raskaus pelonsekaisin tuntein

hallansuru

hallansuru

Satasella mukana keskusteluissa
nyt olen sitten tosiaankin raskaana keskenmenoni jälkeen.kuukausi kesti tulla raskaaksi keskenmenosta.hieman pelonsekaisin tuntein eteenpäin.neuvola aika muutaman viikon perästä minulla ja miehelläni varattu.toivotaan kovasti että pieni pysyy matkassa!

onko kellään kertoa mitään mikä voisi aiheuttaa keskenmenoa? voiko jokin oma teko aiheuttaa sen? että osaisin varoa jotta tälläkertaa raskaus sujuisi hyvin....

pelottaa todella paljon, ei osata kunnolla iloita raskaudestani nyt kun ei tiedetä miten tämäkin päättyy.voiko elellä ja toimia ihan normaalisti? kauheasti kysymyksiä ja ajatuksia  mielessäni.....haluisin NAUTTIA raskaudestani.
 
Ensin onnea sinulle, että olet tullut raskaaksi noin nopeasti keskenmenon jälkeen. Muistankin lukeneeni sinun kirjoituksia joltain palstalta, juuri tuolloin keskenmenon aikoihin..

En itse juurikaan osaa sanoa keskenmenon syistä, mutta tietääkseni suurimpaan osaan niistä ei voi itse juurikaan vaikuttaa.. Keskenemennyt alkio ei vaan ole tarpeeksi vahva jatkakseen, eli sillä voi olla jotain kehityshäiriöitä ym, ja tulee sen takia kesken pois. Tietty omilla elintavoilla voi kai vähän vaikuttaa, eli ettei polta ja juo, tai käytä jotain lääkkeitä ym, mut sekin on niin pieni osa sitä, koska yleensä luonto hoitaa asiat omalla tavallaan...

Tsemppiä uuteen raskauteen ja toivon todella puolestasi että pikkuinen pysyy matkassa loppuun asti!!! <3
 
kiitos kiitos :) sitä mekin toivotaan todella et pieni pysyy matkassa.no minä en polta enkä juo ollenkaan niin sitä riskiä ei ole, mutta käytän lääkkeitä, tosin ne on sellaisia joita saa käyttää raskaana ollessa.lääkäri vaihtoi lääkkeeni sellaisiin joita saa raskaana syödä :)

niin, tuskin voin vaikuttaa keskenmenoihin.jotenkin vaan on pelokas olo mutta stressihän voi myös aiheuttaa ongelmia raskaudelle :/ pitäs alkaa nauttia raskaudesta stressin sijaan.
 
Minullakin on lääkityksiä, itse asiassa kun tein raskaustestin, söin siihen aikaan neljää eri lääkettä. Kaksi lääkkeistä piti jättää pois, mutta yhtä olen jatkanut koko raskauden ajan (nyt 16+3), tosin puolitin annostuksen puoleen aiemmasta. Suositus kuulemma on, että raskauden viimeisellä kolmanneksella lääkitys olisi hyvä lopettaa kokonaan... Toistakin lääkettä saisin käyttää, mutta olen koittanut pärjätä ilman sitä, nappaan kyseisen tabletin vain hätätilanteessa. :)

Pointtini on se, että ainakaan noiden lääkitystesi takia sinun ei mielestäni kannata stressata, kerta ne on vaihdettu raskauden aikana sallittuihin lääkkeisiin. Itsekin stressasin ja menetin yöunia ensimmäisen kolmanneksen aikana miettiessäni, että olen raskaana ja syön lääkkeitä, mitäs nyt? Mutta sitten eräs ihana neuvolantäti sanoi mulle niin fiksun pointin, etten enää ole stressannut asiasta: "Sinun lääkkeiden syöntisi on alkiolle paljon pienempi paha kuin se, että sinun vointisi huononee lääkkeiden käytön lopettamisen takia."

Kannattaa tosiaan muistaa tuo mitä kiraffe sanoi, eli suureen osaan keskenmenoista ei voi itse kovinkaan paljoa vaikuttaa. Jos raskaus on kehityshäiriön takia mennäkseen kesken, se menee, eikä se ole millään tapaa äidin syy. Älä huononna vointiasi liialla stressillä, koita olla stressaamatta, vaikka minä jos kuka tiedän että se on helpommin sanottu kuin tehty.

