Raskaudesta kertominen

Voi Nannarii, mitä unia! Eiköhän se vastaanotto ole vähän lämpimämpi. Tsemppiä.äitienpäivään sulle ja toki muillekin, joita se jännittää!

Mun äiti saa kukkalähetyksen huomenna :) Oon varma, että reaktio on tosi riemullinen ja uutinen on toivottu ja odotettu, mutta silti jännittää!
 
Kerroin itse vaan äidille joka vähän kysy et oliko suunniteltu, pyysin miestä kertomaan muille :D Hyvin meni :D
 
Kertokaahan nyt! Miten meni niillä, jotka tänään paljasti uutiset?

Mun suvulla oli lämmin vastaanotto. Siellä kilistelivät kuohuvaa.
 
Viideltä tulee mun vanhemmat kylään ja kerrotaan. Myöhemmin illalla soitetaan miehen vanhemmille kun ovat nyt ulkomailla ja palaavat iltasella. Jännittää! Kätevästi pahoinvointikin nosti päätään eilen ja tänään mutta kohta ei tarvitse ainakaan feikata. :D
 
Kertokaahan nyt! Miten meni niillä, jotka tänään paljasti uutiset?

Mun suvulla oli lämmin vastaanotto. Siellä kilistelivät kuohuvaa.

Täällä mun vanhemmat sai tänään tilaamani paidat, joissa luki isoäiti 2018 ja isoisä 2018. Olivat erittäin iloisia ja onnellisia, eikä kyyneliltä vältytty, ovat odottaneet ensimmäistä lastenlasta jo useamman vuoden. Ensiviikonloppuna pitäisi kertoa miehen vanhemmille.
 
Samoin Ma’am, nyt olo on kovin helpottunut, vaikka tiesin että vanhempani sekoaa ilosta, mutta silti jännitti hurjasti :)
 
Mä sain kerrottua kans. Äiti rupesi jo suunnitelemaan, että mitä alkaa virkkaamaan ja kutomaan pienelle. Oli todella ilahtunut uutisesta ja kertoi että haluaisi olla läheinen isovanhempi. :) Anoppi oli puolestaan melko hämmentynyt. Luulen, että alkaa hössöttämään vasta sulateltuaan hetken uutisia.
 
Äiti oli hoitanut kertomisen suurelle osalle sukulaisista. Ainoa mikä jäi harmittamaan,kun oma isä sai juoruilun päätteeksi kuulla asiasta :/ Huonon tuurin takia en ehtinyt itse kertoa kun halusin kasvotusten kertoa.
 
Nyt kun varmistettu, että kaikki kunnossa... Laitoin työryhmälleni yhteis viestin.....
Kaikille virallisesti tiedoksi,
olen viime-aikoina tuntenut itseni heikoksi....
Elämällä paljon on yllätyksiä hihassa,
On meitä siis aina kaksi matkassa... :love7
Lisäksi laitoin ultra kuvan pienestä... =)
 
Kerrottiin eilen miehen perheelle niin että tehtiin äitienpäiväkortti johon laitettiin ultrakuva ja selitys. Iloinen vastaanotto oli ja itku tuli naisväellä. Töissä kerroin tänään avoimemmin niille jotka eivät tienneet mutta olivat jo arvanneet. Aika moni tietää jo mikä on aika jännä mutta viikkoja on 13 ja nt ultra oli perjantaina niin kai se nyt onkin jo aika :happy:
 
Aah ihanaa! Nyt on pomolleki kertonu. Hyvin meni sekin :) ensin näytti huolestuneelta kun halusin hetken jutella ja sanoin etten tiedä miten sanoa mutta sitten tuli jopa hymy huulille kun kerroin että raskaana tässä ollaan.
 
Ollaan jo kerrottu :) Lainasin aiheeseen sopivan kirjan jota luettiin monta kertaa kun ensin olimme kertoneet ja näytetty ultrakuvaa. Sen jälkeen on melkein päivittäin noussut kysymyksiä lapsille.
 
Mekin ollaan kerrottu, rv14 siis... Ekareaktio oli että voi eiiiiiiiiiiiiiiiiiii. Mutta nyt jo tykkäävät ajatuksesta. Lapset 5 ja 8 v..
 
Täällä tietää jo oma äiti+sisko ja siskon mies, miehen vanhemmat, sisko ja siskon poika, mun yksi ystävä, muutama työkaveri ja esimies, eli aika monta jo. Pikku hiljaa kerrotaan, kun tavataan tyyppejä. Hyvälle ystävälle joka asuu yli 200 km päässä ajattelin soittaa lähipäivinä, kun tavataan ehkä vasta kesälomalla.
 
Meki kerrottiin rv 12+ tulevalle isosisarukselle. Kun itki jälleen yksi ilta kuinka kamalaa se on kun mä oon vaan niin kipeä koko ajan. Sitten kun oli nt ultrassa käyty niin kerrottiin. Hän oli että "tämä on äiti kauneinta mitä mulle on ikinä sanottu, onko tämä oikeasti totta, mä olen niin onnellinen, parasta mitä voi tapahtua". :Heartred :") hän täyttää kohta 6v siis.
 
Meki kerrottiin rv 12+ tulevalle isosisarukselle. Kun itki jälleen yksi ilta kuinka kamalaa se on kun mä oon vaan niin kipeä koko ajan. Sitten kun oli nt ultrassa käyty niin kerrottiin. Hän oli että "tämä on äiti kauneinta mitä mulle on ikinä sanottu, onko tämä oikeasti totta, mä olen niin onnellinen, parasta mitä voi tapahtua". :Heartred :") hän täyttää kohta 6v siis.

Oi, että. Niin kauniisti pieni osasi pukea tunteensa sanoiksi. Wau. :)
 
Mä oon jo yrittänyt tolle 2v8kk sanoa, että äitin mahaa saa koskea vain hellästi, kun siellä on vauva. Ei saa lyödä, hyppiä äitin mahalla etc. Mut ei oo kyllä reagoinut yhtään mitenkään. Koko isisiskon konsepti tuntuu olevan myös ihan vieras.

Kunhan päästään Suomeen täältä, suuntaan kirjastoon etsimään sopivia kirjoja aiheesta. Se tuntuu tälle lapselle parhaalta tavalta käsitellä mitä tahansa asiaa.
 
Täällä kerrottiin jo parisen viikkoa sitten lähipiirille. Heti nt-ultran jälkeen siis. Sisarukset, vanhemmat ja isovanhemnat sai tietää heti samana tai seuraavana päivänä ja pari lähimpää ystävää siitä seuraavana päivänä. Heillekkin oli pakko kertoa, kun oli eräät polttarit tulossa ja sen jälkeen ois sit varmasti tienny koko kaupunki, niin ennakoitava oli... Eli salaisuus ei enää ole, mutta ei kuitenkaan huudella vielä sen enempää. Esimiehelle kerroin myös hyvin aikaisessa vaiheessa, koska olin juuri aloittanut uuden työn, enkä halunnu antaa itsestäni vääränlaista kuvaa.

Yksi ystävä ei ottanut niin hyvin vastaan raskausuutista, mutta muut läheiset olivat pakahtua onnesta. Ja esimieskin oli vilpittömästi onnellinen meidän puolesta. :)
 
Takaisin
Top