Rakenneultraan menevät - Tyttö vai poika tulossa?

[-Nennu-]

Tässä alkaa olla 7 viikkoa vuodelepoa täynnä. 10min päästä vaihtuu vuorokausi ja päästään raskausviikolle 28 jo! (27+0).

Päädyin lopulta toisesta langanlaiton jälkeisestä tarkastuksesta jäämään tänne osastolle makaamaan 27.12. Tässä on nyt yhteensä päivä 46 maaten, päivä 13 sairaalassa maatrn ja päivä 8 hepariinipistoksia iltavihollisena reisiin pistellen.

Harjoitussupistuksia tulee harvakseltaan, omasta mielestä tilanne on hyvinkin stabiili mutta selkeesti lääkärit odottaa synnytyksen starttaavan hetkemä minä hyvänsä. Mä en oo täällä osastolla antanu lääkäreiden tutkia tuota hätälankaa, vaan sinnikkäästi sanonu että odotetaan sen laittanutta lääkäriä palaavaksi lomilta (tämä viikko). Eiköhän saada pian taas ultrakuvaa ja statustietoa onko kohdunkaula lyhentynyt vai pysynyt ennallaan. Lyhimmilläänhän se on ollut n. 1cm mittainen.

Oma fiilis on jo tosi hyvä. Sieltä viikolta 21 on tultu jo hiton pitkälle ja lapset jäisi eloon suurella todennäköisyydellä jos nyt syntyisivät. Toki jokainen päivä on arvokas, ja sinnillä tässä maataan ja kulutetaan aikaa. Puolisokin on niin paljon helpottunut sekä siitä että en makaa hänen vastuullaan kotona, vaan turvassa täällä heti avun saatavilla ja siitä että tilanne on hyvinkin rauhallinen. Hän uskalsi lähteä jopa muutamaksi päiväksi toiselle paikkakunnalle työkeikalle…

Olen saanut täällä sairaalassa ollessa rautainfuusion (hb oli tippunut 91) ja keuhkojenkypsytyspiikit. Kortisoni aiheutti mulle itselleni melkein enempi hallaa ku hyvää mutta toivottavasti pikkusten keuhkot on ottaneet vähän etumatkaa nyt. Mulla veti koko kropan niistä jumiin + pään täyteen räkää - tätä ei kukaan tajunnut kertoa mulle että on normaalia ja sitten yksinäni täällä huoneessa sain melkein paniikkikohtauksia kun sydän alkaa tyhjästä laukata 150-200 lyöntiä sekunnissa, tuntuu että henkeä ei saa ja pankki puskee päälle.. se meni onneksi n. Kolmessa päivässä ohi ja mies tajusi googletella asiaa/lukea papereista että tämä nyt vaan kuuluu asiaa ja menee kyllä ohi.. ei tuntunu sillon niiden kolmen neljän päivän aikana kun tilanne oli akuuteimmillaan päällä…

Olen jopa heittäytynyt niin hurjaksi tilanteen ja erityisesti oman oloni parannuttua, että oon tässä muutaman päivän kuluessa syönyt pussillisen keltaisia turkinpippureita panikoimatta vaurioita lapsiin tms pahaa! Ai juma että on tehnyt hyvää. Nyt taas palataan ruotuun ja herkutellaan hedelmillä

Puoliso, joka on koko aika ollut optimistisempi asioiden suhteen, on jo riehaantunut niin että on hankkinut vähän vauvatavaraa kotiin - multahan tämä kaikki jää nyt väliin. Hän on hakenut äitiyspakkaukset ja purkanut ne, ostanut 6kpl lasisia tuttipulloja, hankkinut yhden hoitoalustan ja käytettynä jo kassillisen vauvanvaatteita odottamaan Lisäksi kun olen kieltänyt edelleen että odotetaan isompien hankintojen suhteen että katsotaan kaikkien olevan vielä synnytyksen jälkeen hengissäkin, niin hän ei ole sitten pinniksiä ostanut vaan ihan virittänyt ne äitiyspakkauksen pahvilaatikot makkariin odottamaan :). Olen niin vilpittömän onnellinen että ollaan jo täällä asti + että tuo miehentekele on niin aidosti innoissaan iltatähdistään. Vaaranpaikkoja on vielä monia, erilaiset vammat hyvinkin mahdollisia, mutta aika on jo meidän puolella.

