Raskaudesta kertominen

Kamalia nuo jutut pitkin kyliä raskausuutisia kertovista sukulaisista. Pieni ymmärrys toki, että haluaa jakaa ilouutista, mutta ei pitäisi olla muiden kuin raskaana olevan asia päättää, kenelle kerrotaan ja milloin. Meillä anoppi sentään kysyi, saako kertoa tietyille henkilöille, ja alkuun vähän toppuuteltiin, kun muutama tärkeä henkilö ei siinä vaiheessa vielä tiennyt.
 
No niin nyt rupean kertoo ihmisille tästä raskaudesta, kun nt ultrassa kuulin huviä uutisia. Äiti juuri soitti ja oli hieman järkyttynyt ja ihmetteli mikä toinen lapsi ja tuli siltä vähän sammakoita suusta. En nyt tiiä oikeen mitä mieltä oli asiasta. Pitää isälle soittaa myös. Sopivasti lähdetään miehen sukulaisiin lauantaina, niin voi heillekin kertoa. :happy:
 
No niin nyt rupean kertoo ihmisille tästä raskaudesta, kun nt ultrassa kuulin huviä uutisia. Äiti juuri soitti ja oli hieman järkyttynyt ja ihmetteli mikä toinen lapsi ja tuli siltä vähän sammakoita suusta. En nyt tiiä oikeen mitä mieltä oli asiasta. Pitää isälle soittaa myös. Sopivasti lähdetään miehen sukulaisiin lauantaina, niin voi heillekin kertoa. :happy:

Mullakin äiti päästi melkoisen sammakon ensisanoikseen kun kerroin... Yritän kuitenkin ymmärtää ja ajatella, että tarvitsee vähän aikaa sopeutuakseen ajatukseen. Eipä ne sammakot kuitenkaan kivalta itsestä tunnu, vaikka kuinka yrittää ymmärtää. :bored: Anoppi onneksi suhtautui aivan ihanasti ja kuulosti siltä, että tätä uutista on odotettu ja toivottu jo pitkään. :joyful: Hän olisikin halunnut heti alkaa levittää ilouutista, mutta annettiin tiukka komento, että asiasta ei saa hiiskua kenellekään, ollaan kuitenkin vielä niin alussa.

Yksi kaveri on tiennyt jo siitä asti kun alettiin yrittää ja muille kerrotaan sitten kun ollaan päästy ensimmäisen kolmanneksen yli turvallisesti. Töissä kerron joskus syksyllä siinä vaiheessa kun maha alkaa näkyä - mihin ei tosin varmaan kovin kauaa enää mene, kun nyt jo housut kiristää. o_O
 
Muutamalle ystävälle olen jo kertonut, mutta muuten odotan np-ultraan (jos päästään sinne asti), ja ehkä jopa odotan niitä seulontojen tuloksia, ennen kuin kerron useammille. Toisaalta tässä tulossa kesäreissua yhdessä jos toisessakin porukassa, joten vähän vaikea sitä varmaan peitelläkään, kun ruokarajoitukset, huonot olot ja armoton väsymys. Mennään tilanteen mukaan. Luulen, että osa sukulaisista ja ystävistä muutenkin jo aavistavat tilanteen. Ja ystäväpiirissä taitaa olla niin, että kun yhdelle kertoo, niin kaikki tietävät.
 
Minä olen toistaiseksi kertonut vasta omille vanhemmille + sisaruksille, puolison sukukaan ei vielä tiedä. Viikonlopun ohjelmassa on perinteeksi muodostunut festarireissu kaveriporukalla, joten joku kavereista saattaa arvata.. Ei taida mikään antibioottikuuri tms selitys mennä läpi. :D
 
Olipa ahdistavaa käydä sukujuhlissa, kun ei tiennyt mitä olisi laittanut päälle. Mahan turvotus jo sellainen, että vaikea peittää. Mutta niin vain vielä päästiin eteenpäin ilman paljastusta. Vaikea vaihe, kun toisaalta näkyy, mutta ei vielä kuitenkaan. Itselle olis helpompi se vaihe, että tässä se nyt on, ei epäselvyyksiä.
 
