut kertaakaan.

Minulla on teini-ikäinen lapsi ja miehellä ei yhtään, mutta kertomuksen mukaan on saattanut raskaaksi joka sitten keskeytettiin osapuolten yhteisestä päätöksestä. Sain nyt siunauksen mieheltä varata aika aiheesta lääkärille. Tosin lupasi että minä voin käydä testit, mutta hän vielä miettii vaikka myöntää että olisi mielenkiintoisaa tietää omat toimivuudet.

Ensimmäistä lasta aloin heti odottamaan, mutta raskaus oli vaikea ja oli puhetta että leikkauksessa olisi kohtu hieman alle 1 cm revennyt. Myöhemmissä ultrissa ei ole mitään näkynyt että olisi arpikudosta tms.

Mites nuo tutkimukset menee? Onko ekana omalääkärillä käynti, joka laittaa lähetteen eteenpäin? Mies ei ole kiinnostunut sitten yhtään mistään väkipakolla raskaaksi tulosta, vaan kaikki tulisi toimia "luonnollisesti", mutta katsoo nyt mitä sieltä löytyy ja miten mieli muuttuu jos se luonnollinen keino ei olekkaan enään vastaus.

 
Me lähdettiin mieheni kanssa viime elokuussa lapsettomuustutkimuksiin kun lasta ei vajaassa parissa vuodessa alkanut kuulumaan!

Ihan perus gunellä kävin terveyskeskuksessa josta sain sitten lähetteen Tyksiin naistentautienpoliklinikalle!

Siellä lääkäri teki ensimmäisen käynnin yhteydessä sisätutkimuksen sekä ultrasi munasarjat. Samalla otettiin verikokeet mm keltarauhashormoonista, kilpirauhasesta ym. Myös hiv, hepatiitti ym..

Sain epäsäännölliseen kuukautiskiertoon terolut bl jota söin noin kuuden kierron verran, kierrot tasaantuivat mutta muuta hyötyä siitä ei meille ollut.

Nyt viimeisempänä olin munatorvienaukiolotutkimuksessa, ennen tätä tutkimusta on miehen simpat tutkittava koska tässä tutkimusessa on tulehdusriski. Meillä oli kuitenkin kaikki ok, eli miehen simpat liikkuvia ja mulla munatorvet auki.

Lääkäri epäilee etten ovuloisi, koska en ole saanut ovulaatiota tikutettua, joten nyt ensi kierrosta alotetaan clomit ja oon tosi toiveikas niiden suhteen! :)
 
mä hakeuduin yksityiselle (Väestöliittoon) ja siellä mulle tehtiin kuukautiskierron kartoitus ja munanjohtimien aukiolotutkimus, joista lopputulema oli "ei esteitä raskautumiselle", ja miehelle siemennesteanalyysi ja koepesu eikä hänessäkään mitään vikaa. nyt me sit yritetään tää loppuvuosi vielä luomusti (virallisesti lokakuun lopussa tulee täyteen vuosi toisen lapsen yrittämistä, tosiasiassa yrittäminen aloitettiin jo kesällä 2012), ja sit päästään ivf-hoitoihin.

meillä meni nelisen vuotta tytön saamisessa, ja mulla on diagnosoitu endometrioosi v. 2008. endometrioomia on poistettu kahdessa tähystysleikkauksessa v. 2008 ja 2010, ja raskauden ja synnytyksen jälkeen endo on ollut rauhallinen/oireeton. nyt kuitenkin uskon, ettei me mitään vauvaa luomusti tulla saamaan, joten hoidot kutsuvat sitten loppuvuodesta.
 
Meillä on poika 2008 ja olen toivonut kakkosta siitä asti kun olen raskaaksi saanut tulla eli 3/2009 alkaen. Ensimmäiset pari vuotta odoteltiin. Kierto oli mitä oli. Kävin gynen polilla, jossa todettiin pco-tyyppiset munasarjat. Vaihtoehdoiksi hormoniehkäisy tai lapsettomuushoidot. En ottanut kumpaakaan, uutinen oli aika shokki. Esikoinen on tullut kutakuinkin luomuna. Nyt pari vuotta tämän jälkeen tulinkin luomusti raskaaksi, km 5/2013 ja 12/2013. Sain lähetteen gynen polille, josta sain kirjeen (joitakin asiavirheitä siellä..) jossa todettiin että ei aihetta tutkimuksille, koska lyhyen ajan sisällä olen tullut 2 kertaa raskaaksi. Lapsettomuus ei siis oel ongelma (vaikkakin olis ihan jees et sais synnyttääkin..)

