Pluskokoiset plussanneet

Anki84

Näppärä viestien naputtelija
Tammikuunmammat 2016
Itseäni mietityttää nyt jo, mitä neuvola tulee sanomaan painostani. BMI on itselläni tällä hetkellä rapiat yli 30. Paino on vaihdellut vuosien mittaan - olen ollut isompikin, mutta myös hieman kevyempi. Ikinä en ole ollut ns normaalipainoinen ja painostani olen saanut kuulla terkkareilta kouluajoista lähtien.

Minua ahdistaa jo pelkkä ajatuskin neuvolatädin saarnasta. Tiedän, miten ja kuinka paljon pitäisi syödä, mutta en ole ikinä saanut käytännössä sitä lopullisesti toimimaan. Itselläni ei ole niinkään ongelmana herkut, vaan tykkään ihan perus kotiruoasta vähän liikaa. Annoskoot ja liian pitkät ateriavälit ovat heikko kohtani.

Totta kai olen jo ennen raskautta miettinyt, miten voisin olla siirtämättä omia huonoja ruokailutottumuksia jälkikasvulle. Nyt raskauden myötä se konkretisoituu.

Miten muilla on neuvola suhtautunut painoonne? Tottakai se varmasti riippuu paljon myös työntekijästä sekä omasta asenteesta.
 
Itsellänikin on paino indeksi tota 30 luokkaa ja ei sanonut mitään painosta ainut vaan et se sokerirasitus pitää tehdä. Koska on riski raskausajan diabetekseen. Tai ei ainakaan minulle maininnut mutta mulla on sama neuvolatäti kun n.4 vuotta sitten.
 
Näin ajattelinkin, että suoraan sokerirasitukseen mut laittavat ja varmaan muutoinkin noita arvoja tarkemmin syynäillään. Toisaalta hyvä, että tutkivat :)

Mua ehkä enemmän mietityttää lääkäreiden/hoitajien asenne, koska aina ei ole saanut niin mukavaa palautetta/kommenttia omasta painosta. Toki ymmärrän, että heidän "velvollisuuksiin" kuuluu kertoa ruokavaliosta ja liikunnasta, mutta senkin voi tehdä niin monella tapaa...
 
Mie koen että neuvolassa on suhtauduttu enemmän kuin hyvin painooni. Eli asiasta ei ole tehty mitään numeroa. :) Toki on mainittu että kun on ylipainoa niin kannattaa raskauden ajan keskittyä syömään terveellisemmin, jotta ei kertyisi niin paljoa raskauskiloja kuin normipainoisille usein kertyy. Miulla on painoindeksi 39, joten olen huomattavasti lihavampi kuin te. :) Ekan lapsen kanssa ei oikeastaan ollut muuta rasitetta painosta kuin sokerirasitukset (ja todettiin heti raskausdiabetes, jonka takia noudatin tiukkaa ruokavaliota, ja siitä huolimatta oli aloitettava tablettimuotoinen "insuliinI"), vauvan sydämen virtausten tutkiminen vatsapeitteiden läpi vaati kolme ultrakertaa ja sektion jälkeen joutui piikittämään kuukauden verta ohentavaa lääkettä. Noilta olisi välttynyt normipainoisena. Eivät kuitenkaan millään tavoin ole miuta tuominneet tai paheksuneet vaan arvostavat että raskauden ajan olen jaksanut skarpata oman ruokavalion suhteen erilailla kuin normaalisti. :)
 
Ja tosiaan nyt tuo esikoinen on vajaa 2 vuotias ja on hoikka pitkä poika. Olen alusta asti vaalinut terveellistä ruokailua hänelle eikä hän herkuttele kuin synttäreillä. Itse herkuttelen sitten lapselta salaa jos herkuttelen. :nailbiting: Nyt toista lasta odottaessani en aio herkutella ollenkaan koska pelkään että on taas radi tiedossa. :p
 
Mulla myös BMI yli 30 ja neuvolassa on suhtauduttu ihan hyvin. Raskauden aikana on seurattu painon muutosta, eikä ole tuijotettu niitä absoluuttisia lukemia. Raskauden aikana kun ei kuitenkaan saa laihduttaa, niin turha siitä lähtöpainosta on nipottaa. Kannattaa kuitenkin syödä terveellisesti, ettei tule lisää kiloja.
 
Mullakin BMI jotain 36-37 ja ihan ok menny neuvolassa. Raskauskiloja aiemmissa raskauksissa tuli 5-7kg ja nopeeta lähti synnytyksen jälkeen pois. Toivotaan, että nyt onnistuu myös samalla tavalla painon kanssa.
 
Minä kanssa olen ylipainoinen odottaja, esikoisen raskausaikana oma terkka ei painoon sen kummemmin tarttunut kuin tuumasi että kovin hirveesti ei painoa saisi tulla, tuli se +10kg ja katsoi ruokavaliota, sanoin terkalle suoraan että paino on mulle arka aihe, mutta sain karvaasti kokea muutaman mammapolin kätilön arvostelun ylipainosta ja yhden kätilön sanomisesta sai semmoisen käsityksen ettei ylipainoinen saisi edes lasta odottaa! Junnun raskausaikana oli sama terkka neuvolassa kuin esikoisenki aikaan, sain raskausdiabetesdiagnoosin joten piti kiinnittää todella tarkkaa huomiota ruokavalioon jonka takia paino putosikin alussa ja lopussa oli +2kg lähtöpainoon ja junnun raskausaikana annoin palautetta ekan raskauden tylyistä kohteluista mammapolilla kun kävin pelkojen takia pelkopolilla edellisen raskauden aikaisista peloista keskusteleen. Oma terkka on tässäkin raskaudessa sama joten tuskin tulee ongelmia hänen kanssaan.
 
