Raskaudesta kertominen

Me juhlistettiin kihlajaisia miehen vanhempien luona toissa viikonloppuna. Paljastimme sukulaisille yllätyksen kakun ja ultrakuvan muodossa. Kakun päällisenä oli mm. kaksi tuttia. Ultrakuva kehyksissä tuotiin pöytään kakun kera. Ilmeet olivat loistavat ja kyyneliltäkään vältytty! :)
 
Eilen soitin esimiehelle ja kerroin, etten näköjään ole syksyllä palaamassa töihin ja et voi siis infota mua tuuraavaa sijaistakin ajoissa. Kovasti onnitteli ja laskeskeltiin vielä kuinka monta päivää pitäisi olla töissä ennen äippälomaa.... tulos 5 päivää. Otan siis siihen lomapäiviä, niin ei tarvitse käydä siellä ison mahan kanssa pyörimässä, eikä tarvitse hommata lapselle hoitajaa. Täytyy käydä vielä moikkaamassa muita työkavereita jossain vaiheessa.
 
Heti positiivisen testin tehtyäni ilmoitin toki miehelleni hieman itsekin pyöryksissä että "nyt taisi tulla tenkapoo syksyllä" ja sanoin todennäköisesti olevani raskaana. Mieheni oli juuri saunomassa oli ihan puulla päähän lyöty, takana kun oli jo pidempi yritysjakso ja luultiin jo että ei onnistu ilman hoitoja... mies saunomisen jälkeen sanoi sitten ensimmäisen kommentin istuttuaan alas sohvalle:"hui" :joyful: mutta oltiin toki molemmat erittäin onnellisia tapahtuneesta, mutta samaan aikaan hölmistyneitä kun tosiaan luultiin että ei luomuna onnistu... isovanhemmille kerrottiin ekan neuvolan ja varhaisultran jälkeen, mies kun ei oikein 100% uskonut asiaa ennen kuin varhaisultrassa näki pienen pavun ja kuuli sydänäänet, minä olisin halunnut kertoa isovanhemmille heti. Meille molemmille tämä lapsi on ensimmäinen, minun vanhemmille myöskin eka lapsenlapsi, miehen veljillä on jo lapsia joten anopilla ja appiukolla on jo ennestään mummutettavia/ukitettavia :) minun äitini sai tietää puhelimitse kun soitin, asuu 500km:n päässä eri paikkakunnalla. Oli pyörtyä puhelimessa, meinasi itselle tulla jo hätä että nyt se oikeesti pökrää siellä 500km:n päässä :joyful: anoppi kans meni ihan sekaisin kun on oottanu meille vauvaa, siitäpä lähtien on hösöttäminen jatkunu... työtovereille oon kertonu niille, joille oli pakko alkuvaiheessa, työssäni kun on tiettyjä rajotteita raskaana oleville. Nytkin pikkuhiljaa olen paljastanut useammalle työtoverille vaan en ole mitenkään huudellut asiasta, sitten varmaan rakenneuä:n jälkeen tiedotetaan asiasta enemmän. Harrastuspesisporukalle kerroin eilen kun en pääsekään nyt mukaan enää treeneihin kun alkaa ulkoharjoittelukausi, ainut asia mikä harmittaa raskaana ollessa kun ei pääse pesistä pelaamaan :sad001 mutta sitten taas myöhemmin toki pääsee :wink mies ei ole vielä hirveesti työkavereilleen kuulemma puhunut, mutta kai se sitten ajallaan heillekin kertoo tai ainakin pomollensa :D minä kerroin pomolle varhaisultran jälkeen, juurikin näiden rajoitteiden takia että huomioivat sen jatkossa ja tietää milloin äitiyslomani alkaa ja tietävät siten hankkia sijaisen tarpeeksi ajoissa...:grin
 
Meillä kävi aika hauska. Mieheni sanoi minulle että nyt sinulla on kuule kuukautiset myöhässä. Mietin ja totesin no niinpäs onkin. Ei muuta kun testiä tekemään vaikkakin ajattelin että olen niin stressaantunut työpaineista että siksi myöhässä vaan.

Tein testin ja jätin sen vessaan. Menin aamukahville ja mies meni samalla vessaan. Unohdin siis koko testin. Mies sitten tullessaan toi testin ja sanoi että positiivinenhan se tämä on.:grin

Kerrottiin aika monelle jo ennen ultraa nyt ultran jälkeen ollaan oltu aika avoimia asian suhteen ja kun masukin alkaa näkymään.
 