Varasin ajan yksityiselle gynelle työterveyden paikkaan (jos sais edes labrat työterveyden piikkiin) ja katsellaan mitä sanotaan. Ihan rikki olen kaikesta tästä. Ikää kertyy, ja mahikset koko ajan huononee. Sitä syyttelee itteensä et jos oliskin jo sillon pari vuotta sitten tehnyt asialle jotain.
 
Tämä tulee nyt varmaan ketjun aloittajalle aivan liian myöhään, mutta haluaisin huomauttaa, että mahdollisia hoitoja ei aloiteta, ellei kumpaakin osapuolta ole tutkittu.

Itselläni on synnynnäistä hormonitoiminnan häiriötä, olen elämässäni saanut kolmet spontaanit (luomu siis) kuukautiset, enkä todennäköisesti ovuloi luonnostani ollenkaan. Tämä oli tiedossa, kun menin lääkärille vauvatoiveen kanssa ja ensimmäisenä sain lähetteen miehelleni testeihin. Lääkäri sanoi, että vaikka minun tilanteeni on tiedossa, ei hoitoja aloiteta missään tapauksessa ennen kuin mieheni tilanne on selvä. Miehelläni oli kaikki ok, joten hoidot alkoivat melko pian hänen testiensä jälkeen ja Clomifenin avulla alkunsa saanut esikoisemme laskettu aika on 24.2. :)
 
Elikkä pitkästä aikaa hei!

Sain tk:sta lähetteen alkututkimuksiin, mutta tosiaan tuli vähän mutkia matkaan, duuni ja sitten miehen vastahakoisuus tutkimuksista. Kävin testit, mutta lähete ei jatkunut eteenpäin johtuen että mies ei käynyt testeissä. Nyt varattu aika yksityiselle gynelle, ei tosin mikään hedelmällisyysklinikka vaan yksityinen terveyskeskus. Tämä siksi, että en saa omalle terveyskeskukselle face-to-face aikaa ja puhelimessa selvittäminen on perseestä. Työterveys ei suostu näitä asioita edes katsomaan. Eli gynelle ja samalla varmaan saa jo vähän enemmän tietoa asiasta, koska gyne erikoistunut näihin asioihin. Sieltä jos paremmilla eväillä uudestaan testeihin (virtsa, papa, verikokeet yms) ja TAYSissa lupasivat että he voivat antaa läheteelle yhden tapaamisajan jolloin kumpikin meistä olisi paikalla ja miehen ei tarvitse tätä ennen antaa näytettä jos kokee asian epävarmaksi. Siellä hän voi sitten keskustella ja saadaan faktat pöytään että mitä näillä tiedoilla me saadaan hoidoksi ja jos ei sitäkään. Tämä ihan TAYSin ohjeistuksena, toki toivoisivat että jo ennen ensimmäistä kertaa olisi mieheltä sperma ja virtsatesti annettu, mutta noh mies tahtoo mitä tahtoo. TAYS sanoi että se jo auttaa että minä suostun testeihin, mutta siitä sitten jatkot riippuu miehestä. Miestä en pakota, mutta tietääpi ainakin sitten teknisesti mitkä ovat vaihtoehtomme asian suhteen ilman sitä että saan jotain emotionaalista puuskaa ja sitten selitä asioita huonosti/puolueellisesti.

Olen nyt tikuttanut ovulaatiotesteillä puolisen omaisuutta ja selkeästi en saa jokaisella kierrolla ovulaatiota kiinni. Clearblue olisi helppo testi, mutta kallis, liuskat ja kasetit kaikki vuorotellen tai rinnakkain käytössä. Yhtään alkanutta raskautta ei ole kolmen vuoden aikana meillä. Kerran haalea plussa, mutta epäilen että testissä oli vikaa tai väsyneenä dippasin testin liian pitkälle, koska kierrossa ei ollut ovulaatiota.

