Sektio

Isabella

Näppärä viestien naputtelija
Olisi kiva kuulla kuulumisia, kuinka mahdollisesta sektiosta olette toipuneet:)
Tarvitteko minkäverran kipulääkettä? Miten kauan?
Kuinka vauvan hoito/kantaminen sujuu sektiohaavan kanssa?
Harmittaako sektioon joutuminen?
Kuinka maito on noussut sektion jälkeen? Miten imetys sujuu?
Missä kunnossa vauva oli sektion jälkeen?
Kauanko piti olla sairaalassa sektion jälkeen?
 
En muista oliko kenelläkään elokuisista päätynyt synnytys kiireelliseen sektioon tai hätäsektioon tai oliko joku jolla ihan suunniteltu sektio?

Itellä kuitenkin suuri mahdollisuus, että sektioon joudun, koska vauva perätilassa. Oon nyt koittanut alkaa valmistelemaan itteäni myös siihen henkisesti, jos siihen joudutaan päätymään. Ja tietenkin vauvan turvallisuus tärkeintä ja silloin parempi, että leikataan vatsan kautta, jos alakautta ei tule.

Eniten huolettaa imetyksen onnistuminen sektion jälkeen. Samoin pelkään jo valmiiksi, että koenko itseni sitten huonoksi äidiksi, jos en saa lastani synnytettyä alakautta. Tämmöisiä minä pyörittelen mielessäni, vaikka eihän sitä tiedä vaikka kaikki sujuisi hyvin alatiesynnytyksessä.
 
Esikoisen kohdalla päädyttiin kiireelliseen sektioon.

Tarvitteko minkäverran kipulääkettä? Miten kauan?

Ihan ensimmäiset ylös nousemiset olivat tosi kivuilaita, mutta en muista olleeni mitenkään kovin kipeä. Jonkin aikaa söin kipulääkettä, en muista tarkkaan kuinka kauan. Koin fyysisen toipumisen nopeaksi. Pystyin mm. käymään ihan kävelylenkillä 2 viikkoa synnytyksestä ja 6 viikkoa synnytyksestä kävin jo kevyellä jumpalla. Haava parani nopeasti ja aloin saman tien vetreyttämään syviä vatsalihaksia.

Kuinka vauvan hoito/kantaminen sujuu sektiohaavan kanssa?

Ensimmäisinä päivinä sain nosteluapua, mutta siitä eteenpäin pystyin kyllä ihan ongelmitta hoitamaan itsekin vauvaa. Miehellä ei ulkomailla asuessamme mm. ollut lainkaan isyyslomaa, joten apuja ei ollut.

Harmittaako sektioon joutuminen?

Henkisesti sektiosta toipuminen ottikin sitten paljon kovemmalle. Järjellä ajateltuna olin onnellinen, että selvisimme pojan kanssa synnytyksestä, mutta tunnetasolla tuntui, että olin epäonnistunut.

Kuinka maito on noussut sektion jälkeen? Miten imetys sujuu?

Pääsin melko nopeasti haavan ompelun jälkeen vauvan luokse.Hänet laskettiin kenguruhoitoon ja ensimmäisille imuille. Tämä oli tosiaan ulkomailla, joten en tiedä, onko Suomessa erilaiset käytännöt. Itselläni sektio ei vaikuttanut maidon nousuun ja imetykseen. Maito riittä todella hyvin. Tosin ihan alussa pumppailin vauvan syömisen jälkeen, koska jotenkin halusin siinä vielä vauhdittaa maidon tuloa ja riittävyyttä.

Missä kunnossa vauva oli sektion jälkeen?

Vauva pääsi normaalisti minun mukaani osastolle. Meillä kummallakin oli pitkittyneen synnytyksen jäljilltä korkea kuume, jota tarkkailtiin alussa tiuhaan. Kuume kuitenkin lähti laskuun nopeasti synnytyksen jälkeen, joten mitään antibiottia tai muita erityistoimenpiteitä ei tarvittu.

Kauanko piti olla sairaalassa sektion jälkeen?


Olin muistaakseni 3 yötä.
 
Olisi kiva kuulla kuulumisia, kuinka mahdollisesta sektiosta olette toipuneet:)
Tarvitteko minkäverran kipulääkettä? Miten kauan?
Kuinka vauvan hoito/kantaminen sujuu sektiohaavan kanssa?
Harmittaako sektioon joutuminen?
Kuinka maito on noussut sektion jälkeen? Miten imetys sujuu?
Missä kunnossa vauva oli sektion jälkeen?
Kauanko piti olla sairaalassa sektion jälkeen?
Jos toukokuinen kokemus kelpaa niin jaan sen mielelläni koska olisin myös itse kaivannut tällasta keskustelua sillon ennen omaa synnytystä. Arvasin (tai tiesin?) ettei vauva mahdu alateitse syntymään oman rakenteeni takia mutta suostuin silti yrittämään ja kaikki menikin just niin pieleen kun olin ajatellukin ja loppujenlopuks päädyttiin kiireelliseen sektioon joka oli mulle suuri helpotus. Jos joskus tulen uudestaan raskaaksi niin sillon tehdään suunniteltu sektio.

