Raskaus yli puolen välin

JeRoSe

JeRoSe

Näppärä viestien naputtelija
Helou! Eli nyt uutta pinoa kehiin, kuten oli viime viikolla puhetta [:)]

Juhannukset on nyt takanapäin ja ite oon saanu rusketukset jo aikaiseksi iholleni, vaikka helteiden on vasta luvattu alkavan. Tää paikka tais olla lauantaina ainoa paikka Suomessa, jossa aurinko viitti näyttäytyä [:)] On tullu syötyä aivan liian hyvin ja tällä viikolla pitis sokerirasituksessa käyä sekä tällä viikolla on myös lääkärineuvola. Toisaalta tuntuu niin turhalta koko rasitukseen meno, mutta parempi se on kuitenkin käyä. Jos jostain napsahan, nii paastosta, kuten ennenkin. Katotaan nyt kuiten, mitä tulokset kertoo. Jätkä masussa piletti kans juhannusta, ko monotteli vielä yömyöhään, eilen olikin sitten rauhallisempi päivä hällä.

Mulla on muuten viime aikoina iskeny ihme pelkoja - normaalin rajoissa kuitenkin, mutta silti ihmetyttää, että mistäs moinen?! Varmasti kuitenkin asioihin osaltaan vaikuttaa sekin, että ite oon tehny jo muutaman lapsen ja tietää asioista jotain, joistakin vähän liikaakin [8D] Eli välistä iskee pelko, onko vauvalla kaikki hyvin ja kestääkö raskaus normaalisti aivan loppuun saakka, kohtukuoleman pelko, miten synnytys ja nii edasin...Ja eilen jäppisen ollessa rauhallisempi, piti ihan alkaa jo tökkimään mahaa, että hei herää...

Nyt pitänee alottaa päivän hommat - tulkaahan linjoille [:)]
 
Heippa!

Tänne siis kirjoitellaa nykyään... mitenköhän sitä oppii muistaan että tää on nyt se ajankohtaisempi ketju. Kävin kirjoittamassa tuonne vanhaan ketjuun että juttu jatkuu täällä.

jerose: täällä suunnassa kanssa kärsitään aivan ihme peloista, miten sitä osaa kantaa vastuun minkä vauva tuo tullessaan? miten sitä osaa kasvattaa? osataanko olla vanhempia vauvalle? jne ja miehellä samanmoisia pelkoja. Ps. itse neutralisoin noita sokeriarvoja edellispäivänä juomalla vettä todella paljon että elimistö puhdistuu... ja syömällä  viittä vaille 12h ennen pari palaa ruisleipää et saan pitkiä hiilareita alle ettei tuu rasituksessa paha olo.. [;)]

Mä muuten näin tässä jokunen yö sitten aivan ihmeellisen unen, synnytin meidän lapsukaisen vanhempien autotallin lattialle vauhdilla ja joku toinen oli siinä vieressä synnyttämässä kanssa. Ja sit yhtä-äkkiä olinkin ambulanssissa matkalla sairaalaan. Harvoin tulee nähtyä vauvasta unta, mutta varmaan joku 4-5 kertaa on tullut uneksittua, ehkä oudoin uni oli se missä krokotiili söi meidän vauvan.

Mutta jotain ruokaa vois katella, en oo muuta syöny ku aamupalan yli 5h sitten ni alkaa tuntumaan että pitäs saada jotain ruuanmurusta rinnan alle.

maajo
 
Mulla on taas mieli hieman rauhoittunut, mutta viiikko sitten minäkin olin huolissani kuinka pikkuinen voi ja millainen äiti minusta sitten tulee. Näin painajaistakin, että vauva muuttui tulipunaiseksi kalapuikoksi ja kun soitin hätänumeroon lapsen sydänkin pysähtyi, ensiapu ei auttanut eikä hätäkeskuksessa uskottu kun selitin mitä on tapahtunut.
 
Heippa, mäkin löysin tänne [:)]
Toivottavasti kaikkien juhannukset sujui hyvin.
 
Mua on lähinnä pelottanu/kiusannu ajatus siitä, kuinka kömpelö mä olen. Vauvan hoidon kannalta ei välttämättä niin kauhean hyvä juttu. Osittain se johtuu siitä mun ääreishermostosairaudesta, mistä taisin joskus jo kauan sitten ohimennen mainitakin. Kompastelen matonkulmiin normaalia enemmän ja tasapaino varsinkin kääntyessä, tai kun paino on vaan toisella jalalla on huono. Aina sillon tällöin jotain putoo myös käsistä, mut noi jalat on kyl ongelmallisemmat. Oon yrittäny vaan olla pelottelematta itseeni liikaa ja hokee itselle, et oon esim portaissa ihan ylivarovainen.
 
Unia oon kanssa nähny jos jonkinlaista. Mut eniten oon ihmetelly sellasta asiaa, kun ehkä viikon-kahden sisään oon jokusen kerran heränny ihan itsekseni kesken unien, oon kattonu kelloo ja se näyttää aina 6.17. Miten voi olla aina minuutilleen sama aika? Naureskelin tota miehellekin, et josko se on vaikka meidän pojun syntymäkellonaika, ja kroppa valmistaa mua oleen hereillä oikeeseen aikaan [:D]
 
Mulla oli eilen neuvola. Arvot oli ihan ok, hemppakin oli noussu vähän, joten saan jatkaa raudan syöntiä vaan joka toinen päivä. Oma paino ei ollu edelliskerrasta noussu kun 700 g (väliä vähän vajaa 1kk). Ehdin jo vähän pelästyykin, mut täti tuumas, et ei ois syytä huoleen. Vattakumpu on kumminkin kasvanu ihan käyrillä, sf oli 22,5. Pojun syke oli hyvä ja tasanen, ja se on taas liikkunukin ihan kiitettävästi, joten en taida ottaa tuosta painosta paniikkia itelleni.
 