Kerroin nyt viime viikonloppuna vanhemmilleni raskaudestani kun oltiin ennen lomareissuamme käymässä heillä. Kahvipöytään tuli hetkeksi aika jäätynyt tunnelma ja äiti totesi sitten, että olikin jotain tällaista jo aavistellut ja nähnyt enneunia.
 
Mä en oo uskaltanut vieläkään kertoa vanhemmilleni asiasta. Pelkään reaktiota, ollaan oltu miehen kanssa yhdessä niin vähän aikaa. Vaikka siitä huolimatta tämä on meille hyvin toivottu ja harkittu lapsi, hän vain päätti hypätä matkaan heti kun oltiin päätetty että saa tulla kun on tullakseen.
 
3hulivili.poikaa+ sanoi:
Mä en oo uskaltanut vieläkään kertoa vanhemmilleni asiasta. Pelkään reaktiota, ollaan oltu miehen kanssa yhdessä niin vähän aikaa. Vaikka siitä huolimatta tämä on meille hyvin toivottu ja harkittu lapsi, hän vain päätti hypätä matkaan heti kun oltiin päätetty että saa tulla kun on tullakseen.
Click to expand...
Älä pelkää kertoa! Teidän elämähän se on ja päätös.
Minä ja mies alettiin seurustelemaan marraskuussa, muutettiin yhteen toukokuun lopussa ja alettiin vauvan yritys kesäkuussa. Plussattiin tammikuussa . Vuosia en tähän nyt muista, mutta näkeehän tuosta nopean etenemisen. Nyt sitten toinen Vaavi perheeseen tulossa 3 vuoden ikäerolla, eikä pätkääkään kaduta nopea eteneminen suhteessa! Olen tänäpäivänä onnellisempi kun koskaan .
 
3hulivili.poikaa+ sanoi:
Mä en oo uskaltanut vieläkään kertoa vanhemmilleni asiasta. Pelkään reaktiota, ollaan oltu miehen kanssa yhdessä niin vähän aikaa. Vaikka siitä huolimatta tämä on meille hyvin toivottu ja harkittu lapsi, hän vain päätti hypätä matkaan heti kun oltiin päätetty että saa tulla kun on tullakseen.
Click to expand...

Itse en myöskään ole kertonut vielä kuin kahdelle hyvälle ystävälle. Mies on ollut hieman avoimempi, mutta minun pyynnöstä kertonut vain kouralliselle kavereita. Kummankaan vanhemmat ei minun toiveestani tiedä vielä mitään. Sovittiin, että vasta rakenneultran jälkeen, jos kaikki on ok, niin kerrotaan. Ja se rakenneultrahan on jo ensi viikolla... Itsellä syynä ihan vain oma sopeutuminen ja se, etten tykkää hössötyksestä. Mutta tiedän myös tuon tunteesi. Oma faija varmaan repii aluksi pelihousut, kun kuulee, enkä ole ollenkaan varma mikä tulee olemaan reaktio. Leppynee kuitenkin nopeasti, toivottavasti. :D Meillä tulee syksyllä kaksi vuotta miehen kanssa täyteen, eikä vielä edes asuta yhdessä.
 
Caroline sanoi:
Itse en myöskään ole kertonut vielä kuin kahdelle hyvälle ystävälle. Mies on ollut hieman avoimempi, mutta minun pyynnöstä kertonut vain kouralliselle kavereita. Kummankaan vanhemmat ei minun toiveestani tiedä vielä mitään. Sovittiin, että vasta rakenneultran jälkeen, jos kaikki on ok, niin kerrotaan. Ja se rakenneultrahan on jo ensi viikolla... Itsellä syynä ihan vain oma sopeutuminen ja se, etten tykkää hössötyksestä. Mutta tiedän myös tuon tunteesi. Oma faija varmaan repii aluksi pelihousut, kun kuulee, enkä ole ollenkaan varma mikä tulee olemaan reaktio. Leppynee kuitenkin nopeasti, toivottavasti. :D Meillä tulee syksyllä kaksi vuotta miehen kanssa täyteen, eikä vielä edes asuta yhdessä.
Click to expand...
Kaikenlaisia pelkoja sitä toki voi ihmisillä olla, että haluavat pitää raskauden salassa juu. Ja tokihan se jokaisen oma asia onkin.
Todella kurjaa jos lähimmäiset suuttuvat siitä, että on lapsi syntymässä!
Jos vanhemmat ovat vastuullisia, täysipäisiä ja kykenevät hoitamaan lapsensa rakastavasti, niin en ymmärrä syytä moiseen käytökseen. Eri asia jos vanhemmat vahingoittavat lapsiaan tavalla tai toisella, eivät kykene elättämään heitä tms voin ymmärtää lähimmäisten tympeän vastaanoton/suuren huolen. (Seurannut sivusta vuosia eräänlaista lapsen laiminlyöntiä, voimatta oikein asiaan vaikuttaa).
 