Tsemppiä ja jaksamisia, täällä ollaan hengessä mukana! :))
 
kiitos teille kaikille jotka ootte vastaillut minun ketjuihini ja olleet mukana hengessä ja kannustaneet :) jotenkin helpompi olla kun voi jutella ihmisten kans jotka elelee samoja tilanteita.

no neuvolasta soitettiin ja sain ohjeet kuinka olla ja elää, ja minulle sanottiin että todellakaan en voi mitenkään aiheuttaa itse keskenmenoa ja että edellinen keskenmeno ei vaikuta tähän raskauteen mitenkään.ja meidän eka neuvola aika on 30.12. sitten selviää onko kaikki kunnossa :) toivotaan todellakin että on! olen ehtinyt jo innostua raskaudesta ja en haluisi/kestäisi pettymystä.

minulla on mielialalääkitys ja rauhoittavat lääkkeet.kumpiakin saa syödä raskausaikana.ai niin ja kolmantena unilääkkeet.jos en syö näitä niin vointini ei ole hyvä.luulen itsekin et lääkkeiden pois jättö olisi suurempi paha kuin niiden syöminen.

silti on pelokkaat olotilat.aina kun käyn vessassa pelkään et tulee verta, ja minua  välillä pistelee alavatsaa ja vatsan oikeaa puolta, sit heti oon peloissani.mutta eikös nuo vatsan pikku vihlaisut ole ihan normaaleja? edellisestä raskaudestakin on niin paljon aikaa etten tiiä miten olla ja elää tän asian kans.edellinen raskaus oli oireeton mutta nyt riittää oireita jo näin alussa!! huh huh...

mutta millä tän pelon sais pois....
 
Nuo pikku vihlaisut ja pistot pitäisi olla ihan normaaleja, itsekin olin niistä varsinkin raskauden alussa välillä todella huolissani, neuvolasta on rauhoiteltu ja terveysneuvontaan olen monesti soittanut ja saanut aina saman vastauksen eri henkilöiltä; ei hätää. Vaikka tiesin ettei ole hätää, niin sen kuuleminen ammatti-ihmiseltä helpotti oloa joten soitin aina kun siltä tuntui. Ja soitan edelleen vaikken tosiaankaan niin usein :P

Mua kans pelottaa paljon, koko ajan menetyksen pelko takaraivossa vaikka samalla mietin lastenhuoneen sisustusta ja pinnasänkyjä. Oon saanut huomata et se on ihan sama onko mulla jotain oireita vai ei niin mä murehdin vähän tai vähän enemmän, mut mitä pidemmälle raskaus on edennyt ni sitä vähemmän oon pelännyt. 
En oo ite löytänyt mitään poppakonstii tuohon pelon poistamiseen, se on kuitenkin helpottanut mun oloa kun oon saanut kuulla muilla olevan samanlaisii pelkoja. Ja tietenkin myös se kun on ollut jotain kongreettisia vaivoja/oireita niin oon saanut kuulla mistä ne johtuu ja yleensä myös sen että täysin normaaleja ovat.

Noista lääkkeistä oon sitä mieltä etten itse lopettais jos lääkäri vakuuttais että ei oo vaaraksi sikiölle. Ite söin monta vuotta samanmoisia lääkkeitä kun sinä, lopetin kaikki alkuvuodesta ajan kanssa reippaasti ennen raskautta, mut nyt vähän harmittaa kun ei uni oo korjautunut kokonaan. Ja pelkään että nää mun uniongelmat vaikuttaa sikiöihin, enemmän kun ne pillerit :/

Kyllä mun korvaan kuulostaa paremmalta että raskaana oleva voi hyvin sekä henkisesti että fyysisesti vaikka pillereitä popsimalla, kun se ettei niitä syö eikä voi niin kehuttavasti..

