Mä rupesin oikein miettiin, että mitä nyt sit huusin tai lauloin tai tein, kun kaksi synnytystä ilokaasulla takana. :) Kyllä varmaan just vokaaliääntelyä, ainakin "aaaa", mutta eniten muistan, että yritin keskittyä hengitykseen, yksi sisään- ja uloshengitys kerrallaan. Ja maskia "imiessä" mietin, että "en helvetissä tiedä, auttaako tää ilokaasu mitään, mutta keskityn siihen, että kun olen tehnyt tällä esim 5 hengitystä, niin hetkeksi helpottaa." Ja eikö se, että yrittää pitää alaleuan rentona, rentouta myös koko kehoa? Siihen varmaan osin perustuu hengityksen muistaminen ja vokaaliäänteet. Etukenossa keikuttelu tulee luultavasti aika luontaisesti :)
Ilokaasun avulla synnytin ja huusin kuin eläin. Ei auttanut tieto, jota Myykin kirjoitti. Ei vaikka harrastan laulua ja äänenkäyttö ja leuan rentoutukset yms on tuttuja. Vasta kun kätilö muistutti, niin osasin keskittyä paremmin. Eli pyydä ohjeistamaan, vaikka periaatteessa osaisin!
MS74
Sukkela juttelija
Joo leuka rennoks ja sitä ilokaasua pitää vetää ku viimistä päivää. Ei pikku hönkäilyt auta.
Se vielä piti tähän ääntely- ja laulelukeskusteluun lisätä, että vaikka kipeää teki ilman varsinaisia lääkkeellisiä kivunlievityksiä, niin se tunne, kun vauva oli ulkona, oli aivan käsittämätön, ihan hullun euforinen, kun kova kipu loppuu kuin seinään. Se oli mulle jotenkin tosi voimakas kokemus molemmissa. Ja sanottakoon vielä, että mun synnytykset ovat olleet aika nopeita ja todennäköisesti vasta avaavat supistukset ovat tuntuneet eli en ole joutunut kärvistelemään supistuskivuissa kovin kauaa verrattunamoneen muuhun.
Kimaira
Näppärä viestien naputtelija
Äijä otti kännykällä vajaan minuutin videon siitä hetkestä, kun ipana oli juuri punnattu pihalle (mies istui siis mun selän takana, kun istuin synnytysjakkaralla - en tiiä oliko sillä koko ajan kännykkä valmiina vai miten se oli onnistunut sen virittämään niin nopiaan...).
Videolla siis näkyy kun kätilö tutkiskelee vasta syntynyttä vauvaa, eli musta ei näy kuin vähän toista polvea. Nyt kuusi viikkoa synnytyksen jälkeen sen hetken muistelu edelleen vetää tipan (tai vähän useammankin) linssiin, niin mieletön se koko tilanne jotenkin on. Ihanasti kuuluu kun kätilö sanoo mulle, että "teit kyllä hienon työn, tosi hienosti tehty". Ja sitten kun itse / miehen kanssa ihmetellään itkien ja nauraen, että onpa "pikkukaveri" pieni tyttö, täydellinen pieni tyttö...
Toi on se hetki, joka kannattaa pitää mielessä odottajankin - vaikka sitä ei ole vielä kokenut, niin se kokemus on kuitenkin jotain niin käsittämättömän hienoa, että sen kokiessaan unohtaa kyllä (ainakin hetkeksi) kaikki ne kivut ja tukaluudet ennen sitä.
Videolla siis näkyy kun kätilö tutkiskelee vasta syntynyttä vauvaa, eli musta ei näy kuin vähän toista polvea. Nyt kuusi viikkoa synnytyksen jälkeen sen hetken muistelu edelleen vetää tipan (tai vähän useammankin) linssiin, niin mieletön se koko tilanne jotenkin on. Ihanasti kuuluu kun kätilö sanoo mulle, että "teit kyllä hienon työn, tosi hienosti tehty". Ja sitten kun itse / miehen kanssa ihmetellään itkien ja nauraen, että onpa "pikkukaveri" pieni tyttö, täydellinen pieni tyttö...
Toi on se hetki, joka kannattaa pitää mielessä odottajankin - vaikka sitä ei ole vielä kokenut, niin se kokemus on kuitenkin jotain niin käsittämättömän hienoa, että sen kokiessaan unohtaa kyllä (ainakin hetkeksi) kaikki ne kivut ja tukaluudet ennen sitä.
Katjusha
Kunnioitettu kommentaattori
Joo onneksi palkinto on hieno, täällä missä lapsilukunsa voi valita vois sukupuutto kohdata muutoin :) omalla kohdalla synnytys oli kaikkineen niin pitkä, että väsyneenä ja lopulta lopun uupuneena kaikki kivut tuntuivat ylivoimaisilta - hyvävoimaisena olis varmaan vähemmälläkin lääkinnällä selvinnyt. En uskalla ajatella toista synnytystä edes, vaikka nyt tietää millaiseen piinaan kannattaa varautua, jos lapsen maailmaan haluaa.