Tyttö syntyi 6:17 aamulla ja sektiopäivän iltapäivään muistaakseni klo 14 saakka mulla oli kipupumppu josta sain kipulääkettä. Sen jälkeen halusin päästä liikkeelle niin vaihdettiin burana+panadol yhdistelmään 3 kertaa vuorokaudessa ja pitkävaikutteinen kipulääke 2 ekaa päivää. Buranaa ja Panadolia söin 5 päivää.

Ekaa päivää lukuunottamatta vauvan hoitaminen suju hyvin. Toisena päivänä sairaalassa hoitajat vielä nosti välillä vauvan sänkyyn rinnalle mutta sen jälkeen toimin vauvan kanssa itsenäisesti.

Ei harmittanut joutua sektioon. Niinkun kirjotin jo aikasemmin niin mulle se oli helpotus ja olin oikeestaan koko raskausajan siihen valmistautunutkin.

Maito nousi oikein hyvin. Tyttö teki tilausta melkeen koko tokan päivän ja kolmantena päivänä uitiinkin sitten molemmat maidossa. Imuote oli alusta asti hyvä ja yhteispeli toimi hyvin. Ensi-imetys synnytyksen jälkeen oli n.25min ja tyttö jaksoi heti imeä hyvin aktiivisesti. Toisen päivän iltana imetys sattui ja käytin yön ja seuraavan aamun rintakumia, mutta sitten se kipu jo helpottikin.

Vauva sai ensin 6 pistettä koska synnytys oli kestänyt ikuisuuden ja ollut tosi raskas meille molemmille. Vauva ei mahtunu lantioon, sydänäänet romahti ja napanuora oli tiukasti kaulan ympärillä. Vauva ei hengittänyt syntyessään mutta aloitti itse hengittämään hyvin pian ja pisteet oli 10 min jälkeen jo 8. Hengitystä ja vauvan lämpöä seurattiin osastolla, mutta mitään ongelmia ei ilmennyt. Tyttö voi rankasta synnytyksestä huolimatta oikein hyvin eikä itkenyt koko sairaala-aikana kertaakaan :)

2 yötä oltiin sairaalassa eli päästiin kolmantena päivänä iltapäivällä kotiin. Sairaalassa meni oikein mukavasti mutta kyllä kotiin oli ihana päästä! Toivuin sektiosta tosi hyvin ja 5 viikkoa synnytyksen jälkeen sanoinkin että olo oli kun ei olis ikinä synnyttänytkään. Eka vaunulenkki tehtiin kuudentena päivänä synnytyksen jälkeen ja siitä se olo lähti hyvin nopeesti kohenemaan. Ainoo missä kaipasin muutaman viikon ajan apua oli kauppakassien kantaminen!

Mulle sektio oli oikee tapa synnyttää ja mielelläni synnytän uudestaankin niin jos tarve tulee :)
 
Kiva kuulla kokemuksistanne! Annettiinko ekoina päivinä osastolla vauvalle korviketta? Tuttipullolla vai hörpyttämällä? Pelkään, että jos vauva ekoina päivinä tottuu jo pulloon ja sitten alkaa hylkimään rintaa, kun joutuu tekemään rinnalla enemmän työtä, jotta saa maitoa.
 
Mun tyttö on saanu alusta asti vaan mun omaa maitoa. Kotona annoin 4. päivänä tutin ja samana päivänä annettiin ekan kerran pullosta pumpattua maitoa. Missään vaiheessa ei oo ollu ongelmaa tissin eikä pullon huolimisessa :)
 
Muokattu viimeksi:
Hymykuoppa, voiko tuokin olla mahdollista! Vähän hienoa! Mä neuvolassa tota asiaa stressasin, niin th sano, että siinä menee noin 4 päivää, että oma maito nousee, että siihen saakka korvikkeella. Ja sano vielä että ennemmin ei kannata sairaalasta lähteä, ennen kuin maito on noussu rintoihin :confused:
 