Tiivistelmä: Kannatan että puhuisit peloistas mahdollisimman paljon, sen oon todennut tepsiväks omalla kohdallani :) Tsemppiä sulle Hallansuru! :)
 
SiniBnt sen sanoi, ei kannata jäädä yksin pyörittelemään mielessään kaikkia pelkoja ja 'mitä jos' -kysymyksiä, puhuminen auttaa. :)

Muakin mietitytti kovasti nuo vatsan nipistelyt varsinkin alkuraskaudessa, mulla se meni kanssa juuri niin, että kun nipisteli, mietin että onkohan kaikki kunnossa, ja sitten kun ei pariin päivään nipistellytkään, niin mietin että no tarkoittaako tämä sitten että kaikki ei ole kunnossa. :D Ihmisen mieli on kumma...
 
juu u, toivotaan et normaalia.pieniä vatsakipuja mut ei ne oo kovia onneks.jotenkin vaan on pelokas olo.saa elää yli joulunkin peloissaan, kunnes sitten on se neuvola parin viikon päästä.siellä tiedän onko kaikki kunnossa.tänään täytin neuvolasta lähetetyn paperinipun jossa kysyttiin etukäteen tietoja raskaudesta ja kaikesta terveyteen liittyvästä.ahdisti täyttää kun pelkäsin jotenki et turhaan tein sen jos meneeki kesken.miten tää pelko lähtee!miksen sanonu puhelimes neuvolan hoitajalleni että minua pelottaa :/

onko se häiriöksi jos soitan hänelle vaikka huomenna? ei kai.kysyisin vaan onko normaalia et vatsaa nipistelee ja vihlailee välillä......
 
Totta kai neuvolaan voi soittaa, jos tulee jotain kysyttävää. Ja jos pelottaa raskaus, niin kai sinne voi varata ajan jo ennen varsinaista neuvola-aikaa. Mä pääsin neuvolaan heti seuraavalla viikolla positiivisen testin tehtyäni, kun sanoin, että haluan tulla juttelemaan ja että mulle lasketaan oikein ne raskausviikot, että voin varata ajan varhaisultraan. Oon kans ollut koko ikäni sellanen hermoilija. Sitten kävin vielä raskausaikana ylimääräisellä käynnillä, kun olin huolissani vauvan kasvusta. Onneksi mulla oli ymmärtäväinen terveydenhoitaja. Näissähän voi tietysti olla paikkakuntakohtaisia eroja, niin kuin muissakin terveyspalveluissa.
 
ekassa raskaudessani kävin joka  viikko neuvolassa :O tuskin nyt täytyy...miten usein siellä yleensäkin käydään edes? en ite kestäs pitkiä aikoja käymättä siellä, haluan tietää koko ajan et kaikki on hyvin.oon muuten ihan hermona koko ajan :( ja tuskin se tekee hyvää...vaikea olla kun haluis nauttia raskaudesta...
 
Mä olen ainakin päässyt neuvolaan ylimääräisille käynneille aina kun olen halunnut! Huomenna on vasta 14 viikkoa täynnä mutta varailen tässä jo kolmatta ylimääräistä käyntiä =) meilä on etisestä istukasta johtuvat verenvuodot aiheuttaneet ylimääräisiä säikytyksiä, niin olen sydänääniä käynyt kuuntelemassa pari kertaa. Nyt mulla on 2.1. seuraava neuvola, mutta haluaisin päästä vielä ennen joulua kuunteleen äänet kerran ja tarkistuttaan hempat, kun tää väsymys vaan pahenee koko ajan...
 
ajattelin soittaa neuvolaan tällä viikolla vielä ja kysyä voiko ne helpottaa jotenkin tätä pelkoani ja epätietoisuuttani.raskausoireet ne vaan pahenee kyllä...mutta ei ole onneksi ollut tähän mennessä ainakaan mitään kovia kipuja tai verenvuotoja.pelkään joka kerta kun meen vessaan et verta sieltä tulee mutta ei sit kuitenkaa.se helpottaa SUURESTI oloa kun ei vuoda verta.aion pyytää et voin käydä alussa usein neuvolassa mikäli nyt kaikki on kunnossa varmasti.ei tällaissa peloissa voi elää... :/
 
Takaisin
Top