kotivalo sanoi:
Kaikenlaisia pelkoja sitä toki voi ihmisillä olla, että haluavat pitää raskauden salassa juu. Ja tokihan se jokaisen oma asia onkin.
Todella kurjaa jos lähimmäiset suuttuvat siitä, että on lapsi syntymässä!
Jos vanhemmat ovat vastuullisia, täysipäisiä ja kykenevät hoitamaan lapsensa rakastavasti, niin en ymmärrä syytä moiseen käytökseen. Eri asia jos vanhemmat vahingoittavat lapsiaan tavalla tai toisella, eivät kykene elättämään heitä tms voin ymmärtää lähimmäisten tympeän vastaanoton/suuren huolen. (Seurannut sivusta vuosia eräänlaista lapsen laiminlyöntiä, voimatta oikein asiaan vaikuttaa).
Click to expand...

En tiedä mikä tilanne 3hulivili.poikaa+:lla on, mutta meillä ainakaan ei ole kyse siitä, että porukat suuttuisivat siitä että lapsi on tulossa. Ollaan kuitenkin jo yli kolmekymppisiä ja eletään omaa elämää. Isälläni vain on melko vahvat mielipiteet elämästä ja hän tuo ne usein aika voimakkaasti ja ajattelematta esille. Eli puhuu ensin, ajattelee sitten. Tuskin kukaan kuitenkaan haluaa kuulla arvostelua tai negatiivisia kommentteja tällaisessa asiassa, etenkin kun asia on mietitty ja harkittu. Tiedän, että isänikin on pohjimmiltaan onnellinen puolestani, mutta tunnen hänet sen verta hyvin, että yllättyisin jos arvostelua ei alkuun tulisi. Tulen sitten kertomaan kuinka kävi, kun sen aika on. :D

Miehen porukat ja oma äitini tulevat olemaan seitsemännessä taivaassa kun kuulevat tästä. Hössötystä on luvassa ja sitä haluan välttää, sillä en ole itse vielä ihan sinut tämän koko asian kanssa. Mietitty ja harkittu, mutta ensimmäinen tulossa ja onhan se elämänmuutos melkoinen. Siksi en ole kokenut, että tästä asiasta pitäisi hirveän aikaisin huudella. Ymmärrän heitä, jotka haluavat kertoa heti plussan saatuaan tai np-ultran jälkeen. Kukin tekee niinkuin sopivaksi kokee, ei näissä asioissa ole oikeaa eikä väärää tapaa. :)
 
En usko että varsinaisesti suuttuvat, eivät vaan ehkä ymmärrä nopeaa toimintaa. Äiti tulee varmasti olemaan huolissaan mun jaksamisesta oon juuri selättänyt vakavan masennuksen josta kärsin viisi vuotta. Sit on todennäköisesti huolissaan siitä miten mun pojat asiaan suhtautuu, että taas tulee uusi vauva (isän puolella 6kk ikäinen pikkuveli).
 
3hulivili.poikaa+

Meillä vähän samankaltainen tilanne. Ollaan miehen kanssa seurusteltu puolisen vuotta, eli aikalailla samantien oli lapsella lupa tulla. Kun toinen vaan kolahti niin hyvin, niin luottaa siihen, että tämä onnistuu.
Lisäksi itse sain masennus diagnoosiin taannoin.. joka vaikuttaa varmasti monen mielipiteeseen pärjäämisestäni, kun ennestäänkin on jo yksi lapsi.

Olen alusta lähtien kertonut aika avoimesti raskaudestani asenteella, että jos muut eivät ole onnellisia puolestani, niin on heidän häpeänsä. Ja ainoastaan yksi vanhempi perhetuttu on suoraan sanonut oman mielipiteensä.. se toki tuntui kurjalta, mutta ei silti poista onneani tämän raskauden osalta.