Mä en edes ajatellu missään vaiheessa että lusämaidolle olis voinu olla tarvetta. Tyttö vaikutti tosi tyytyväiseltä koko ajan kun ei itkeny vaan nukku, söi ja ihmetteli vaan. Annoinkin kyllä tissiä aina kun tyttö heräs tai muuten vaan hamuili ruokaa. Mulla ainakin varmaan sujuvaan imetyksen alkuun vaikutti se kun synnytys käynnisty kuitenkin itellään ja eteni niin pitkään niinkun alatiesynnytys ennen kun tehtiin sektiopäätös. Tyttö paino syntyessään 3130g, kotiutuessa eli kolmantena päivänä 2960g ja kuudentena päivänä ekassa neuvolassa 3170g. Neuvolan terkkarikin kehu että hyvin on imetys sujunu ja painoa tullu. Syntymäpaino pitäis saavuttaa 2 viikon ikään mennessä mutta meillä mentiin tosiaan siitä ohi jo alle viikossa :)
 
Minulla maito nousi kunnolla 3. päivänä, mutta ei vauvalle silti annettu korviketta tai lisämaitoa. Maassa, jossa synnytin uskottiin, että vauva pärjää pari päivää sillä esimaidolla. Eikä poikani ollut mitenkään itkuinen. Kun maito sitten nousi tuli sitä kyllä yli tarpeiden. Meilläkin syntymäpaino saavutetiin hyvin nopeasti. Uskon, että maito kyllä nousee sektion jälkeenkin ihan hienosti, kunhan vauvalla on mahdollisuus olla rinnalla usein ja muutenkin saada kenguruhoitoa.
 
Tarvitteko minkäverran kipulääkettä? Miten kauan? En tarvinnut kipulääkettä kun siihen saakka että hakaset poistettiin eli 4pv kotiintulemisen jälkeen.
Kuinka vauvan hoito/kantaminen sujuu sektiohaavan kanssa? aluksi sängystä nouseminen sattui hirveästi ja kumartuminen. mutta nopeasti nekin vaivat helpottui. Vauvan nostaminen ei sattunut ollenkaa tai kantaminen.
Harmittaako sektioon joutuminen? Ei harmittanut koska itse toivoin sitä. en halunnut perätilasynnytykseen.
Kuinka maito on noussut sektion jälkeen? Miten imetys sujuu? Maito nousi ihan älyttömän hyvin. niin hyvin että sitä tihkui oikeen että paita oli aina litimärkä :grin imettäminen ei sujunut hyvin, mutta pumppasin pojalle maitoa. ja nyt maidon tulo loppu kokonaan joten korvikkeella mennään. laitoksellakin annettiin korviketta jo kun poika ei imenyt kunnolla, koska oli niin pieni. (etuajassa kun tuli). imuvoima ei riittänyt tissistä syömiseen. .
Missä kunnossa vauva oli sektion jälkeen? vauva oli todella hyvässä kunnossa sektion jälkeen :) sai pisteet 9/9/10
Kauanko piti olla sairaalassa sektion jälkeen? en ollut kuin 3 kokonaista päivää :) mutta se riippuu kuinka nopeasti itse toivut ja miten vauva voi. onko keltaisuutta tai muuta esim :)


itselläni jäi todella positiivinen kuva sektiosta :) vaikka toipuminen on pidempää, hyvin sitä pystyy vauvan kanssa tekemään kaikkea :) vaunuilemaankin lähdin reilu viikko sektiosta ja hyvin meni kun vaan maltto rauhallisesti ottaa :)
 
No niin, laitanpa itsekin viestiä tuoreesta sektiokokemuksesta. Viime viikolla sektio, halusin sen itse käynnistyksen epäonnistuttua ja koska ei ollut takeita vauvan mahtumisesta alakautta. Leikkauksen jälkeen oli kivunlievitysongelma, kanyyli vinossa, muuten kaikki sujui ok. Vauvan vointi hyvä sektion jälkeen. Ja niinkuin muut ovat jo sanoneet, ylösnousut ym. ensin vaikeita, mut vaikka oli kipua niin mulla oli sen verran kova kipu takana sen kivunlievityksen epäonnistuttua, ettei leikkaushaavakipu tuntunut läheskään yhtä pahalta. Vauvaa oli mun vaikeeta ekaks nostella sairaalassa, koska vauvan sänky oli mulle liian korkea. Imetys onnistui makuuasennossa, eikä maidon tulossa oo ollut ongelmia. Sairaalassa vauva oli pari yötä kansliassa, koska en kivunlievitysongelman takia pystynyt hoitaa vauvaa. Joutuivat antaa lisämaitoa tuttipullosta öisin, tottui vauva vähän liian helppoon ja isoihin korvikemääriin. Kotona täytyisi nyt muistaa, että iso leikkaus takana, olo on vielä heikko. Torstaina siis leikattiin ja maanantaina pääsin kotiin. Burana ja Paratabs menee vielä, sekä Klexane napapiikki, jota pistän itse, ettei tuu veritulppia.
 