Seuraavalla kerralla onkin sit lääkäri-neuvola. Tekeeköhän se sisätutkimuksen, vai mitä siellä tapahtuu? Onneks toi lyhyt neuvolavisiitti osuu ens kertaan ja homma painottuu lääkärin treffaamiseen, kun oma neuvolantäti on lomalla. Jotenki tuntuu hassulta mennä ihan vieraalle tyypille neuvolaan.
 
Semmotis mietintöjä täällä.
Täytyy ruveta pohtiin kauppalistaa ja tsempata itteensä sen verran energiaa, et jaksaa lähtee.
 
Helou!

Eilen naputtelin pitkät tovit ja eiköhän yhteys pätkässy poikki [:@]

Maajolle kiitos, kun kävit infoamassa toisessa pinossa turinoiden jatkuvan täällä [:)] Ja mulla ei pelot oo noita, mitä varmaan monella ensimmäistä odottavalla on. Itellä tosiaan se pelko liittyy ite ootukseen. Nooh, sehän on kuulemma vaan tervettä omata pelkoja. Ja kyllä aivan varmasti osaatte olla hyviä vanhempia vauvallenne. Terve maalaisjärki vaan kehiin ja kukapa ei tekisi virheitä lapsen kasvatuksessa eli kyllä sitä itekkin on välistä öö aapisella, että mitäs nyt - varsinkin noiden meän esimurkkujen kans pitää välistä lyyä ite päätä seinään, ko eivät ite sitä tajua tehä [;)] Ja vastuun kantaminen tulee aivan varmasti ihan luonnostaan - nyt on sitten vauva prioriiteissa numero yksi, ei enää ite. Elämä tulee väkisinkin menee siten, että ensin vauvan tarpeet ja sitten vasta omat. Eli kyllä se siitä lähtee sujumaan, kun pahin epävarmuus poistuu. Jokainen äiti ja isä on omalle vauvalleen just parhaimmat <3

No huh huh - Korento - sulla vain on ollut unet [:-] Mun äitini oli vasta nähnyt unta, että kävin synnyttämässä 9 kilosen!!!! pojan [:D]

Tirpu: Onko tolla sun ääreishermostosairaudella jotain omaa nimeä? Mietin vaan, ko itekkin sairastan erästä sairautta. Ja tuolla lääkärinlassa lääkäri tekee sisätutkimuksen ja paikasta riippuen saattaa ultrata + normi mittaukset (paino, pissat, paineet...) mitä neuvolassakin tehään. Mulla on lääkärinla itellä nyt ylihuomenna.
 
jeps, juhannus meni ja oliha ne ilmat ihan perseestä! sis sai todenteolla pakata vaatetta päälle ettei jäätynyt jopa sisätiloissa ;)
Eilen oli se kauan odotettu rakenne ultra. Olihan se maailman ihanin kokemus!! Kaikki asiat olivan meä pikku prinsessalla hyvin. Kädet hdessä se köllötteli siellä ja käänsi aina pään pois ettei kunnolla saatu edes sivu profiilia siitä, mut sit lopulta saatiin jonku näkönen ja mä jo osasin päätellä et siinä on mieheni vlejen näköä sivusta katottuna :D sehä muuttaa vielä vaikka minkä näköseks mut just samanlai oli leuka jne. mut minun silmät sillä oli ;) Sit ihan niiku olis näkyny et sillä on hiuksiakin paljon. saapas nähdä mitä sieltä sitte tulee olemaan. Ihanaa kun nyt tietää et tyttö on varmasti tulossa nin voi huoletta shoppailla vaaleanpunaisia ulkohaalareita ja mekkoja yms. eilen itseasiassa kävin jo läjän ostelee :D
Tänään olin sitten sokerirasituksessa. se ei ollut yhtään kivaa. joutu vaan istuu ja odottaa kaks tuntia ja kaiken lisäks mua sattu ihan ruton paljon ku otettii niitä näytteitä :( ei yleensä käy kipeetä mut nyt kävi jostai syystä :(
... noh, onpahan nyt hoidettu ultrat, sokerikokeet, ja hammaslääkärikin ja onni siellä ku se vaan kehu mun hampaita et ei yhtää reikää ku kaks vaan pysähtynyttä alkua :):P
Nyt oon sit siivoillu ja pakkaillu ku huomenna kurvaillaan reissuu.. kivaa,,
mutta tsemppiä meille kaikille loppuun asti!! :)
 
JeRoSe: Perinnöllistä polyneuropatiaa kuulemma ois. Kävin viime syksynä perusteelliset verikokeet ja hermoratatutkimuksen (Auts[:@]), ja kun ei mitään erityistä syytä hommaan löytynyt, päätyivät sitten vaihtoehtoon "perinnöllinen". Ne yleisimmät geenit, mistä toi periytyis näytti kuiteskin negatiivista, eli vieläkään ei tarkkaan tiedetä, mistä mulle semmonen on tullu. Toi ilmenee siis lähinnä niin, et en saa kävellessä (tai seistessä) jalkaterää nostettu ylös, joten jalka osuu maahan täysin väärässä asennossa. Siks varpaat tökkää helposti ja jalat väsyy lyhyenkin kävelyn jälkeen. Sain tässä männä viikolla itseasiassa kutsun TAYS:aan selkäydinnesteen tutkimista varten, mut se annettu aika menee niin lähelle laskettua, et en taida siihen tällä kertaa osallistua. Täytyy mennä sit synnytyksen jälkeen.
 
