Raskaana, mutta mies ei haluakkaan lasta.

DanielaJ

Silmät suurina ihmettelijä
Tein viime viikolla plussa testin, tai siis neljä. Ja ensimmäiset oireet tulivat jo pari viikkoa sitten.
Ilmoitin avomiehelleni asiasta, heti kun tuli työreissusta kotiin, vilkuili testiä mutta ei mitään kommentoinut. Nyt totesi, ettei ole vielä oikea aika.
Olemme olleet yhdessä 1,5 vuotta ja asuneet yhdessä melkein koko tämän ajan. Hänellä on neljä lasta edellisen kanssa, jotka ovat luonamme joka toinen viikonloppu.
Mies sanoi että vuoden päästä olisi ehkä hyvä aika, mutta ei nyt. Minä taas en tahdo lopettaa tätä raskautta, aborttia tulisin katumaan aina.
Myös lääkärit pelotelleet, että raskaaksi tuleminen voisi olla vaikeaa tai mahdotonta, söin 7 vuotta e-pillereitä jotta kuukautiset tulivat, nyt 2 vuotta ovat tulleet säännöllisen epäsäännöllisesti ilman pillereitä.

Olenko vain todella itsekäs jos haluan lapsen pitää, silläkin uhalla että ero tulee tai mies ei asiaa hyväksy?
 
Minusta et ole itsekäs jos lapsen pidät. Josnitse olisin sinun tilanteessasi en pystyisi tekemään aborttia vaan valitsisin lapsen sitten vaikka eron uhalla. Kaikki ei aborttia pysty tekemään itse en ainakaa siihen pystyisi...
 
Aika ikävästi miehesi suhtautui... En pysty edes kuvittelemaan, miltä tuntuisi olla tilanteessasi. Itse tekisin ratkaisun sen pohjalta, mitä minä haluan. Jos sinä haluat lapsen, älä mieti aborttia suhteen pelastamiseksi. Ehkä koko suhdetta on syytä arvioida uudestaan, jos vaihtehdot ovat abortti tai ero... millainen mies vaatii moista?
Arvosta itseäsi ja tee päätös sen pohjalta, mikä on sinulle ja mahdolliselle vauvalle oikein.
 
Olen edellisten kanssa samaa mieltä.

Itse en lähtisi aborttia tekemään, en vain pystyisi siihen. Antaisin miehen valita mun ja lapsen sekä sinkkuelämän välillä.

Toisaalta ehkä mä ymmärrän miestä, 4 Lasta edellisestä suhteesta.. Onko heillä ehkä alkanut alamäki lastentulon jälkeen ja nyt mies pelkää teille käyvän samoin? Tsemppiä! :)
 
Edellisen kanssa miehellä oli eropaperit pöydällä jo ensimmäisen lapsen jälkeen, jonka ristiäisten aikaan naimisiin menivät, toisen ja kolmannen kerran kolmannen lapsen jälkeen. Mutta olihan hän silloin "vain" muutaman vuoden päälle kaksikymppinen. Nyt hänellä ikää 29 ja minulla 25 vuotta. Hän on ollut kondomia vastaan ja minä taas e-pillereitä. Mutta on ollut myös erittäin tietoinen siitä kuinka paljon haluan lasta ja kuinka surullinen olen ollut, kun olen pelännyt etten lapsia voisi saada.
Kun hän sanoi ettei oikea aika ole vielä, kerroin kyllä että minä en tätä tahdo lopettaa kesken, asiasta ei sen vakavemmin vielä puhuttu, enkä ole neuvolaankaan vielä soittanut.
Jos viikot lasketaan edellisistä kuukautisista olisin nyt viikolla 7+2.

Tilanne on todella inhottava, koska en halua tehdä vasten toisen tahtoa, mutta oma pää ei myöskään antaisi aborttia anteeksi ikinä.
 
Mikä ehkäisykeino teillä on ollut käytössä?

Mä olen kyllä joka tapauksessa sitä mieltä, että sinä teet viimeisen valinnan. Tai että sulla on täysi oikeus päättää pitää tämä lapsi.

Ja kuten tuolla ensimmäisissä kommenteissa olikin, kannattaa ehkä harkita uudelleen tämän suhteen vakavuutta, jos mies väenväkisin sen abortin haluaa sun tekevän.
 