Mun on rehellisesti sanottuna todella vaikea ymmärtää toisen raskautta mitenkään muutoin kuin onnitellen kommentoivaa. Ok, omassakin ystäväpiirissä on todella vähävarainen perhe, jossa on jo kaksi erityislasta, kolme lasta yhteensä ja kun neljännen tulosta ilmoittivat niin kieltämättä mietin mielessäni että oikeastiko?! Mutta omapa asiansa on ja toki onnittelin :)

Meillä läheisimmät on kyynelehtineet ilosta ja muutenkin kaikki olleet tosi iloisia. Voi toki liittyä siihen että oon äitini ainoa lapsi, joka lisääntyy tälle kiiruhtaen ensimmäisen kerran 36-vuotiaana :wink

Töissä kukaan ei vielä virallisesti tiedä. Tosin nämä neljä lisäkiloa ja kivasti pyöristynyt vatsa ovat varmaan joitain epäilyksiä herättäneet..
 
Täälläkin ensimmäinen pikku lahja saatu. Anoppi jo kyseli, että koska saa alkaa kertomaan muille. Mietittiin, että jos vielä pari viikkoa, niin sitten olis rv 16.
 
Mää en tiedä millon tästä kertois vanhemmille.. ne asuvat niin kaukana että emme näe usein.. tuntuu niin hölmöltä puhelimella tai txt ilmotella :D ideoita?
 
Me ei olla vielä kerrottu kuin mun vanhemmille ja työkavereille sekä muutamalle läheiselle ystävälle.
 
Koskahan sitä uskaltaa appivanhemmille kertoa :D Haluan nauttia ja sitten kun kerrottu anopille, niin varmaan taas tölväsee jotain ikävää :sad001
 
Mulla ois isälle kertominen edessä et hänestä tulee kolmannen kerran ukki(minulla eka, sisaruksella 2,) mietin et jos hommais sen semmosen kirjan mikä on tarkotettu isovanhemmille täytettäväksi ja menisin vaan sen kirjan kera käymään et rupeetko täyttämään uudelle tulokkaalle?
Onko muut hommannu isovanhemmille ns vauvakirjaa sellasta missä kysellään heiltä asioita? Ja lapsenlapsi sais sen sit tyyliin rippilahjaks..
 
Mulla ois kans edessä isälle kertominen. Uskon että ottaa asian ihan hyvin :) tyttö varsinkin on tosi tärkeä hänelle. Pitäs vaa saaha aikaseks mennä käymään.
 
Mun äiti eilen kysyi, joko ootte kertoneet. Sanoin, että ei olla enkä tiiä koska uskaltaa tai kerrotaanko ollenkaan että huomaa sitten kun huomaa.

Tänään pitäisi omalle pomolle kertoa samalla, kun menen syksyn työkuvioista juttelemaan.
 
Omalle äitilleni ja parhaalle kaverilleni kerroin heti, sit muille sukulaisilla ja kavereille muutaman viikon päästä siitä. Ajateltiin toki et ois oottanu ekaan ultraan et ois läväyttäny kuvat naaman eteen, muttei jaksanu oottaa :D
 
Olen suunnitellut kertoavani muille sen kolmen kuukauden kohdalla kun "vaarallisin" aika on ohi. Se voi olla, että kun siellä ollaan niin ei pysy suu kiinni, koska olisin niin iloinen asiasta. Pyrin aina olemaan rauhallinen ja pitämään molemmat jalat maassa, mutta joskus se voi olla vaikeeta ! Mieheni ei ole kovin hienovarainen ja hieroo vatsaani (vaikka ei olla plussattu edes) ja kyselee että onko siellä pikkunen möyrymässä! Näin muutaman kuukauden yrittäneenä se on ihan hauskaa, mutta jos se tuota tekee 12 yrityskerran jälkeen vielä, niin saattaa neiti ärähtää! Olemme tehneet suunnitteluita myös jos tulee juhlia tms, että miten alkoholin ja ruuan suhteen reagoidaan ilman että tulee epäilyitä. Mutta ei kai se maailma kaadu siihen jos joku saa tietää. Pahin on se, että kertoo ja sitten raskaus keskeytyy. Tätä "ongelmaa" odottaessa... Vanhemmille ehkä kerron sitten kun on pakko viimeistään, ettei vain äitijuoruilija kerro kaikille heti alussa, kun asia ei ole vielä varma.
 
Takaisin
Top