Sain lopulta raahattua itseni kauppaan ja sorruin sit ostaan Villiviikarin alennusmyynnistä yhden bodyn pikkuselle. Verhoja mun kyllä piti kattoo viereisestä kaupasta, mut näin tällä kertaa [;)]
 
Moi naiset!
Täällä conference callissa toimistolla vielä.. Tänään oli pomon kanssa kehityskeskustelutkin, onneksi sain hyvää palautetta. Nyt vain pitäisi tsempata itseään seuraavalle halfille, vaikka miniasukki mielessä pyöriikin melkein koko ajan eikä niin paljon työasiat..
Mulla on ollut samanlaisia pelkoja kuin mistä tässä "jatkoketjussa" on ollut puhetta eli mitenkäs sitä osaa sitä minivauvaa sitten oikein hoitaa? Jos vauva voi äkkiä tosi huonosti niin pitäiskö aina sitten rynnätä päivystykseen? Tuntuu että jos ei osaa tulkita oikein signaaleja etc.. Jos koko ajan hätääntyy kaikesta, niin hermoraunioksihan sitä muuttuu ja se taas ei oo hyvä kellekään. Mutta täytyy kai vain luottaa äidinvaistoon..kai sellainen mullekin kehittyy[:D].
Se pelottaa kun tulevana yksinhuoltajana on yksin vastuussa kaikesta. Ei voi väsyä ja antaa hoitovastuuta toiselle vaan pitää vaan jaksaa. Ja uskon että jaksankin, kun on kerran oma ihana lapsi kyseessä[:)].
Korento ja JeRoSe, teillä on kyllä jänniä unia! Itsekin oon nähnyt enemmän kuin ennen kaikenlaisia ihmeellisiä unia, se taitaa olla yleistä raskaana olevilla.
Aurinkoisen lämmintä iltaa kaikille!
 
Hellou masunkasvattajat!

Täällä suunnassa ei mitään uutta auringon alla, uus viikko pyörähti käyntiin ja luinkin että nyt on vauvalla 90% mahdollisuus selvitä hengissä jos syntyisi tällä viikolla, aika hurjalle se tuntuu. Taas sain ihastelle eilen illalla mieheni auvoista ilmettä kun se piti päätä mahallani kuunnellakseen kuuluuko sydän ääniä niin pööpötti monotti sitten isukkia pari kertaa korvalle. Toisaalta taas piti miehelle taas ärähtää illalla että lakkaa holhoamasta mua, se kun katsoi eilen Metsoloita ja siinähän se Helena tippui portaista niin mies sitten illalla tuumas että olikohan tuo virhe että siirryttiin yläkertaan nukkumaan kun varsin hyvin tietää ettei kumpaankaan alakerran makkariin pinnasänkyä saa järkevään paikka ja tää mihin muutettiin on meidän talon 4.stä makkarista se isoin johon mahdutaan kaikki hyvin kerralla nukkumaan.

Sen verran pitää kerranki hehkuttaa että teinpä hyvän ostoksen itselleni tässä yks päivä, ostin nimittäin vartalotyynyn (145x45cm) tueksi mahalle+ jaloille ja nyt sen kanssa nukuttuani  (nukun siis kyljelläni) olen huomannut positiivisia vaikutuksia. Kädet eivät ole niin paljon puutuneet kuin ennen ja iskiaskipukin on kadonnut kokonaan kun ennen se saatoi vaivata aamusta saakka, johtuu varmaan siitä että lonkka on nyt oikeassa asennossa.

Korento: huh huh on sulla ollut vaan kyllä uni kanssa. Mutta eiköhän näiden unien tarkoitus ole vaan valmistella meitä äitiyteen kuten myös kaikkien pelkojen ja mietintöjen?

Tirpu: minä kanssa mietin että miten mä noiden käsien kanssa pärjään kun toisessa on rannekanavaoireyhtymä mikä on nyt raskauden aikana pahentunut ja puutumisia tulee silloin tällöin päivälläkin ja välillä ei tavarat pysy edes käsissä niin saatikka miten sitten vauva pysyy? Tosin lääkäri kyllä meinas että katotaan vauvan syntymän jälkeen vieläkö oireilee että pitääkö se sitten leikata, nyt raskausaikana ei tehdä mitään kun lääkäri epäili et saattaa helpottaa synnytyksen jälkeen, se jää nähtäväksi. En tiedä yhtään mitä lääkärineuvolassa tapahtuu kun en itse ole sellaisessa nyt keskiraskaudessa käynyt enkä tule käymään, terkkarilta koetin kysellä viimeisessä neuvolassa että onko mulla sellaista ja milloin on niin se vaan tuumas että katotaan sitten kun oot käynyt siellä äippäpolilla ja käski soitella et mitä ne siellä sanoivat. Mutta uskon että hyvin tulet pärjäämään lapsen kanssa sairaudestasi huolimatta, itse järkeilen näin että kun sairaus on todettu ennen raskautta niin osaa raskauden aikana varautua/valmitautua siihen että miten pärjää sairauden ja lapsen kanssa varsinkin kun itse tiedostat ne ongelmat mitä sairautesi aiheuttaa.

manteli: uskon kovasti että pärjäät lapsesi kanssa yksinkin, minulla hyvä ystävä on reilun vuoden ikäisten kaksosten yh ja hyvin hänkin on pärjännyt, toki apua hänkin tarvitsee ja olenkin koettanut häntä tsempata sitä pyytämään, mutta harmikseni meillä on 120km välimatkaa niin ei itse pääse apuun kovinkaan useasti. Samoin minulla on vaikeuksia keskittyä mihinkään kun tuo pööpötti pyörii mielessä jatkuvasti, muut ympärillä olijat kattoo ihan ihmeissään välillä kun saatan masukin potkastessa kommentoida jotain että se oli vaan anoppi joka siinä taas motkotti tai että tiedän et pitää mennä vessaan ilman että sä mun rakkoa potkit. [:D]

Jerose: ihan tervettä kait se on pelot ja nää mun pelot on varmasti ihan tyypilisiä juurikin esikon odottajalle, sinulla on taas kokemusta jo niin pelkosi ovat sitten ihan erilaisia mitä kuvalitkin jo, tuppaa vaan mulla välillä unohtumaan tuo ettei kaikki odota esikkoja. Miten meni rasitus ja lääkärineuvola?

iita: onnea ihanasta rakenneultrasta, on se vaan niin ihana kokemus, mietin että toivottavasti päästään katsomaan pööpöttiä parin viikon päästä mammapolilla käydessämme. Hyvää reissua teille, meinaatteko pitkälläkin matkalla käydä?

