raskausajan pelot?

sn-

Vasta-alkaja
Pelottaako muita ja mitkä asiat?itse pelkään oikeastaan jatkuvasti..vauva on tosi toivottu ja kauan yritetty ja siksi pelkään nii valtavan paljon että menetän sen..onko muita hermoilijoita? Itellä nyt viikkoja 31+1.
 
En ole enää raskaana, mutta sanoisin pelkojen kuuluvan asiaan. En minäkään meinannut uskoa, että meille todella vauva tulee ennen kuin poika oli sylissä, niin paljon kuulee huonoja tarinoita. Sitten kun lapsesi syntyy, pelot vasta lisääntyvätkin. Kun olet muodostanut siteen lapseesi, pelkäätkin menettäväsi hänet, että hänelle tapahtuu jotain pahaa, et osaakaan kasvattaa lastasi, jne. Pelot kuuluvat äitinä olemiseen ja valmistavat sinua tulevaan äitiyteen. Niiden kanssa oppii kyllä elämään.
 
Nyt raskauden ollessa vielä alussa (rv 8+2) jatkuva pelko keskenmenosta. Lisäksi välillä tulee mietittyä vähän liikaakin mahdollisia kehityshäiriöitä, sitä olenko hyvä äitinä, mitä jos jään yksin, mitä jos vanhempani suuttuvat uutisesta... Hyvin onnistun keksimään aina uutta kun vanhassa aiheessa on tullut vellottua tarpeeksi :D
 
Kyllähän noita pelkoja on ja tuntuu koko ajan tulevan lisää.. mutta normaaliahan se on. Alussa oli pelko keskenmenosta, mutta se on jo vähän hellittänyt. Nyt kun aletaan olla puolessa välissä, pelottaa enemmän mahdolliset kehityshäiriöt ja ennen aikainen synnytys... Rakenneultra on kolmen päivän päästä, jospa sen jälkeen vähän rauhottuisi :) Itse mietin jo myös vanhemmuuden tuomia huolia. Onneksi ilo ja onni tulevasta vauvasta peittoavat kaikki huolet ja pelot :Heartred
 
Mua kans pelottaa toi keskiviikon rakenneultra.. Mitä jos vauvan sydän ei enää lyö, mitä jos on joku muu vikana yms...
Jatkuva stressi ja huoli jostain.. Missaa koko raskausajan täl taval :/
 
Mä en kovinkaan paljon osannut keskenmenoa pelätä. Toki se oli mielessä mutta en varsinaisesti pelännyt. Ennen molempia ultria pelkäsin kuitenkin todella paljon, että jotain on vialla sikiössä.

Myöhemmin, kun vatsa alkoi todella pyöristyä aloin pelätä, että joku random ohikulkija iskee mua nyrkillä tai teräaseella mahaan. Ei kovin järkevä pelko sinänsä..

Nyt loppuvaiheessa pelkään kohtukuolemaa. Koitan olla ajattelematta asiaa. Elämää kun ei voi elää pelkäämällä. En usko, että pelon aiheet ainakaan vähenevät tulevaisuudessa.
 
Alkuvaiheessa oli pelko keskenmenosta mutta sitten kun 12 viikkoa meni ohi pelko lähti. Mutta nyt pelot on tullu takaisin esim yksi peloista on kohtukuolema tai että muuten menettää lapsen. Yritän olla ajattelematta mutta aina se pelko siellä kolkuttaa.
 
Täällä on päästy yli pelosta tuulimunan tai varhaisenkeskenmenon suhteen, koska rv 12+. Mutta eiköhän niitä pelkoja tuu aina seuraavia, myöskin lapsen syntymän jälkeen.

Kai se vaan kertoo, että äidinvaistot on kunnossa.
 
Keskenmenopelon jälkeen pelkäsin jatkuvasti, että lapsella ei olisi kaikki hyvin, kun neuvolassa jatkuvasti mittailtiin, että kohtu oli viikkoihin nähden liian pieni tms. Rahaa paloi siis yksityislääkärin ultraan parikin kertaa, jossa todettiin aina, että pieni on tyttö mutta pieni on äitikin :) ( Loppuvaiheessa pelkäsin joutuvani kolariin ja muuta järjenvastaista....)
 
Mä pelkäsin kanssa keskenmenoa alkuraskaudessa ihan älyttömästi eikä asiaa auttanut vuodot mitä parikertaa oli sitten myöhemmin pelkäsi kohtu kuolemaa ja että jos vauva ei selviä synnytyksestä, jos vammautuu pysyvästi tai jotain pahaa vaan tapahtuu. Viimesellä kolmaksennella tuli ihan ihme pelkoja esim. Pelkäsin että kaadun portaissa tai joku tuuppaa kumoon kaupassa tai tipahdan sängystä mahanpäälle ym. oli välillä todella ahdistavaa pelätä kokoajan pahinta ja varsinkin jos pelot tuli uniin asti
 
Takaisin
Top