Meillä on mun mielestä mennyt kotona hienosti. Vauva haluaa olla taukoamatta rinnalla ja lähellä, en tiiä kuinka pitkä lie tämä vaihe.
Katjusha ja tyttö 2+ viikkoa
Meillä on mun mielestä mennyt kotona hienosti. Vauva haluaa olla taukoamatta rinnalla ja lähellä, en tiiä kuinka pitkä lie tämä vaihe.
Katjusha ja tyttö 2+ viikkoa
Oishan se ollu kiva saada kokea ne ensihetket, mutta kiireellisen sektion takia ei hyviä muistoja jäänyt. Vauvaa vilautettiin pikana sen synnyttyä ja seuraavan kerran näin sen vasta 3h päästä. 2h kesti et joku ees kerto mulle tytön tilanteen ja mitat. Oli aika vittumaista odotella jossain leikkaussalin viereisessä heräämössä yksinään tuijottelemassa ilmastointiputkia.
Äänen käytöstä en osaa muuta sanos kuin et alku meni puhistessa ja ähistessä. Sit kun avauduin alle tunnissa vikat 6cm niin huusin vaan kuuppa punasena niin paljon kun kitarisoista lähti ja yritin kaivautua ilokaasumaskiin sisään.
Äänen käytöstä en osaa muuta sanos kuin et alku meni puhistessa ja ähistessä. Sit kun avauduin alle tunnissa vikat 6cm niin huusin vaan kuuppa punasena niin paljon kun kitarisoista lähti ja yritin kaivautua ilokaasumaskiin sisään.
T
Tähti ★
Vieras
Ihkuu Katjusha! :)
Nyt olette onnellisesti vanhempia
Vauva varmasti syö tunnin-kahden välein, jaksaako isäkin herätä yöllä? Saisit vähän jeesiä :)
Ajatella miten pitkä yritys on teillä takana ja nyt kaikki on todellista
Hyvää jatkoa sinne perhe-elämään. Meillä poika 7kk ja harjoittelee jo kovin ryömiä joka suuntaan
T
Tähti ★
Vieras
Katjusha :) Tule mukaan tuonne synnyttäneet --40++++ ketjuun! Siellä me kaikki ollaan... :)
Mamma Mia
Jostain jotain jo tietävä
Laskettu aika tuli ja meni viime perjantaina 9. päivä. Nyt on keskiviikoksi 21. päivä varattu käynnistysaika, jos ei sitä ennen tapahdu edistystä. Keskiviikkona rv 41+5. En ole mitään supistuksia tunnistanut, mutta jotain pientä edistystä tapahtunut, kun kohdunkaula vähän lyhentynyt ja nyt 2 cm.
Kätilöopistolla tällä viikolla lääkäri sanoi, että vauva on laskeutunut, mutta vielä vähän liikkuu, eli ei ihan kiinnittynyt.
Tänään oli vika neuvola ilman vauvaa, jonka jälkeen kävin lähikaupassa ihan neuvolan vieressä. Kylläpä olinkin poikki kun pääsin kotiin, vaikkei siinä paljon kävelyä tullut.
Rv 41+0
Kätilöopistolla tällä viikolla lääkäri sanoi, että vauva on laskeutunut, mutta vielä vähän liikkuu, eli ei ihan kiinnittynyt.
Tänään oli vika neuvola ilman vauvaa, jonka jälkeen kävin lähikaupassa ihan neuvolan vieressä. Kylläpä olinkin poikki kun pääsin kotiin, vaikkei siinä paljon kävelyä tullut.
Rv 41+0
T
Tähti ★
Vieras
Mamma Mia
Jostain jotain jo tietävä
Kätilöopistolla käytiin ja juuri tultiin kotiin, ballonki laitettiin. Eli nyt odotellaan, että se tipahtaa ja sitten takaisin sairaalaan.
Kohdunsuu oli sormelle juuri ja juuri auki, kohdunkaulaa vielä pari senttiä jäljellä. Sen takia ballongilla aloitettiin käynnistys.
Käyrälle piirtyi supistus!!!, eli nyt tunnistan supistukset. Niitä on hyvin epäsäännöllisesti tullut viime päivinä. Ja aina supistaa, kun kävelen.
Rv 41+5
Kohdunsuu oli sormelle juuri ja juuri auki, kohdunkaulaa vielä pari senttiä jäljellä. Sen takia ballongilla aloitettiin käynnistys.
Käyrälle piirtyi supistus!!!, eli nyt tunnistan supistukset. Niitä on hyvin epäsäännöllisesti tullut viime päivinä. Ja aina supistaa, kun kävelen.
Rv 41+5
MS74
Sukkela juttelija
Juu pysy pystys ja keinuttelet lantiota kahdeksikkoa ja hengittelet ja kiroilet tai laulat tai kiljut kun supistaa. Tsemppiä!! Ihana jouluvauva tulossa [emoji178]