Mutta minä taidan tästä hypätä päivävaatteisiin ja lähteä käymään kangaskaupassa kattomassa mitäs tällä kertaa tarttuu mukaan, minulla on visio siitä mitä aion tehdä mutta pitää käydä kahtoon kangaskaupassa et löytyykö siihen sopivaa kangasta.

Nautitaan näistä lämpimistä keleistä masujen kanssa, muistakaa antaa valohoitoa myös masulle!
Maajo
 
Apua! Lieneekö hormoonit aiheuttanu paniikin, mut pakko kysyy: ootteko pannu merkille, mikä ois pisin väli, et ette tunne mitää liikettä masusta?
 
Nostin nimittäin eilen yhden laatikon (ei ollu kyllä mikään kauheen painava), mut jonkun aikaa sen jälkeen vatta veti ihan pinkeeks (suppari?) ja vauvasta ei kuulunu mitään. Koko illan yritin kuulostella, mut ihan pienet värinät oli ainoot mitä tunsin. Nyt mietin, et oliko nekin vaan toiveajattelua, kun tänäänkään ei ihmeemmin oo liikuttu. Meillä on pikkukaveri ollu tosi pitkään niin aktiivinen liikkuja, et pelästyyhän tässä ihan täysin.
 
Neuvola oli siis maanantaina ja siellä sykkeet ja muut oli ok, mut silti....[&o]
 
Jos ei pian ala monottelu, nii mitä mä sit teen ??
 
Heips kaikille!
 
Tirpu itse soittaisin neuvolaan ja pyytäisin että kuuntelevat sydänäänet, koska mulle ainakin sanottiin että kyllä pääsee ja se kun ei kestä kuin viitisen minuuttia, niin saisit ainakin rauhan ellei masuasukki ole jo itsestään enemmän taas ilmoitellut???

JeRoSe en ajattele tosiaan mahdollista keisarinleikkausta negatiivisesti, koska jos niin käy en voi edes itse asiaan millään tavalla vaikuttaa. Joten en ota huolta turhaan sellaisesta.

Maajo juu aloin tuossa katselemaan huuto netistä vaatepaketteja, koska niillä pääsisi helpommin alkuun. Vähän katselin vaunuja ja teinkin yksistä huudon, mutta mun äitee sanoi että et kai sä ny vielä!!! Itse aion myös perjantaina kun taas vähän rahaa tipuu tilille niin mennä katsomaan sellaista tyynyä kun niitä on Lidlissä myynnissä. Mutta usein juuri se mitä minä etsin on jo mennyt, kuten oli pieni peitto esim. lattialle tai sohvalle vauvan alle niin oli vain v.punaisia ja se ei isännälle kelvannut. Kun nyt odotetaan sitä vesseliä.

Mullahan tuota epäilyä ja ajatuksia on koko ajan ollut, mutta jos saan terveen lapsen maailmaan niin ei huolen häivää. Esikoinen täyttää nyt torstaina eli tänään 17v. !!! [:D] Ja poika elokuussa 15v. Niin kyllä kai ne alkuajatkin siitä tulee pikku hiljaa taas mieleen. [:-]

Juhannuksena sain kokea tuon masun koskettelun eka kertaa ja tuntui jotenkin oudolta, älä koske MUN masuun [:-]. Vaikka hyvä ystävä se oli.
Mutta häneltä sain myös valkoiset mammafarkut, ihan uudet ja ulkotakin, tosi kivaa. [:)]
Muuten mulla on jotenkin masu ollut viime päivät turvoksissa, vaikka ei mulla muualla ole siis mitään turvotusta.
Eilen huomasin että voimavarat onkin kuinkas ollakkaan rajalliset, kun oltiin pesemässä mattolaiturilla kesäiseen tapaan mattoja ja kolmen maton jälkeen iski tavallaan väsymys tai sellainen vetämättömyys. Ja kun vielä olisi neljä mattoa jäljellä, mutta sisulla ne on saatava pestyä, että saa kesän suurimman urakan tehtyä, muuten jää harmittamaan.

Vauvan liikkeitä nyt ajattelen, kun taisi kertoa ultrassa että vesseli olisi ollut jotenkin vatsallaan??? Kun mulla ne on sellaisia tumpsahduksia vieläkin eli ei voi sanoa että mitään kunnon potkuja tuntuisi. Olen yrittänyt kokeilla tuntuuko ne ulkopuolella, mutta aina vesseli siirtyy paikasta toiseen niin ei ole osunut kohdalle.[:-] Mutta ultrassa oli niin paljon asiaa, ettei enää muista kaikkea. Eli johtuuko se vesselin asennosta vai mistäköhän???
Masu kyllä on yht´äkkiä tumpsahtanut esille ettei edes viitsi yrittää peitellä. Taidan jotenkin pitää vain tätä MUN masuna jota saa itsekseen ihailla. Ja esim. vieraille voisin hyvin sanoa, että juuri söin ja siksi masu pullottaa. Kuullostaa varmaan omituiselle ja sitä se onkin koska kuitenkin ylpeänä ja niin innoissani olen omasta masustani.

Ihanaa saadaan nautiskella edes tämän ajan helteestä ja kivaa käyttää myös ne hellemekotkin ettei olleet turhia ostoksia! [:D] 
Nautiskellaan täysillä näistä lämpimistä päivistä ja on varjossakin välillä kiva istuskella! [:)]

Turussa taas alkaa keskiajan markkinat ja viime vuonna sain vihdoin myös itselleni ostettua "hullun paperit", oikein sinetillä vahvistettuna![:D]

Helteistä nautiskellen! Kivaa torstai päivää kaikille!
 
