Raskaus ja työt

Supistuksia mulla ei ole vielä minkäänlaisia, joskus maha kovettuu, mutta harvoin eikä ota kipeetä.
 
Jos käy kipeää se on supistus eikä harjoitussupistus enää. Noissa kannattaa olla _varovainen_ sillä ne supistukset vaikuttaa kohdunsuuhun, joka voi lähteä avautumaan. Heti jos on supistuksia, niin suosittelisin menemään melkein lääkäriin kuin odottamaan neuvolaa. Neuvolasta ei mitään saikkua saa tai nostelukieltoa (toki hyvällä tuurilla voi olla lääkärin vastaanotto, mutta meillä ei esim. lääkäri ole neuvolassa ikinä. ).
 
Tänään paluu töihin kahden viikon sairausloman jälkeen. Hiukan jännittää ja ahdistaa jo valmiiksi. Koitan pitää tuntosarvet mahdollisimman herkillä ja mikäli supistukset jatkuu niin herkästi vain hakeutua lääkärille. Ei kai sota yhtä miestä(tai naista #aamulehti) kaipaa, right?
 
Jos käy kipeää se on supistus eikä harjoitussupistus enää. Noissa kannattaa olla _varovainen_ sillä ne supistukset vaikuttaa kohdunsuuhun, joka voi lähteä avautumaan. Heti jos on supistuksia, niin suosittelisin menemään melkein lääkäriin kuin odottamaan neuvolaa. Neuvolasta ei mitään saikkua saa tai nostelukieltoa (toki hyvällä tuurilla voi olla lääkärin vastaanotto, mutta meillä ei esim. lääkäri ole neuvolassa ikinä. ).

Ok, kiitos tiedosta:) tässä kun ensikertalainen on niin ei tiedä kaikkea.
 
Huoh, rv 22+1 ja teen työkseni rekkahommaa. Päivät 10-12h istumista ja rynkyttämistä pitkin huonohkoja teitä ja hyttiin kiipeämisestä alkaa kohta saada hauskoja kotivideoita :D. Iltaisin alavatsa niin hellänä et käveleminen vähä tuskasta ja nyt paluun on tehnyt ystävämme väsymys.Selkä onneks vain joinain päivinä tosi kipeä ettei jstkuvasti riivaa. Töitten jälkeen pitäs vaan nukkua että jaksais mut ei ihan tuon 8-v pojan kans voi nuokkua kaikkia iltoja. Harjoitussupparit alkaa aina työpäivän loppupuolel, selvästi huomaa yhteyden siihen ku alkaa väsyä niin ne alkaa. Neuvola jo viimeks ehotteli lääkäriä ja saikkua mut jotenki sitä tuntuu petturilta olo jos jää pois jo. Aikastettuun äippälomaan olis viel 2kk, ymmärrän kyl et tämä ei ainakaa helpotu ku maha kasvaa nyt hirmuista kyytiä mut missä kohtaa on se hetki et oma olo mahtaa mennä ylpeyden edelle?
 
@cecily: mulla on ollut kova oppiminen sen kanssa, että raskausaika on ainutlaatuista ja oon alkanut "itsekkäämmäksi" (jos nyt näin voi sanoa, kun vauvan paras kuitenkin kyseessä :) ) ja olin juuri kaksi viikkoa saikulla.

Alkuun huono omatunto, mutta kun neuvolassa asiasta ja tunteistani juttelin (ja luonnollisesti itkin :D) niin sain kyllä hyvin jeesiä olooni. Vieläku hoitaja antoi synninpäästön ja sanoi, että "ei sun tarvi normaalia elämää lopettaa. Senkun pyörit kaupoilla ja kylillä, mutta muistat vaan sopivan tahdin". :Heartred

Eli mun suositus on, että hae vaan Saikkua jos yhtään siltä tuntuu. Tiedän, että kynnys saattaa olla korkea, mutta aattele omaa jaksamista. Kohta voimat on ehkä kortilla :D
 