Mites teillä muilla menee? Mä oon näemmä valloittanut kuulumisillani tämän ketjun

Ompa ihana kuulla

 

[Unelmilla]

… ja tänään sit otettiinkin pikatarkistus sekä kaksosiin että lankaan. Lapsissa ei ollut mitään merkkejä anemiasta (tämä katsotaan aivojen verenvirtauksista, hyväktä näytti), ne olivat molemmat edelleen superaktiivisia (ovat olleet koko raskauden ajan vilkkaimpia mitä lääkörit ovat nähneet) ja muutenkin näyttivät kasvavan juuri keskikäyrällä tasaisesti. Molemmat ovat siis saman kokoisia kuin yksinään maailmaan tulevat, toinen 1001g ja toinen 1042g. Virhemarginaali on 10% kun mittaus on sellaista millipeliä, mutta kaikki siis ok.

Seuraava tarkistus 2vkon kuluttua. Silloinhan näiden pitäisi olla jo 1,2 kiloisia suunnilleen - oli muuten eka ultra jossa puoliso ei ollut mukana koska olikin työkeikalla ja ylipäätään koko toimenpide tuli 30sek varoajalla lääkärien omien aikataulujen vuoksi :)

 

[VäriSointu]

… ja tänään sit otettiinkin pikatarkistus sekä kaksosiin että lankaan. Lapsissa ei ollut mitään merkkejä anemiasta (tämä katsotaan aivojen verenvirtauksista, hyväktä näytti), ne olivat molemmat edelleen superaktiivisia (ovat olleet koko raskauden ajan vilkkaimpia mitä lääkörit ovat nähneet) ja muutenkin näyttivät kasvavan juuri keskikäyrällä tasaisesti. Molemmat ovat siis saman kokoisia kuin yksinään maailmaan tulevat, toinen 1001g ja toinen 1042g. Virhemarginaali on 10% kun mittaus on sellaista millipeliä, mutta kaikki siis ok.

Seuraava tarkistus 2vkon kuluttua. Silloinhan näiden pitäisi olla jo 1,2 kiloisia suunnilleen - oli muuten eka ultra jossa puoliso ei ollut mukana koska olikin työkeikalla ja ylipäätään koko toimenpide tuli 30sek varoajalla lääkärien omien aikataulujen vuoksi :)

Sivusta tulen kommentoimaan. Itselläni yksi huhtikuinen ja eksyin nostalgisoimaan ja lukemaan teidän ryhmää.
Sydän meni kurkkuun kun aloin lukea tätä sivua, mutta onneksi olette päässeet sieltä alusta jo näin pitkälle! Pieniähän he vielä ovat, mutta eivät enää ihan sillä riskirajalla. Paljon tsemppiä teille sinne ja kaikkea hyvää synnytykseen ja sen jälkeiseen aikaan!

 

[Jadine]

… ja tänään sit otettiinkin pikatarkistus sekä kaksosiin että lankaan. Lapsissa ei ollut mitään merkkejä anemiasta (tämä katsotaan aivojen verenvirtauksista, hyväktä näytti), ne olivat molemmat edelleen superaktiivisia (ovat olleet koko raskauden ajan vilkkaimpia mitä lääkörit ovat nähneet) ja muutenkin näyttivät kasvavan juuri keskikäyrällä tasaisesti. Molemmat ovat siis saman kokoisia kuin yksinään maailmaan tulevat, toinen 1001g ja toinen 1042g. Virhemarginaali on 10% kun mittaus on sellaista millipeliä, mutta kaikki siis ok.