Kiitos karvinen, sain vahvistuksen omille ajatuksille.
 
On nää hassuja nää tuntemukset ja pelot, eipä moisia pääse kokeen kuin odottaessa. Eilen tuli nimittäin postissa sopivasti tieto, et äippäpaketti ois noudettavissa. Mut siinä vaiheessa edelleen oottelin, et kuuluuko masusta mitään vai ei, ja en halunnu ees aatella koko pakettia, ennen kuin jotain liikettä tunnen. Aattelin, et jos haen sen paketin ja sitä hypistelen ja sit masussa hiljenee kokonaan, niin ois ollu liikaa kestettäväks.
 
Päivän ja illan mittaan kyllä sit onneks alko taas liikehdintä ja tänään on ollu taas ihan normaalia, joten en oo tarttunu neuvolan luuriin. Oisin sen kyllä tänään tehny, niin kuin karvinenkin ehdotti.
 
Haettiin se paketti sit vielä illalla, ja meistä se oli tosi hyvä. Laadukkaan oloisia kankaita ja moneen lähtöön kaikkea mahdollista tarpeellista. Mä istuin sen laatikon vieressä lattialla mahani kanssa hymy korvissa, kun mies tuli kans olkkariin. Katteli mua hetken ja totes, et nyt on kyllä kuvan paikka. Siinä mut sit ikuistettiin [:)]
 
Ihana lämpö, ja nyt on siitä kiva nauttia, kun pelot on taas hetkeks väistyny.
Ei vanhan luitakaan kolota [:)]
 
Heissan!

Täällä päin ainakin on lämmintä.... melkein sulaa auringossa itsekkin, vähänkin kun tekee jotain niin hiki virtaa. Yhden positiivisen asian jälleen kerran huomasin tässä... Nyt raskaana ollessa ei ole tullut aurinkoihottumaa ollenkaan kun tähän asti se on ollut jokakesäinen vaiva. *koputtaa puuta*. Mutta taas on ilmaantunut taas sitten uus vaiva nimittäin häpyluiden juiliminen eiköhän se vaan ole sitä liitoskipua mistä kaikki puhuu. Kyllä muuten meinas päästä eilen itku kun saunan jälkeen istuin kiikkustuolissa pyyhe päällä ja silittelin mahaa niin mies kattoi mua hymyssä suin ja sanoi että todellakin meille tulee vauva. Ja eilen kävi sukulaismies kylässä niin anoppi (taas se oli meillä) oli sille sit kertonut että tulee perheenlisäystä niin tää mies vaan sanoi et niin hän kattoki kun tuli pihalle ja oli sanonut et se on oikea meininki mut ei kuitenkaan meille sitten puhunut mitään, illalla tuumasin miehelle et on se kiva et mun maha näyttää raskausmahalle eikä vaan siltä että oisin syönyt hyvin. [:D]

karvinen: vai niin se äiteesi tuumas... kai sä sanoit että kyllä kyllä et alkaahan tuo olla aika jo alkaa tekeen hankintoja? Pikkuhilijaa kun tekee niitä niin ei tuu kiirus sitten loppuvaiheessa. Lidlistä minäkin tuon tyynyn hommasin ja kävin hakeen sen heti maanantaina ja ainakin täällä niitä silloin oli vielä 6 jäljellä. Mä tein löydön eilettäin kangaskaupassa käydessäni, siellä oli vauvoille tikattuja peittoja myytävänä ja löysinkin sieltä sellaisen värisen joka passaa kummallekkin enkä voinut olla ostamatta. Mun mies tuumas että siitä oli juhannuksena outoa kun mun isä taputteli mun mahaa, mut mä tuumasin et ei se musta niin outoa ollut kuin se että miespuolinen kaveri taputteli mahaa, onneksi ei pahemmin noita mahan taputtelijoita ole ollut noiden mainittujen lisäksi 2 naispuolista ystävää joista toinen ihan kysyi multa että saako hän koskettaa niin mä tuumasin että saa, oli jotenkin ihana kun kysyi ensiksi. Kyllä mä varmaan ärähtäisin jos mulle tuntemattomattomat ihmiset tai vähemmän läheiset ihmiset alkaisivat mahaa taputella.

tirpu: ihana kuulla että normaali möyrintä taas alkoi, mä olen huomannut että meidän pööpötillä on välillä rauhallisempia päiviä ja välillä sellaisia päiviä jolloin liikkuu koko ajan, mä olenkin ajatellut etten huolestu jos joka päivä tuntuu kuitenkin liikettä edes vähäsen. Meillä mies taas yks päivä sanoi että kun alettiin tekeen liuskaa tuohon etupihan portaisiin (kun ei sitä terassia saada tänäkesänä tehtyä) että sen verta hän on taikauskoinen et pian joku meistä todellakin on pyörätuolissa kun on liuskaki valmiina kun vitsinä heitetty että pääseepä sit pyörätuolillaki sisälle vaunujen lisäksi.

Sellaisia turinoita täältä suunnasta tänään.
Huh hellettä sanoi jänis pakkasella! Nautitaan auringosta!
Maajo
 
Iltoja! Kelit on kyllä nyt mitä parhaat ja viikonlopuksi luvattu +30, jeejee! Tulee ainakin viileet suihkut tarpeeseen aina iltasin. Jännä kuiten, että jaksan olla päivällä/illalla pihalla auringossa, mutta heti sisälletultua alkaa hiki valumaan. Niin nytkin [&:]

Iitalle onnittelut mukavista ultrakuulumisista [:)]

Tirpu: Enpäs oo ennen kuullu tosta sun sairastamastasi sairaudesta. Pitääpä Googlettaa se joku kerta, nii tietää enemmän siitä. On meinaan jotain samaa, kun mun sairastamassa mäsässä. Oon kyllä ollu nyt 8 vuotta oireeton, mutta selkäydinnesteestä se multa sitten lopulta löydettiin. Se ei käyny kyllä yhtään kipeetä ja samasta paikastahan se otetaan, minne puudutukset synnytyksessä isketään. Ja sitten vielä tosta vauvan liikkumisesta - mulla ainakin on päiviä, jolloin liikkeet ovat selvästi vaisummat ja vähempiä, mutta se yleensä selittyy sillä, että vauva on selin mahaa vasten eli potkii omaa selkärankaa päin.