Maitoauto, puurekka, jakeluauto? Pitääpä hypätä ukon kyytiin ja testata miten mun maha ottaa rekka hommissa mielenilmausta
 
Puuautoa sen helpoimmas muodos eli ilman nosturia ajelen. Työssä ei juurikaa fyysistä hommaa ku rengashommat lopetin jo mut suurin ärsyke pitkät istumiset näil vähän huonoil teillä ja ku tän mahan kans ei mones asennos enää istu ku kinnaa vastaan :Dja yks haitta on ku ei töitte jälkee enää jaksa lenkil tms. Ni tottakai lihaskunto heikkenee ja tuo omat vaikeutensa ajan kanssa.
 
Meillä sanottiin HRstä, että otat sitte saikkua, jos alkaa väsymys painaa liikaa tai paikat ei kestä ja samaa sanoi esimieskin. Aikasemmin ressasin pirusti, että kuka tekee mun hommat jos oon saikulla jne. mutta sitte päätin, että LAPSI eka. Lapsen myötä laitan oman vointini ykköseksi, työt ei tekemällä lopu ainakaan meidän puljusta ja kun esimiehet on tietosia mahasta ja lapsesta, niin miksi potea huonoa omaatuntuoa?
Pahimmillaan jos puskee itteään sillä rajoilla jatkuvasti niin se purkautuu jo lähipiiriin (mua ainaki vtuttaa väsymys/kiukuttelu kombo varsinkin kun tiiän, että käytöksestä on "normaali" kaukana ja kaikki johtuu väsymyksestä -hormooni höyryjenkin keskellä erotan kuitenkin, mistä mikäki johtuu :wink). Mulle joka tapauksessa suositeltii saikkua ennemmin kuin aikaistettua äitiyslomaa, ja aion kyllä ottaa "tauon" jos olo menee liian tukalaksi ja ottaa vaikka muutaman päivän vaan nukkumiseen. Jos tiedostaa, että tarvii paussin ja unta niin se ei ole mikään häpeä, sehän on voimavara. Harva kuitenkin kuuntelee kroppaansa ennen kuin kroppa lyö pelin poikki täysin ja sitten ollaankin todella syvissä vesissä (Kuulostaa justiinsa siltä saamarin suomalaiselta sisulta, mutta myös sisua kohtuudella!)... Raskaudesta ja tulevasta lapsesta on kuitenkin oikeus nauttia, ei sitä jatkuvasti mitään tällaista koe ja miksi siitä pitäisi kärsiä? :rolleyes:
 
Täällä alko sairasloma! Kiva että pääs jäämään kotiin jo nyt ja ihanaa että ehtii viettää laatuaikaa tuon puolitoista vuotiaan esikoisen kanssa ennen vauvan tuloa:Heartred Teen täysin seisomatyötä ja ikuista yövuoroa, joten siitä syystä laittovat töistä jo pois vaikkei voinnissa varsinaisesti mitään ongelmaa ollut..
 
Miä olisin niiiin valmis jo jäämään pois töistä. Ei mulla muuta kun väsymys, mutta sekin alkaa jo riittämään. Yllättävää kyllä että iltavuorot jolloin saa enemmän nukuttua, on paljon raskaampia kuin aamuvuorot. Vaikka oli tää herääminen klo 4.45 taas ihan arsesta. Esimies sano viime viikolla että miä tekisin kevennettynä omia hommia, joka tarkottaa että työpari tekee kaikki raskaat hommat. Ei joo yhtään käy omantunnon päälle kun kuitenkaan ei mitään kipuja tai supistuksia ole, vain uupumus... aika kunnianhimoinen olin kyllä kun ajattelin että kyllähän sitä jaksaa viimeseen asti, taitaa kyllä saikku alkaa ennen äippälomaa.. ehkä
 
Takaisin
Top