Raskausajan liikunta

Täällä iski nyt päälle maratonin jälkeinen tyhjyyden tunne, mitäs nyt. Ilman raskautta oisin varmaan ilmottautunut jo seuraavalle :D . Mutta nyt täytyy jatkaa hölkkäilyä omaksi iloksi niin kauan vaa ku pystyy. Tosin ensin pidän 2 viikon täystauon juoksemisesta ja annan kropan palautua kunnolla. Ihmeen hyviltä jalat on kyllä tuntuneet :) .

Esikoisen raskaudessa juoksin kympin kisan, tokassa raskaudessa puolimaratonin ja nyt kolmannessa kokonaisen :) . Mietin tuossa et jos vielä joskus raskautuisin ni se ois sit varmaa joku ultramatka vedettävä :D . No ei, onneks meidän lapsiluku taitaa jäädä kolmeen :)
 
Mä hain myös kesätauon jälkeen salikortin. Hyvältä tuntui 2kk tauonki jälkeen.

Näin myös salin seinällä ilmoituksen syksyllä alkavasta ryhmätunnista. Innostuin heti ja olisi sopinut meidän harrastusrumbaan (ja kustannuksiin). Näin sattumalta ryhmän vetäjän salilla ja kysyin sisällöstä, totesin olevani hieman yli puolenvälin kun ryhmä alkaa. Sanoi että ehdoton ei :sad001 no toisaalta hyvä että kysyin, mut osaltaan harmittaa et miks, onko hänellä jotain ennakkokäsityksiä vai eikö vain jaksa soveltaa tarvittaessa raskaana olevalle. Meiän paikkakunnalla on kuitenkin melko vähän tarjontaa ryhmistä ja aktiivisia odottajia on. :sad001
 
Höh aika tympeää Sireeninkukka, helppohan se olisi ohjaajan antaa vaihtoehtoiset liikkeet esim. vatsoihin. Vai mikähän siinä niin ehdoton ei sitten oli..
 
Eilen tuli käytyä bodycombatissa, hyvin jakso ja loppua kohti iski oikeen kunnon adrenaliini päälle, tuntuu että tää raskaus on niin erilainen ku esikoisen. Tai jostain löytyy ihan hirveetä energiaa ku ekassa olisin voinu nukkua 24/7
 
Niin en tiedä mikä sit oli, ei perustellu mitenkään... totesin et no ehkä seuraavana syksynä sitten ni siihen tää vetäjä meinas et keväälläkin menee. Joo en oo synnäriltä suoraan menossa... :rolleyes:

Ärsytti kans kun siinä lähistöllä oli yks muikkeli joka kuuli meiän keskustelun ja alkoi kommentoimaan et niin, oli kyllä hurjaa kun kerran jumpparyhmässä oli joku viimeisillään raskaana ja hän pelkäs et se synnyttää sinne ku puuskutti niin kovaa :mad:
 
Mä alan kyllä juoksussa jo huomaamaan aika selkeästi raskauden vaikutuksen. Alkanu jo hengästyttää vauhdit jotka normaalisti on ihan kevyttä hölköttelyä. Kaveri ois halunnu ens viikolla lähtee midnight runiin mutta en tiedä onko mulla mitään motivaatiota lähtee sinne löntystelemään :sad001
 
Tupuna,mulla sama et hengästyy juostessa eri tavalla. Mut oon nyt suosiolla juossut hitaita lenkkejä. Tuntuuko sulla yhtään masussa?Mulla pissahätä tulee lenkillä tosi nopeesti.
 
Kyllähän sen masun siinä mukana tuntee mut ei mitään huonoja fiiliksiä :) . Peruslenkeillä mulla ei yleensä ehdi vielä pissahätää tulla mutta maratonilla piti pysähtyy kaks kertaa vessaan. Mutta sillon olikin aika helle joten tuli jo etukäteen juotua ihan hitosti niin jo alkumatkasta sai ekan kerran käydä pissalla.
 
Huutelen taas tuolta maaliskuisista, koska täällä tuntui olevan juoksuharrastajia. :) Oletteko käyttäneet tai tiedättekö, voisiko raskauden ajan (varsinkin mahan kasvaessa) käyttää jotain tukivyötä, mikä tukisi mahaa juostessa? Itselläni ei maha vielä mikään kovin iso ole, mutta siltikin joskus juostessa tuntuu, että jokin tuki tekisi hyvää.
 
Raskaana oleville on olemassa ihan omia tukivöitä :) Ne on tarkotettu pääasiassa liitoskipujen helpottamiseen, mutta miksei toimisi harrastuksenkin kanssa. Tosin kannattaa kuitenkin kuunnella kroppaa ja höllentää vauhtia, jos vatsa tuntuu juostessa ikävältä.
 
En tiiä kuuluuko tähän ketjuun, mutta mites innokkaasti olette tehneet lantionpohjan harjoituksia?

Mä poden jatkuvasti huonoa omatuntoa, kun ei tunnu aikaa riittävän näille. En edes ennen raskautta ole näitä koskaan tehnyt, ja siksikin pitäisi ihan erikseen tehdä näitä. Ehkä joskus voi vielä jonkun muun toiminnan ohessa tehdä näitä. Jos viimeistään viikonloppuna jossain kohtaa tekisi liikkeet.
 
Niitä voi tehdä vaikka telkkaria katsoessa illalla. Tai oikeestaan ihan missä kohtaa vaan muun touhun ohessa. Mäkään en oo saanu kovin montaa kertaa tehtyä, mutta aijon kyllä myös parantaa tapani. Siitä on synnytyksessä ja sen jälkeen niin paljon hyötyä. Esikoisesta en hirveesti tehny ja kyllä se kostautu.
 
mä oon yrittänyt tehdä lähes päivittäin. hampaita pestessä ja telkkaria katsoessa lähinnä, ei pelkästään näille tuu jätettyä aikaa ja tylsääkin se on jos ei ole mitään oheistoimintaa :dance018
 
Hei,

löytyisköhän teistä apua?