Toivoisinkin että jos saisi jottain ovulaatiota auttavaa lääkettä. Kierrot on kartoitettu Ovuview ohjelmalla 4 vuoden ajalta ja ovistestailutkin, kp vaihtelee siinä 24-28, keskimääräinen on 26. Aina en ole tuona kolmen vuoden aikana testaillut, koska kokeillut tekniikkaa "unohda yrittäminen". Kaikin puolin kolmen vuoden aikana valmistautunut raskauteen syömällä vitamiineja ja terveellisesti, liikkunut (mutta en kauhiasti ole kyllä laihtunut :sad001 ), vältän alkoholia ja tupakoin vain jos minua vituttaa eli menkat alkaa. Siitä pitää päästä eroon. Lohdutan aina kun menkat alkaa että jee voin syödä vielä kuukauden sushia, mutta eipä siitäkään kauhiasti iloa ole.

Joskus luomuilu vaan ei auta niin mietin jos voisin edes omalta osaltani avittaa hommaa, selkeästi kun en saa aina sitä ovishuippua vaikka tikuttelen pitkin kiertoa. Syyllistähän en etsi, vaan syytä ja sitä että voiko sen asian jotenkin "parantaa" tai parantaa mahdollisuuksia. Sanoinkin miehelle, että voidaan varautua toiset kolme vuotta siihen yrittämiseen hoidoilla tai ilman, koska mikään ei ole varmaa. Mutta mieluiten kiva tietää mitä voisi tehdä ja vaihtoehtoja, kuin arvuutella ja purra kynsiä. Kuitenkin vaikka olen aika "luomu" kannattaja muissa asioissa niin en ole lääketiede vastainen, ilman lääketiedettä en olisi selvinnyt ensimmäisestä synnytyksestäni, joten omalta osaltani olen aika sinut sen kanssa että jos tarvitaan enempi vähempi sitä lääketieteellistä apua.

Onko vinkata hyvään alkuinfo tietopakettiin vaikka kirjan tai netin kautta. Olen välttänyt näitten lisätietojen etsimistä niin kauan kuin saan edes jonkinlaisen luvan mieheltä katsella ja haaveilla lääkärille menosta, ettei harmita. Nyt taas kun menen lekurille niin tahtoisin tietää kaiken maailman mahdollisuudet ja tutkimukset.
 
Huh.. Kuulostaa kyllä kurjalle toi tein tilanne.
Kuinka teillä muuten pelaa yhteistyö?
Veikkaisin että ootte kummatkin jo tosi stressaantuneita tilanteeseen.
onkohan hänellä ollut joskus aikasemmin yritystä turhaan, vai mistä pelot johtuvat..

Meillä ainakin mies sano kesällä mulle et lopetetaan koko asiasta puhuminen jo..
Joka kierrossa olin intoillut, etsinyt..
ja pettynyt.

Meillä mies oli tyytyväinen ko lähettiin tutkmuksiin.
Olin tosin 99 varma et vika on mussa, ja niinhän se olikin.
Miehellä kaikki oli kunnossa, anto ekalla yhteiskäynnillä jo näytteen ja siitä se lähti etipäin.
muut kerrat oon käynyt itse, yksin..
mut pyysin miehen seuraavaks mukaan ko on ollut niin raskasta kuukaudesta toiseen ravata ulrissa. ja pettyä.



jos haluat voisit lukasta vähän mun tunemuksia.
http://forum.vau.fi/threads/onni-ei-tule-etsien-se-tulee-eläen.1579104/
 
Muokattu viimeksi:
Melissae Ikävää kuulla, ettei tilanne ole helpottanut. :sad001 Valitettavasti ei ole oikein muuta apua antaa, kun toivottaa jaksamista ja tsemppiä! Semmoinen tuli kyllä mieleen, että mitä jos miehesi vain ihan kamalasti pelkää testeihin menoa ja mahdollista tietoa siitä, että hänessä on jotain vikaa? Kuulostaa hyvälle, että menette yhdessä lääkäriin kuulemaan asioista, ehkä miehesikin ymmärtää tilannetta paremmin sen jälkeen. :)

Osaat kyllä hirveän hyvin suhtautua asiaan! Ainakin näin kun ilmaiset itseäsi kirjallisena. :) Toivon sinulle kaikkea hyvää!
 