Seuraava tarkistus 2vkon kuluttua. Silloinhan näiden pitäisi olla jo 1,2 kiloisia suunnilleen - oli muuten eka ultra jossa puoliso ei ollut mukana koska olikin työkeikalla ja ylipäätään koko toimenpide tuli 30sek varoajalla lääkärien omien aikataulujen vuoksi :)

Kiva kuulla, että toistaiseksi on kaikki kunnossa. Ja tsemppiä vuodelepoon ja hepariinipistoksiin! Olen itse pistänyt hepariinia koko raskausajan, mutta nyt olen onneksi jo voiton puolella, 71% raskaudesta takana.

PS. Tule vaan tuonne salaiselle puolelle! Itse ainakin muistan harvoin käydä katsomassa näitä julkisen puolen keskusteluja. Olet kirjoittanut jo tarpeeksi viestejä, niin pääset salaiselle puolelle ihan vain pyytämällä. Ei sielläkään tarvitse olla mitenkään hurjan aktiivinen.

 

[Unelmilla]

Kiva kuulla, että toistaiseksi on kaikki kunnossa. Ja tsemppiä vuodelepoon ja hepariinipistoksiin! Olen itse pistänyt hepariinia koko raskausajan, mutta nyt olen onneksi jo voiton puolella, 71% raskaudesta takana.

PS. Tule vaan tuonne salaiselle puolelle! Itse ainakin muistan harvoin käydä katsomassa näitä julkisen puolen keskusteluja. Olet kirjoittanut jo tarpeeksi viestejä, niin pääset salaiselle puolelle ihan vain pyytämällä. Ei sielläkään tarvitse olla mitenkään hurjan aktiivinen.

Äh, olen niin laiska että saatan unohtaa koko tän foorumin viikoiksikin Lennän kuiten suoriltaan ulos

Se saakelin hepariinipiikin neula on oikeesti HURJA verrattuna insuliinipiikkiin Toivottavasti ei enää tän jälkeen ikinä..

Uusin juttu mihin lääkäriltä (erityisesti hoitajat) halutaan nyt kommenttia, on joku kannanotto synnytystapaan. Tässä on yhtenä yönä tullut lievä epilepsiakohtaus.. Kohtaukset on vanhoista aivoleikkauksista ”paikallislähtöisiä” ja hyvin lievi, itse en tätä edes noteeraa mutta olen maininnut kahdelle lääkärille ja monelle hoitajalle.. Nyt vissiin eka otti kuuleviin korviinsa ja alkoi vaatimaan jotain ajatusta ammattilaiselta.
Mies on toinen jota tuo huolettaa ja hän on siitä myös aktiivisesti kysellyt..

Ja btw langasta pääsen kuulemma eroon JOS selvitään viikolle 34. Tänään juhlitaan 28+0 tunnelmissa Tilasin puoliskolta huomiseksi pussillisen lakritsiakin

 

[Jadine]

Äh, olen niin laiska että saatan unohtaa koko tän foorumin viikoiksikin Lennän kuiten suoriltaan ulos

Se saakelin hepariinipiikin neula on oikeesti HURJA verrattuna insuliinipiikkiin Toivottavasti ei enää tän jälkeen ikinä..

Ei siellä oikeasti kukaan vahdi, miten säännöllisesti kirjoitat, kunhan nyt vähän esittäydyt liittymisen jälkeen. Eli mukaan vaan.

Minulla on sekä hepariinit että insuliinit käytössä, ja ne insuliinipiikit eivät kyllä tunnu missään verrattuna hepariiniin. Hepariini kirvelee, ja ne piikitkin ovat vielä usein tosi tylsiä, että saa ihan voimalla survoa ihon läpi.

 

[Unelmilla]

Jatkampa tänne kun en muutakaan paikkaa keksinyt täältä/salaiselta puolelta

Tytöt syntyi suunnitellulla sektiolla 29.2 rv 34+2 (LA 9.4). 44cm pitkiä molemmat, ja A: 2165g B: 2075g. TTTS jäi kaukaisemmaksi epäilykseksi, hyvin ovat saman kokoisia ja terhakoita tyttöjä. B vaati vuorokauden vähän avustusta cpap-nasaalista, A meni suoraan happiviiksillä. Muutoin tässä opetellaan nyt syömään ja elelemään. A kuvassa taaempana.