Maajo: Sokerirasitus meni ens viikolle ja lääkärineuvolassa kaikki ok, vaikka olikin aika liukuhihnameininkiä. Paikat alakerrassa normit ja kiinni, mittaukset hyvät ja tänään vasta tajusin, että mun paino on noussut vasta 2 kiloa eli silkkaa vauvaa ja istukkaa sekä vettä taitaa olla. Eihän tässä rumbassa kyllä jouva paljon paikalla olemaan [;)]

Ääh, nyt kyllä katkesi mulla kuningasajatus, mutta hengissä ollaan. Pitis alkaa miettimään kakkosen 2 vee synttäreitä, jotka ens viikolla ovat. Juhlia juhlien perään, mutta sitähän tää kesä tahtoo olla...Nyt suihkuun!
 
Heips kaikille!

Tirpu arvailin kyllä että sulla masuasukki ehtii itse ilmoitella itsestään ja hyvä niin! Pääasia että kaikki on hyvin [:)]

Maajoko se siitä siideristä puhui aiemmin??? Juu kyllä tuo alkoholiton päärynäsiideri maistuu näin helteellä[8D] Harmi vain kun tuntuu että muutkin pitävät siitä kun on aina ensimmäisenä lähi kaupasta loppu.
Mullahan on vielä toteuttamatta se suunniteltu tilkkutäkki[:-] No ehkä kun helteet hellittävät!

Tänään taitaa nuo tumpsahdukset osua johokin selkäytimeen kun välillä tuntuu niin oudolle. Ja tumpsahdukset muutenkin rajoittuu masun alaosaan.

Saas nähdä kun pitäis kans mennä sinne sokerinrasitukseen heinäkuun puolessa välissä ja sisko pyysi samana päivänä Helsinkiin. Taidan jättää Hesan väliin kun olen kuullut että jollain mennyt voimat ja muutenkin ei ole kivaa istua autossa jos verensokeri ihan nollissa ja huono olo. Mutta kun sais sen siskonkin ymmärtämään!!! Jotenkin siitä on nyt tullut niin rasittava!!! [:@] Aikovat mennä kolmeen konserttiin kesän aikana ja minä olen automaattinen lapsenvahti 6v. tytölle. Ei oikeastaan asiassa ole mitään muuta kuin lapsi on todella vaativa ja kaikki pyörii sen ympärillä kun on siihen tottunut kotona. Ja kun taas täällä hän ei olekaan se ainut. Nyt on sentään hoksannut että minä en pese pyllyä joka kerta kun käy kakalla!!! Kaikki vain pitäisi tapahtua hänelle juuri sillä sekunnilla. Yhdestä keikasta sanoin itseni jo irti koska täällä on ne purjelaivat, Tall ship race ja haluan ilman riippakiviä käydä siinä tapahtumassa. Mutta kun ei se tunnu menevän sen kaaliin asti että sanoin ei! Nyt olen asiasta kuullu jo ainakin kahteen otteeseen että jos vielä marisee niin taidan sanoa irti itseni kaikista lapsenvahti jutuista.[>:] Ei ole edes kuunnellut vaikka sanoin jo aikoja sitten nämä asiat. Rasittavaa. Haluaisin itsekkäästi käyttää omat voimavarat joita nyt välillä tuntuu olevan jo rajoitetusti.
Maajo osaan kyllä samaistua sun anoppi tilanteeseen todella hyvin, jotenkin on tuotakin kokemusta.
Onneksi tuleva "fammu" asustelee Porvoossa niin ei ole mitään sellaista vielä.
Mulla kyllä tulee näköjään pisamia kuin sieniä sateella ja vähän tuota ihottumaa rinnuksiin auringosta. Inhottavimmat on kuitenkin nuo läiskät kun tulee nassuun, poskiin.

Jaaha taas tullut romaanin verran jaariteltua.[:D]
Oi jos vielä löytäisin sen tyynyn itselleni huomenna[&:]
Ja taas onkin jo viikonloppu edessä.
Nautiskellaan![8|] Helteistä!
 
Heippa, minä taas täällä [:)]

Meillä tehdään saunaosaston remppaa ja mies ja mun iskä on siellä häärimässä. Mulle jää aikaa ruuanlaiton välissä kirjailla tänne.
 
Tuli tosta siiderikeskustelusta mieleen, et jos täällä joku tykkää valkoviinistä, niin alko ja myös jotkut kaupat myy hyvää kuoharia: schloss boosenburg. Maistuu ihan oikeelle viinille, ja on ainakin musta tosi hyvää jääkylmänä.
 
On sulle karvinen asetettu melkoset odotukset siskon taholta. Onks teillä sellaset välit, et pystyt suoraan sanomaan, et ei paljon kiinnosta, vai meneekö sukulaissuhteet sit siihen? Ite en ainakaan tässä olotilassa jaksais mitää villiviikaria hoitaa, vielä näillä helteillä, vaikka kuinka ois oman siskon laps.
 