Jos elämäntilanteesi ei salli oikeita hoitoja, voisit tutkia mahdollisuutta hormonitoimintaa tasapainottavien yrttien käyttöön. Tietoa löytyy esim. täältä http://natural-fertility-info.com/fertility-herbs
Käytin itse ehkäisynä Personaa, joka näyttää myös ovulaatiot. Sitten ovulaatiot vain lakkasivat ja olivat melkein vuoden poissa. Käytin vitexiä (chaste tree berry) ja ovulaatio palasi heti. Vitex ei sovi kaikille, mutta uskon että minulla se toimi.

Jotkut yrtit saattaa olla lueteltuna lääkeaineluettelossa, jolloin niiden tilaaminen esim. Iherbistä ei ole laillista. Rikokseen en voi ketään tietenkään yllyttää. Älä ota mitään laillistakaan yrttiä perehtymättä ensin aiheeseen huolellisesti.

Tuolta sivustolta löytyy muutakin kiinnostavaa tietoa naisen lisääntymiseen liittyvistä ongelmista ja mitä voi itse tehdä tilanteen helpottamiseksi. Lisäksi siellä luetellaan monia lääketieteellisiä tutkimuksia erilaisiin ongelmiin liittyen.

En ole tuon sivun kautta ikinä mitään tuotteita tilannut, joten en uskalla suositella sitä. Tietoa sinne on kuitenkin koostettu helposti luettavaan muotoon.
 
Raketti. kiitos vinkistä, ite lueskelin noita.
ja oonkin taas ottanut päivittäiseen käyttöön macan, lakritsin, siis d ja foolihappojen lisäks. :)
 
Tuli käytyä vyöhyketerapiassa kp 10 ja nyt kp 12 ovisplussa - saas nähdä miten tässä kierrossa käy! Pitää kanssa alkaa uudestaan napsimaan vitamiinit ja foolit, kun Sana-Solit ovat jääneet kesällä syömättä...
 
Muokattu viimeksi:
Hei kaikki! Rekisteröidyin juuri forumille ja toivon saavani vertaistukea omaan sekundaariseen lapsettomuuteen. Taustana: olen 34-vuotias, 2012 syntyneen pojan äiti. Lapsemme sai alkunsa hieman yllätyksenä (tiedän toki, miten vauvoja tehdään
silmanisku.gif
), emme käyttäneet ehkäisyä ja laskin "varmoja päiviä" ja ajoittain käytössä myös keskeytetty yhdyntä, raskaus oli kuitenkin oikein iloinen yllätys.

Nyt olemme yrittäneet toista lasta yli vuoden ja viimeisessä 6 kierrossa olen käyttänyt apuna ovulaatiotestejä. Kiertoni on 26 päivää ja ovulaatioplussa on tullut vasta kp. 17-18, eli luteaalivaihe jää aivan liian lyhyeksi ja mahdollisen alkion kiinnittyminen on suorastaan mahdotonta.

Kävin taannoin gynekologillani ja hän löysi kyllä kp. 12 hyvinvoivan follikkelin yms ja kaikki ok - mutta arvioi että ovulaationi olisi tässäkin kierrossa vasta kp. 17/26 ja tämä on ongelma. Hän kehotti varaamaan ajan saman lääkärikeskuksen lapsettomuuslääkäriltä. Oli hieman absurdi fiilis saada kouraan hedelmöityshoitoesite, vaikka on jo yksi onnistunut luomuraskaus takana :sad001. Nyt on tehtynä ensimmäinen käynti ja mietityttää mitä onkaan edessä.