Kävin ennen raskautta salilla suhteellisen aktiivisesti. Kesä ja sitten alkanut parin kuukauden pahoinvointi kuitenkin rapautti kuntoni ihan täydellisesti. Olen siis nyt rv18 ja nyt vasta pääsen käsiksi liikuntaan.

Vatsa alkaa kuitenkin jo vähän olemaan tiellä esim. jalkaprässissä yms. Ja vatsan seudulla ja kyljissä alkaa muutenkin olemaan vähän kipuja. Joten saliohjelmaa olisi hyvä säätää. Varsinkin kun kunto eikä lihakset ole mitenkään samassa kunnossa kun viime keväänä.

Onko teillä antaa jotain hyviä vinkkejä esim sivustoista, joista voisi saada hyviä vinkkejä uuden saliohjelman rakentamiseen?
 
RvaW, onko teidän salilla jotain kunto-ohjaajaa, keneltä voisi kysyä apua?

Itse kysyin tänään salilla neuvoa fysioterapeutilta. Alaselkä on vihoitellut viikon pari. Salilla olen tehnyt säännöllisesti lähinnä jalka- ja ylävartalopainotteisesti raskauden aikana. Selän kipuilu tuntuu hetkittäin siltä että pakko päästä tekemään selkäliikkeitä mut se ei mahan kanssa niin yksinkertaista ole. Sain vinkkejä, esim. soutulaite hyvä lämmittelyyn. Lonkanojentaja-/pakaralihas laite hyvä. Kylkiä voi tehdä esim. kahvakuulan avulla. Huom venytysten tärkeys kun vatsa kasvaa! Ylätalja ja rintalihasten venytykset hyviä. Jalkaprässin sijasta olen samaa lihasryhmää harjoittanut vastaavassa laitteessa jossa istutaan ja jalkoja voi työstää yksi kerrallaan. Itse olin miettinyt että kokeilen selän/alaselän vahvistamista lattialla konttausasennossa jalkaa eri lailla taakse työntäen ja nostaen. Saattoi olla selälle hyvä mut liitoskivut ei tuosta tykänneet ollenkaan. Selän lepoasentoa voi kokeilla syvässä kyykyssä, häntäluuta alaspäin painaen, polviin voi tukeutua.

Ja muutenhan voi ylävartaloa ja jalkoja melko normaalisto harjoittaa, ainaki meiän salin laitteilla :)
 
Kun sain tietää raskaudesta, päätin että nyt alkaa kunnolla ne terveelliset elämän tavat: käyn säännöllisesti lenkillä, joogaan, treenaan kotona (miehellä on sellanen homegym-kyhäelmä), ja seuraan sykettäni tarkkaan. Ja näin teinkin, ehkä viikon. Sitten iski se pahoinvointi oikein kunnolla päin näköä, ja myöhemmin se todettiinkin hyperemeesiksi.

En saanut tehtyä mitään, kun se paino tippui muutenkin hirmuisesti, vaikka vaan makasin (ja oksensin). Kunto rappautui täysin ja oonkin todennut tän raskauden olleen tehokkain "laihdutuskeino", joka mulla on koskaan ollut.

Nyt olen viime päivinä vasta uskaltanut aloittaa kuntoilun kevyesti joogaamalla, vaikka paha olo on vieläkin ja paino ei ole tullut takaisin (on kuitenkin lakannut laskemasta). Noita lantionpohjan harjoituksia pitää kyllä kanssa alkaa tekemään. Olisko jotain muita vinkkejä, että millä olis helppo lähteä liikkeelle tän kuntoilun kanssa?
 
Tarpeeksi rauhallisella tempolla vaan jos liikkumisesta on aikaa. Mulla itsellä kokemus että joskus se liikunnan alussa tuleva sykkeennousu voi tehdä huimausta. Itse hoksaan silloin jo rauhoittua hetkeksi, aluksi se pelästytti. Samaten liian reipas kävely saattaa provosoida liitoskipuja tai tehdä harjoitussupistuksia. Siihen joutuu hieman totuttelemaan, että muistaa aloittaa rauhallisesti. Ja toki uusien lajien kohdalla harkintaa, kannattaako aloittaa enää raskausaikana. Aika pitkälle pääsee sillä, et tekee omien tuntemusten mukaan, mikä tuntuu hyvältä liikkuessa ja jälkeenpäin. Venyttelyyn ja rentoutumiseen kannustan panostamaan :) Vilkaiseppa vielä netistä UKK instituutin ohjeet liikunnasta raskausaikana.
 
Käynpä heti tsekkaamassa nuo UKK instituutin ohjeet! Kiitos vinkistä, Sireeninkukka. :)
Tuosta lenkeilystä jäi ehkä pienet traumat raskauden alusta, kun halusin huonovointisuudestani huolimatta ulkoilla. Lopputuloksena tulikin sitten laatattua ojanpenkkoihin ja puskiin. Lisäksi yksi huimauskohtaus pelästytti pahoin, kun jouduin hälyttämään miehen hakemaan minut kotiin, koska en uskaltanut enää jatkaa matkaa edes kotiin asti. :sad001

Mies kun sattuu vielä tekemään reissuhommia, niin pisti minut lupaamaan että ottaisin nyt erityisen varovaisesti, enkä ainakaan lähtisi mihinkään lenkille, kun hän ei ole maisemissa. Taidan siis nuo lenkkeillyt jättää väliin suosiolla.
 
Takaisin
Top