JeRoSe: Mulle on kans tullu vaan 3 kg lisää, mut luulenpa et se tästä lisääntyy (ainakin tällä jäätelön syömisellä) [:)]. 
Googlasin itekin sen mun sairauden joskus, ja innostus asian tutkimiseen lopahti kyllä aika pian, kun suunnilleen ekassa linkissä puhuttiin jostain pyörätuoliin joutumisesta. Ei kauheen kiva. Olin siit selkäydinnäytteestä yhteyksissä sairaalaan ja sanoivat, et siirretään synnytyksen jälkeen, meen sit joskus loppusyksystä.
 
Hei, meille alkaa tuleen pikku hiljaa 30 viikkoo täyteen! Onks Maajo ekana vuorossa? (sori jos unohdin jonkun) Miten tää aika menee näin, et kohta täytyy jo ruveta miettiin synnytysasioita? Kääk!
 
Mut nyt taidan mennä järkkään äijille juotavaa ja sit vähäks aikaa lämpöön (vaikka täälläkin pisamaa pukkaa pintaan aika tahdilla)
 
Ihana kesä!

Lämmintä kyllä piisaa, tuntuu etten pärjää töissä, kun ilmastointi laite ei jaksa puhaltaa tarpeeksi kylmää ilmaa. 8 tuntia päivässä jalkojen päällä turvottaa ja kuumottaa jalkoja [:@] Huominen vielä ja sit yks vapaa ja taas maanantaina töihin...

Kaksi viikkoa vielä pitää jaksaa tällä tahdilla ja sitten olen pari viikkoa lomalla. Palaan töihin pariksi viikoksi ja kun esikoisella alkaa ekaluokka, jään taas kotiin pariksi viikoksi. Auttaa varmasti tuolla työelämässä jaksamiseenkin paremmin kun pidän lomat kahdessa pätkässä. Lomien jälkeen teen 6h/päivä vielä kuukauden ja aamuvuorossa vaan. Toivotaan että jaksan, saikku nimittäin vaikuttaa mun äitiyspäivärahaan, koska se lasketaan viimeisten 6kk tulojen mukaan.

Kävin itseasiassa eilen viemässä KELA:n paperit, että pääsen minäkin sitten hypistelemään pakkauksen vaatteita [;)] Mieskin oli mukana ja tutki pakkauksen sisältöä kelalla innostuneena!

Me käytiin ostamassa jo gracon autonistuin ja gracon matkarattaat, oli tarjouksessa lastentarvikkeessa! Esikoisen rattaisiin ostin uudet emmaljungan ilmakennopyörät ja ne tekivät rattaista kuin uudet!
Vaatteita vauvelille olen ostanut alesta, 56cm menee vaan hetken. 60cm vaatteita sain tänään tutulta kassillisen ja toinen kassillinen tulee esikoisen kummilta!
Saatiin pinnasänky, itkari, amme, rintareppu, matkasänky, kävelytuoli ja vauvan leluja. On olleet ystävät ja sukulaiset anteliaalla tuulella kun ovat kaikesta luopuneet! Eli kaikkea tuntuu olevan, vähän liikaakin[:D]

Eipähän tarvi enää myöhemmin stressata hankinnoista, kaikki on jo hommattu. Pyykin kuivausrumpu olisi kyllä vielä mielessä niin toimisi tää 6 hengen perheen pyykkirumba vähän helpommin!

Nyt pitää vielä ne kestovaipat saada valmiiksi, kuoret ja imut jo ompelin, vielä sisävaipat valmiiksi, mutta onhan tässä aikaa...

Nauttikaa lämmöstä ja ottakaa rennosti [8D]
 
Minäkin jaksan nyt tänne raahautua. Eilen mulla oli vapaata töistä ja nukuin koko päivän kun väsytti niin paljon. Olin ylhäällä sängystä varmaan vaan 6 tuntia, muuten vain nukuin tai pötköttelin ja kyllä se hyvää tekikin! Lantioon ei koske melkein ollenkaan ja tänään jaksoin paremmin töissä taas.

karvinen14 onpa kummaa jos sun siskos vaan odottaa sun olevan lapsenlikkana ilman, että kysyy voisitko. Varsinkin kuvittelisi toisen äidin muistavan millaista on olla raskaana ja muutenkin onhan se kohteliasta kysyä ihmisillä kun tuppaa olevan omat elämänsä omilla menoillaan. Toivottavasti saatte kuitenkin asiat juteltua ilman riitoja.

Ja mulla kävi sama juttu tuon mahan koskettelun kanssa! En tykkää kun ihmiset tulee koskemaan ilman, että kysyy lupaa. Enkä muutenkaan halua tuntemattomien/puolituttujen koskevan mahaani. Töissä hätkähdin kun yhtäkkiä yksi kollega silitti hieman mun mahaa. Onneksi se tajus mun ilmeestä että hei nyt taisin mennä liian pitkälle. Toinen yritti koskea mun napaan kun se "pompottaa" mutta ehdin onneksi perääntyä. Siitä en nimittäin todellakaan olisi pitänyt.

Maajo onneksi olkoon vaan siitä, että olet nyt päässyt niille viikoille, että lapsi on entistä enemmän turvassa. Itsekin tunnen olon turvalliseksi kun tiedän, että hei olen itsekin jo melkein sillä viikolla (vai olenkohan nyt, en muista tarkkaan), että lapsen eloonjäämis mahdollisuudet ovat todella hyvät!
 
Mutta mun pitäis varmaan mennä nukkumaan kun huomennakin on töitä, etten vaan kesken työvuoron nukahda.
 
Hellou!