Hedelmättömyys on siis 99% varmuudella minun ongelmani, ei miehen. Minulla ei ole mitään taustasairautta, kuukautiskierto on kellontarkka ja miehelläni ei ole lääkitystä eikä sairauksia. Myöhäisen ovulaation taustatekijöistä löytyy hirveän vähän tietoa netistä. Olen pohtinut kuinka pitkään minulla on ollut tätä häikkää. Ensimmäisen raskauteni alussa en tajunnut olevani raskaana ennen viikkoa 7, sillä kuukautiset tulivat melko normaaleina ja vasta rintojen kipeytyminen ja turvotus saivat tekemään testin. Keräämäni tiedon mukaan myöhänen ovulaatio ja lyhyt luteaalivaihe voivat aiheuttaa keskenmenoja, sillä alkio ei ehdi kiinnittyä kunnolla kun kohdun limakalvo on jo niin rapistunutta. Lapsettomuuslääkäri vahvisti epäilyni, että kuulostaa vaivan olleen jo pidempään ja poikani on ollut alkiosta saakka niin vahvaa tekoa; että roikkui mukana väkisin, vaikka limakalvot irtosi vierestä
happy.gif
.

Tilanteeni on kuitenkin hyvä, vaikkei meille toista lasta suotaisikaan - ainokaisemme on sanalla sanoen hurmaava, rakastan häntä enemmän kuin mitään ja olen päivittäin kiitollinen siitä, että olemme hänet saaneet :Heartred. Haluaisimme hänelle kuitenkin sisaruksen, mikäli tämä on mahdollista. Lähdemme siis tähän lapsettomuustutkimukseen sillä ajatuksella, että "kevyitä" keinoja voidaan käyttää ja jos ei onnistu, niin ei vaan onnistu - sitten olemme yhden lapsen perhe ja opimme hyväksymään sen varmasti.

Odotan siis mielenkiinnolla kaikkien nyt määrättyjen testien tuloksia ja yhteenvetoa hoitosuunnitelmineen. Kohtu ja munasarjat ultrattiin ensimmäisellä käynnillä ja siellä näytti olevan asiat hienosti. Rahaa tässä palaa, sillä yksityisellä olemme hoidossa, mutta se on sivuseikka ja maksan mielelläni nopeasta avusta. Ihaninta oli se, kun lääkäri sanoi, että meidän toisen lapsen saamisen todennäköisyys näyttää erittäin hyvältä. Itkin sitten siinä pari kyyneltä (vaikka olin päättänyt, etten edes yhtä).

Seuraavaksi sitten ovulaation etsintä, sen jälkeen verikokeita, missä tutkitaan ihan kaikki - ja sitten munatorvien avoimuuden tutkimus ja miehen siemennesteanalyysi. Toivottavasti löytyy jokin syy ja sen syyn voi hoitaa kuntoon.

Tällainen on minun tarinani ja tosiaan arvostaisin kovasti kuulla teidän muiden kokemuksia - erityisesti sekundaarisesta lapsettomuudesta ja ovulaatio-ongelmista.
 
Hei, eksyin sivustolle ihan kiinnostuksesta. Sain itse Terolut kuurin lyhyen luteaalivaiheen vuoksi. minulle keskenmenon jälkeen kierto ollut 23 päivää, ovis noin 15.pvä. Ikää jo 41v ja iltatähdestä haaveillaan. Eka kuuri ei tuottanut tulosta, mutta katsotaan. Eikö sinun gyne ehdottanut vastaavaa?
 
Hei pitkästä aikaa. Mies antoi luvan IVF -hoitoihin. Aloitetaan rauhassa ja varaillaan piakkoin aikaa. Painoa yritän saada pois vähän, koska sitä varmaan pyytävätkin. Oh tunteiden vallassa.