Ai niin vielä tosta vauvan imetyksestä, mulla syö hyvin pullosta, imee tuttia, rintaa rintakumin avulla kun muuten on vauvan vaikea saada otetta mun rinnasta. haluisin päästä jossain vaiheessa rintakumista eroon, mutten tiedä onnistuuko :sad001 mut toi vauvan huono imuote rinnalla voi johtua siitäkin, että mulla on tosi suuret rinnat, oon miettinyt et miten se vauva oikein pystyis 'haukkaa' tarpeeks rintaa, ettei söisi vaan nännin päätä,
 
Meillä suunniteltu perätilasynnytys kääntyi sektioksi äitipolin tarkastuksessa 39+2. Syynä vauvan koko ja lievä raskausmyrkytys (verenpaineet). Sektio tehtiin 39+3.
Harmitti alkuun, ettei saanut yrittää synnytystä, mutta leikkaava lääkäri kertoi, ettei olisi mahtunut syntymään, joten se siitä. Kympin poika tuli! Ensi kerralla, jos tulee, niin sitten synnytetään ihan perinteisesti. (toivottavasti vähän pienempää vauvaa...)

Sektio tehtiin spinaalipuudutuksella, mutta joko koin kipua (tai keksin itselleni kipua) kun sulkemisvaihe hieman kesti, niin piti lisäksi nukuttaa. Joten hyvä lääkepöhnä aluksi.

Mulla meni antibioottitippa koko sairaalassaolo ajan, siihen sain ensimmäisen päivän lisää kipulääkettä (oxinorm?)
Suun kautta panadol+burana+tarkine(?) ja tarvittaessa lisäksi tuota oxinormia seuraavinakin päivinä. Liikkeelle lähtö oli kivuliain vaihe, tosin kerta kerralta helpompaa. Liikkeelle pääsyn jälkeen (seuraavana päivänä ylös sängystä) pahinta oli "ilmavaivat". Ennen leikkausta oli tehty suolentyhjennys ja ilmaa oli vatsassa/suolistossa paljon!!! Oxinormia jouduin ottamaan juurikin ilmavaivoihin, kun teki niin kipeää. Siihen onneksi saatiin sopivampia lääkkeitä ja ilma liikkeelle, niin olo helpottui huomattavasti ja oxinormi voitiin lopettaa. Tarkine piti myös lopettaa sairaalassa (koska vahva opiaatti), eli keskiviikkona illalla otin viimeisen (oli vielä toiveita päästä pe kotiin) ja hyvin pärjäsi ilman.

Kotona enää 3*pvä burana + panadol. Niin ja antibiootit jatkuu viikko kotiutumisesta, mikä lie tulehdus tai jostain syystä kroppa ei tykännyt leikkauksesta. Eilen (9pv synnytyksestä) selvisi viimeisessä hakastenpoistossa, ettei haava ole täysin lähtenyt paranemaan, joten haavahoitoa nyt jokunen viikko ensin päivittäin ja sitten harvemmin.

Maito nousi toiseen rintaan sairaalassa ja toiseen kotona, joten lisämaitoja juotiin sairaalassa. Pullosta juotiin, eikä vaikuttanut rinnan kelpaamiseen. Lisämaitoa annettiin myös siksi, että vauvan sokerit tippui liian alas aiheuttaen jo oireita. Omaa herunutta maitoa on myös hörpytetty. Vauvan hoito sujunut hyvin, jaksaa kantaa ja hoitaa hyvin eikä kipuja ole (lääkityskin aika tuhti, ja jatkuu vielä, että haava paranee). Luulisin pärjääväni vähemmillä lääkkeillä, mutta toistaiseksi ohje jatkaa näin, maanantaina ehkä näen lääkäriä haavahoidolla, niin voi kysyä lääkityksen vähentämisestä.

Kotiin päästiin lauantaina eli 4pv sektiosta, yksi lisäpäivä tuli äidin tulehdusarvoista, jotka piti saada alas ennen kotiutusta. Ei olisi luvankaan kanssa lähdetty ennen kolmatta päivää, koska silloin meillä pitää palata synnytyssairaalaan uusintalääkärintarkastukseen ja 160km ajelua vauvan kanssa ei houkuttele.
 
Hei onko teillä pahoja jälkisupistuksia? Mulla on kohta kolme viikkoa sektiosta ja koskee kauheasti mahaan ja supistelee...
 
Takaisin
Top