Ehkäisyä ei ole käytetty, Olen hänelle sanonut etten pillereitä rupea popsimaan ja hänen mielestään kortsulla ei pelleillä jos suhteessa ollaan. Mutta silti hänen kantansa on että nyt ei ole sopiva hetki lapselle... Tiedän, hänen olisi pitänyt ehkäisystä huolehtia, jos kerran hänen kanta on tämä.
 
Voi miehet, miehet...

Jos tietää vielä ettei ole ehkäisyä käytössä niin kyllä sitten täytyy ne seurauksetkin osata kantaa. Eli mun mielestä turha kitistä nyt kun on kuitenkin aikuisena ihmisenä ollut tietoinen riskeistä.
 
Sun kroppa, sun säännöt. Jos haluat pitää lapsesi, niin tottakai pidät sen, ja jos SINÄ itse et ole valmis lasta saamaan, voit keskeyttää. Mutta mikään miehen mielipide ei saa painaa tässä päätöksessä.

Samaa mieltä Timantin kanssa, jos mies ei tykkää käyttää kumia ja tietää ettet syö pillereitä, niin on ottanut tietoisen riskin tulla isäksi. Mikä siinä ensi vuodessa sitä paitsi niin erilaista olisi lapsen saannin kannalta? Syntyyhän se kuitenkin vasta silloin.

Sanoit että haluat lapsia, joten eiköhän se päätös ole siinä :). Jos miehesi on kasvanut aikuiseksi, ymmärtää ja tukee hän sinua kunhan on sulatellut ajatusta hetken.
 
Ei ole miehen mielipide muuttunut, itse annoin hänen rauhassa miettiä asiaa sen kummemmin utelematta, nyt hän kokoajan kyselee että mitä aion tehdä. Sanoin etten tahdo tehdä aborttia ja piste.
Sainkin sitten tänään kunnon huudot ja haukut kun en mistään mitään tiedä tai ymmärrä ja kuinka tyhmä olen.
Päivällä soitin neuvolaan ja ajan sain kahden viikon päähän ja ensimmäiseen ultraan pitäisi vielä aika soittaa, kun asia tulee taas puheeksi keron soittaneeni, en viitsi ottaa asiaa puheeksi ennenkuin hän sen ottaa. Ei kiinnosta tapella asiasta ja kuunnella huutoja.

Eilen ja tänään ei ole mitään raskausoireita enään ollut ja heräsikin pelko että kai kaikki on hyvin, vai voiko vain olla että oireet häviävät tai vähentyvät 7 viikolla?
 
mä oon kuullu että oireet menee joskus aalloittain, eli voi olla oireettomia päiviä ja sitten taas kaikki tulee rytinällä takaisin.

tsemppiä sulle, tilanne ei kuulosta kivalta, mutta pidä pintasi! toivottavasti siellä ultrassa näkyy terve pikku papunen!
 
Näyttäisi olevan parempaan suuntaan :) Hän ei paljoa asiasta puhu, mutta kai hän edelleen hiukan sulattelee asiaa, kuuntelee kyllä jos minä puhun raskaudesta ja mitä se tuo tullessaan :)

Nyt olen ehdottanut jos muutetaan yhdessä isompaan asuntoon, nyt asun 31m2 yksiössä ja hänellä on 4 lasta edellisen kanssa ja he ovat isällään joka toinen viikonloppu.
Nyt suurin huolenaiheeni onkin raha. Nytkin on tiukkaa elää tuilla, kun olen ollut heinäkuusta työttömänä. Jos muutamme yhteen, saanko mitään muita tukia kuin äitiyspäivärahan ja lapsilisät? Miehellä on hyvät tulot, mutta en halua että hän joutuu maksamaan minunkin laskuni. Pitääkö nyt jo alkaa laittamaan noista vähäisistäkin säästöön, jotta edes jotenkin pärjäisi? Vaikuttaako toisen tulot työttömyyspäivärahaan? :eek:
 
Kaksi ihmistä siellä makkarissa aina touhuaa ja oikeasti sopivaa aikaa lapsen tuloon ei ole olemassakaan, jos sellaista odottaa.
Työttömyyspäiväraha pysyy samana, vaikka muuttaisitte yhteen, Muiden tukien kanssa sitten onkin toinen juttu.
Tsemppiä!
 
Takaisin
Top