Vitex on laitonta Suomessa. Macalla on todettu tutkimuksissa että se parantaa naisten hedelmällisyyttä ja miesten spermanlaatua. Villi jamssi on myös yrtti jota voi käyttää ovulaation parantamiseen. Tätä syödään ensimmäisestä vuotopäivästä aina ovulaatioon asti (tikuttamalla testattava). Sitten lopetetaan loppukierroksi. Toinen on parantaa loppukierron mahdollisuuksia esim kiinnittymistä ja raskauden jatkumista on ovulaatiosta syödä aina viimeisiin kiertopäiviin, lopetettava jos positiivinen raskaustesti tai kuukautiset alkavat. Tätä olen vain kokeillut kaksi kiertoa, jossa toisessa vahingossa söin koko kierron. Mutta piakkoin mennään lääkärin ohjeiden mukaan. Mies sanoi että häntä pelottaa ja totesin että minua myös. Hänelle se on fyysisesti helppoa, minulle ei. En rakasta piikkejä tai kipua, mutta koska tarkoitus on hyvä niin kestän ne.

Yrityksiä nyt takana monta pitkää vuotta ja ei yhtään positiivista tulosta. Sperma testi oli ok ja minä ok, ehkä vaan jotkut asiat ei nyt mene yksiin. Voi olla että vasen puoli ei kovinkaan aktiivinen (siltä tuntuu) ja oikealla tukos. Tämä voinee olla syy.

Suhde on meillä hyvä. Olemme parhaita kavereita ja vaikka joskus tunteita pöllytellään koska ollaan ehkä joissakin asioissa liian samanlaisia. Hänestä tulee mahtava isä ja hän on jo tytärpuolelleen parasta mitä voi saada.
 
Melissae, mistä oot tota villijamssia saanu ostettua ja missä muodossa? Mulla oli ennen valmiste (Menolistica), joka sopi mulle erinomaisesti, siinä myös villijamssia. Nyt kun sen valmistaminen on lopetettu, en ole löytänyt vastaavaa tuotetta.
 
Moikka. Minäpä liityn mukaan keskusteluun, ja luen illalla ajatuksen kanssa kaikki viestit. Mutta meillä siis lapsettomuutta takana esikoista yrittäessä 1.5v. Syytä ei koskaan ole selvinnyt ja raskaaksi tulin inseminaation avulla. Nyt seuraavaa raskautta toivottu ja yritetty alkuvuodesta 2015 tuloksetta. Minulla on täysin säännöllinen kierto ja ovuloin joka kuukausi, raskautta ei vain näy eikä kuulu :sad001 Meillä oli joulukuussa käynti lapsettomuuslääkärillä, joka näki parhaaksi aloittaa taas inseminaatiohoidot ja hormonilääkkeet. Fiilikset aika sekavat taas ja samalla pelokkaat. Mieheni olisi halunnut ehkä vielä yrittää luomuna, mutta itse mietin onko järkeä kun lapsettomuutta takana kuitenkin jo yli 2vuotta yhteensä. Kerroin miehelleni etten halua painostaa, joten odotamme nyt seuraavia kuukautisia ja kysyn sitten mieheni haluaa toimia.
 
Valitettavasti tää ketju vaikuttaa aika kuolleelta...tervetuloa tuonne kuumeiluklubeihin, siellä on pidemmän kaavan mukaan yrittäneiden keskustelut aktiivisena.
 
Huomasin tämmöisen keskustelun.
Haluan kertoa meidän tarinan
Ollaan miehen (30) minä (28 ) oltu 8 v yhdessä josta 5v naimisissa. Mehän ei olla koko aikana käytetty ehkäsyä kun ollaan ajateltu että lapsia saa tulla jos on tullakseen asenteella ollaan siis mentiin pari vuotta.
Sit menin gynelle ja sain clomit ja söin niitä jtn 6 kiertoa eikä mitään tapahtunut.
Sitten saatiin lähete julkiselle lapsettomuus polille siellä tehtiin 3 inssiä taas tuloksetta sitten siirryttiin ivf hoitoon josta tehtiin 2 siirto tuloksetta nekin ja munasolupunktion jälkeen sain hyperstimulaation ja hb laski 80 ja olin 4 pv osastolla toipumassa..
Sitten tuli kesäloma ja hoitotauko ja seuraavia menkkoja ei tullu ja plussasin ekan kerran ikinä ja lopulta saimme toukokuussa -15 poikamme :Heartred
Seuraavahan meille on saanut tulla vaikka heti mutta ei oo vielä näkynyt
 
Takaisin
Top