Kyllä nytten sitä hellettä sitten piisaa, sais jo olla välillä vähän viileämpää, ei muuten mutta kun ei oikein osaa nukkua kun on lämmintä, heräilen 2h välein ja taas on saanut alkaa juokseen yölläkin vessassa. Valivalivali. Pitää nukkua tänäänkin päiväunet jos se vähän tätä känkkäränkkäoloa taas helpottais.

jerose: niinpä se taitaa olla että liukuhihnalla noi lääkärit pyörittää ihmisiä muutenkin kuin neuvolassa, tosin välillä sattuu positiivisia yllätyksiä lääkäreissäkin ja ne todellakin kuuntelevat ihmistä. Aika vähän painoa on sulla tullut *kade*, mulle on varmaan kaiken kaikkiaan tullu se 10kg painoa lisää (josta osa on turvotusta), mutta en jaksa murehtia sitä nytten, murehdin sitten synnytyksen jälkeen.

karvinen: Jee, muutkin osaa jaaritella kuin minä [:D] juu minähän siitä alkoholittomasta siideristä puhuin aiemmin, päärynäsiideri kylmänä maistuu todella hyvälle kun vielä muutaman jääpalan lisää joukkoon, samoin maistuu alkoholiton karpalosiideri. Tälläkin hetkellä kumpaakin löytyy jääkaapista pari tölkkiä. Ja sun ei todellakaan pidä alistua siihen että oot automaattisesti lapsenvahti siskontytöllesi, mulla vähän vastaava tilanne kun kälyni ei oikein ymmärrä aina ettei sitä jaksa kaikkea raskaana tehdä ja luulis sen nyt ymmärtävän kun sillon edellisestä suhteestaan 2 lasta.

Hih... tuohon anoppi asiaan, sillä on varmaan joku kumma 6. aisti mun suhteen, eilen olin niin pahalla päällä heti aamusta herättyäni kun heräsin ennen 7 huonojen yöuninen jälkeen ja anoppi kyllä kävi meidän tontilla kun meni sen läpi toisen poikansa luokse muttei piipahtanut meillä, jos ois sisällä käyny ni ois varmaan saanu kaikki patoutuneet ajatukset/tunteet niskaansa ja kuullu mitä mieltä mä oon siitä kun se jatkuvasti kulkee täällä. Vois kyllä joku kaunis päivä sille tuumata taas että riittäs tuo et se kävis harvemminkin täällä, mutta ukkonsa perässähän se täällä juokseen kun appiukko puuhastelee tuolla miehen veljen tontilla päivisin. Anoppi on utelias ihminen, nyt juhannuksena toin vanhemmilta yhden kasvin kukkapenkkiin kasvamaan niin eiköhän anoppi pari päivää sitten kysynyt että mitäs sää oot istuttanu kukkapenkkiin, pahus sentään kun en muistanu kommentoida et taasko oot käyny nuuskimassa mitä ollaan tehty. Mutta hevosen hermot mullon anoppia kohtaan kehittynyt kyllä, jos omasta äidistäni ois kyse niin sanoisin sille suoraan, mut oma äiti onkin sellainen ettei se puutu meidän asioihin mitenkään jos ei sen mielipidettä tiedustele.

Tirpu: taitaapi se olla niin että mulle se 30 vkoa tulee täyteen ensimmäisen näistä kirjoittelijoista jotka täällä nykyään kirjoittelee aktiivisesti. Hurjaahan se on kun muistaa vielä kun vasta tuskaili sitä että täyttys se 12 viikkoa ja uskaltais alkaa iloitsemaan raskaudesta ja suurin keskenmenoriski ois ohitse.

ww: kiva kuulla sinustakin pitkästä aikaa. Hyvin kyllä ootte saaneet kampetta tutuilta, kavereilta ja sukulaisilta, säästää todella pitkän pennin. Mitä mä laskeskelin meidän hankinnoille loppusummaa niin aika hurjalle se summa tuntuu, mutta jos ajattelee että joku ostaa ne 800€ maksavat vaunut niin meillä ei ole mennyt vielä sitä summaa vauvan hankintoihin ja suunnilleen kaikki tarpeellinen (ehkä myös tarpeetonta) on hankittu. Ainut kalliimpi ostos mikä pitäs vielä hankkia taitaa olla se kun minä haluaisin otsa/korvakuumemittarin vauvalle. Kuivausrummusta minäkin haaveilen, mutta toistaiseksi se saa jäädä hankkimatta kun lupasin miehelle että siirretään sen hankkimista vielä kun sain keittiörempan yhteydessä uuden astianpesukoneen ja ruokailuryhmän.

korento: kiitoksia, kyllä se on paljon mieltä rauhoittanut kun luki tuon teksin. melkeimpä sinäkin (aloitit justiinsa rv28 kulkemisen) ja moni muukin olet sillä viikolla, tuo vau-kirjan isälle/äidille kirjassa rv29 kohdalla luki tuo teksti. Ihanaa, kohta päästään jännittämään kuka meistä synnyttää ensimmäisenä [:)]

Jopas taas tuli jaariteltua pitkästi, taidankin tästä lähtee pihalle istuskelemaan.
Nautitaan auringosta, vaikka onkin kuuma!
Maajo
 
Moi pitkästä aikaa!
 
Mulla on ollut ihan tajuttomia teknisiä ongelmia ja netti ei ole pelannut lainkaan. Nyt pääsin vihdoin kirjoittelemaan.
 
Manteli: Mieletöntä asennetta[:-], olet rohkea nainen ja varmasti pärjäät lapsen kanssa. Hän on onnekas, kun on tuollainen äiti!
 
Maajo ja JeRoSe, vanhat konkarit on ollut kiva kuulla kuulumisianne. Halauksia[:)]! Maajo, mullakin on ollut inhottavia juilimiskipuja alapäässä. Kai se vaan sitä ihteään on[;)].
 
Karvinen14: Otat vaan itsellesi sen ajan mitä tarvitset. Vauva on tärkein ja sen mukaan nyt maha pömpöllään mennään[:)].
 
 
Mies on ollut aika hermona työkiireiden takia ja nyt alkaa vähän ressata vauvastakin. Voih, vinkkejä hänen leppuuttamisekseen?
 
 
Voikaa hyvin ja kesäilyä, palataan!
Koivunlehti
25+1 vk
 
Takaisin
Top