Isovanhemmilleni jne. kertomista jännitän jonkin verran, koska he eivät varmasti tule ymmärtämään tekemiäni valintoja. Mutta eipä heidän onneksi tarvitsekaan.
 
Uuden mieheni kanssa kohta puoli vuotta ja vauva tulossa. Tosin olimme tunteneet jo hyvän tovin.. Kolme isompaa edellisestä liitosta. Kihlat vietettiin ja uusi isompi koti mahtuu lisäksi tähän puoleen vuoteen. Avopuolisoni suku tietää ja minun puoleltani taas vain muutama läheinen.

Lähipäivinä aijon räväyttää tuttikakku/ masu/ultrakuva pläjäyksen kaikille ja julkistaa asiaa muillekin. :wink Tullut tulokseen että elämä liian lyhyt mielipiteiden miettimiseen. Onnea on hyvinvoiva perhe ja toimiva parisuhde. Ei niitä avaimia kenenkään muun taskussa ole.
Ilkeät kommentit jätän arvoonsa vaikka voivat hetken sattuakin. Tarvitsen ympärilleni "kantavia" yhteisen tien kulkijoita eikä toisiaan kuluttavia ihmisiä. :)
Tsemppiä teillekin "pelon" selättämiseen ja sitä kautta myös täysivaltaisempaan raskaudesta nauttimiseen! ♡ Sen tiedän kokemuksesta että pelko ja häpeä kuluttaa.. eteenpäin on mentävä. :)
 
Mää ajattelin koittaa saada lomareissussa kuvan, jossa näkyis kivasti vauvamasu ja vieressä ois mun molemmat tytöt, ja sit pitäis vielä keksiä et millä saisin symbolisoitua bonustytön kuvaan, kun ei oo mukana. (Harmi kun en älynny edellisessä reissussa tämmöstä kuvaa ottaa ku siellä oltais oltu kaikki...) Nii ja sit äitienpäivänä julkaista kuvan ainaki instassa, ehkä facessakin. [emoji56]
 
On muuten hauska hiljalleen kertoa raskaudesta ystäville joihin törmää tai on pitkästä aikaa yhteyksissä. Somessa ei ajateltu asiasta mitenkään kuuluttaa, ehkä joku pieni postaus rakenneultran jälkeen tai kun äp saapuu. :)
 
Me kerrottiin lähisuvulle raskaudesta eilen äitienpäivänä. Äidille korttiin yhtenä toivottajana masuasukki 17+5 ja sisaruksille viestillä. Vaatevaihtoehdot olikin jo lopussa, kun alkaa vatsamakkara kiipeämään ylöspäin...
 
Mekin kerrottiin nyt äitienpäivänä vanhemmille ja niille sukulaisille, joita nähtiin. Ihan hirveän paljoa pidemmälle ei olisi voinut salaillatkaan, kun alkaa pikkuhiljaa näkymään (19+6). Kaikki olivat kyllä hirmu onnellisia meidän puolesta ja ymmärsivät miksi näin myöhään vasta kerrotaan. :)
 
Sisko sai tietää viikko sitten kun mitään sen kummemmin ajattelematta menin kahville. Sehän näkyy jo selvästi [emoji3]

Äiti sai tietää eilen äitienpäivänä kortin ja valokuvien muodossa. Sano kyllä huomanneensa sen heti kun autosta nousin. [emoji4]

Iskä, mummu ja pikkuveli olis vielä joille täytyy kertoa. Iskälle pitää myös ensin kertoa että mieskin on vaihtunut (ei hirveesti olla tekemisissä)
 
Me kerrottiin ekan ultran jälkeen vanhemmille. Halusin sen tehdä silloin, kun se ei vielä näy, koska omat vanhemmat asuu kauempana, enkä halunnut että joku huomaa raskauden ennen kun on kerrottu. Nyt sit pikku hiljaa kerrottu muillekkin. ❤️
 
Mä tein äitienpäivänä somepäivityksen. Ei oo ainakaan vielä kukaan alkanu mitään kyseleen, mutta varmaan selän takana supistaan. :D Siinähän pohtivat ja pähkäilevät, ei mua kellekään kiinnostaiskaan selitellä tai perustella tätä tilannetta.
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top