Itse olen sektion jäljiltä vähän huonossa kunnossa, mutta tänään on tarkoitus päästä kunnolla jo jaloilleen vaikka tuskia vielä on.

 

[pilvikirsikka]

Jatkampa tänne kun en muutakaan paikkaa keksinyt täältä/salaiselta puolelta

Tytöt syntyi suunnitellulla sektiolla 29.2 rv 34+2 (LA 9.4). 44cm pitkiä molemmat, ja A: 2165g B: 2075g. TTTS jäi kaukaisemmaksi epäilykseksi, hyvin ovat saman kokoisia ja terhakoita tyttöjä. B vaati vuorokauden vähän avustusta cpap-nasaalista, A meni suoraan happiviiksillä. Muutoin tässä opetellaan nyt syömään ja elelemään. A kuvassa taaempana.

Itse olen sektion jäljiltä vähän huonossa kunnossa, mutta tänään on tarkoitus päästä kunnolla jo jaloilleen vaikka tuskia vielä on.

Paljon onnea! He saivat hauskan syntymäpäivän! Ihanat vauvat

Paljon toipumista sektiosta! Minäkin sen kerran kokeneena tiedän millaiset ne kivut on. Siitä kun pääset liikkeelle, alkaa helpottaa

 

[-Nennu-]

Jatkampa tänne kun en muutakaan paikkaa keksinyt täältä/salaiselta puolelta

Tytöt syntyi suunnitellulla sektiolla 29.2 rv 34+2 (LA 9.4). 44cm pitkiä molemmat, ja A: 2165g B: 2075g. TTTS jäi kaukaisemmaksi epäilykseksi, hyvin ovat saman kokoisia ja terhakoita tyttöjä. B vaati vuorokauden vähän avustusta cpap-nasaalista, A meni suoraan happiviiksillä. Muutoin tässä opetellaan nyt syömään ja elelemään. A kuvassa taaempana.

Itse olen sektion jäljiltä vähän huonossa kunnossa, mutta tänään on tarkoitus päästä kunnolla jo jaloilleen vaikka tuskia vielä on.

Onnea tytöistä 🩷 hienoa että pääsitte alun jännityksen jälkeen noinkin turvallisille viikoille

 

[Maria13]

Jatkampa tänne kun en muutakaan paikkaa keksinyt täältä/salaiselta puolelta

Tytöt syntyi suunnitellulla sektiolla 29.2 rv 34+2 (LA 9.4). 44cm pitkiä molemmat, ja A: 2165g B: 2075g. TTTS jäi kaukaisemmaksi epäilykseksi, hyvin ovat saman kokoisia ja terhakoita tyttöjä. B vaati vuorokauden vähän avustusta cpap-nasaalista, A meni suoraan happiviiksillä. Muutoin tässä opetellaan nyt syömään ja elelemään. A kuvassa taaempana.

Itse olen sektion jäljiltä vähän huonossa kunnossa, mutta tänään on tarkoitus päästä kunnolla jo jaloilleen vaikka tuskia vielä on.

Onnea koko perheelle ja pikaista paranemista sinulle ja tytöille

Ihanan suloiset vauvat

 

[Unelmilla]

Jatkampa tänne kun en muutakaan paikkaa keksinyt täältä/salaiselta puolelta

Tytöt syntyi suunnitellulla sektiolla 29.2 (LA 9.4). 44cm molemmat, ja A: 2165g B: 2075g

Onnea koko perheelle ja pikaista paranemista sinulle ja tytöille

Ihanan suloiset vauvat

Kiitos! Täälläkin ollaan aika haltioissaan tytsyistä

 

[Fiufau]

Paljon onnea @Unelmilla tytöistä Voimia toipumiseen teille kaikille