Täällä ylipainoa myös. Ennen raskautta en ole käynyt vaa alla pitkään aikaan joten näköjään salakavalasti on pamahtanut 20kg lisää viime syksyyn nähtynä. Varmaan myöskin syöty kortisonikuuri on tehnyt tehtävänsä samalla. Painoindeksiksi tosiaan laitettiin 46. Mä olen tosi lyhyt että varmasti vaikuttaa sekin. Neuvolantäti kuitenkin totes että ei oo tuomitsemassa mua painon takia ja koittaa tsempata ruuan suhteen. Sokerirasitukseen joudun mutta niin joutuu melkeinpä 80-90% nykyajan odottajista
 
vaikka tympäseekin siihen sokerirasitukseen meno ja sen ällön litkun juominen niin silti koetan ajatella että se on vaan pienen parhaaksi ettei tuu mitään suurikokoista sokerivauvaa
 
Itsellä kans BMI oli hiukan yli 32 (160cm/82kg).. Ei oikeastaan kans muuten siitä napissu, mut joudun kans siihen sokerirasitukseen.. Plääh.. Yrittäny täs kans kattoo vähä mitä suuhuni laitan, mut silti tuntuu et toi paino nousee :arghh:
Enne raskautta paino 81kg ja tänä aamuna 82,9kg (6+4)..
 
Kävin tällä viikolla neuvolassa ja mulla oli aivan ihana neuvolatäti :) Mut se on jännä, et jos on ylipainoinen, niin heti ensimmäisenä ajatellaan, et herkut on se "ongelma". Mulla se ei oo näin. Tykkään vaan ruoasta liikaa ja annoskoot on liian isoja.

Joudun heti rv 12 sokerirasitukseen, mikä oli arvattavissa. Ja seuraava rasitus sit rv 20. Mutta kuten aiemmin sanoin, hyvä että seuraavat :) Ja kyl mä sen sokerirasituksen kestän, ei se kuitenkaan kuolemaksi ole :)
 
Mulla on kanssa noin20kg liikaa painoa, ja indeksinä 31. Neuvolantäti ei oo koskaa painosta sanonu mitään, mutta nyt meil on uus lääkäri, ja tuli sellanen tunne et se kyl siitä jotain sanoo. Nimittäin paino laski ekaks kahella kilolla, mitattii siis ekalla nla-käynnillä ja verrattii tulosta lähtöpainoon. Viikko tuosta käynnistä oli neuvolalääkäri, ja tämä heti kysy et on paino vielä pysyny alle lähtöpainon, niin ku se viikossa mihkää muuttuis hirveen pahoinvoinnin takia. Nyt taas on ruoka ja herkutkin alkanu maistuu, ni hirvittää mihin tää tästä nousee.
 
Täällä myös BMI 31. Neuvolatäti sanoi että on hieman ylipainoa, niin totesin, että se on kyllä ollut tiedossa :) Toivottavasti tää raskaus olisi samanlainen kuin esikoisen kanssa, että ensin lähtee melkein 5kg painoa ennen kuin alkoi tulla takaisin päin ja lopulta ennen synnytystä oli tullu painoa 1,5kg lähtöpainoon :) Aika sen näyttää, miten tässä lopulta sitten käy..
 
Toivottavasti kukaan ei nyt tipahda tuoliltaan, mutta tämän mamman painoindeksi on hieman 50:n pahemmalla puolella. Tarkoitus oli pudottaa vielä painoa ennen raskautumista, mutta luonto päätti nyt toisin, joten näillä mennään. Odotin neuvolasta saarnaa, mutta yllättäen ei tullut kyllä mitään. Terkka toki kyseli ruokailutottumuksistani, ja kerroin että olen sitten viime syksyn pudottanut 45 kiloa ja käynyt ravintoterapeutin ohjauksessa, joten luotti kai siihen että tiedän miten ja miten paljon kannattaa syödä. Kyseli olenko käynyt lihavuusleikkauksessa (en ole), koska silloin ei saisi käydä sokerirasituksessa. Ei kyllä punninnut minua, kysyi vain painon... epäilen, että hoitajan vaaka ei ollut tarpeeksi kantokykyinen :smiley-ashamed008 Näytti sellaiselta 120 kiloon yltävältä perusrimpulavaa'alta. Sinänsä hieman harmi, toivottavasti hankkii ensi kerraksi paremman. Tiedän, että esim. naapurikunnassa neuvolan vaa'at menevät 180 kiloon saakka (kysyin tutulta neuvolantädiltä), ja siinä olisi tietysti enemmän kuin tarpeeksi minulle.

Sokerirasitus on vasta elokuussa, ja sinne olisin mennyt muutenkin jo pelkän iän ja sukurasituksen puolesta. Toivottavasti tämä kuvotus loppuisi ennen sitä.

Vähän kyllä hermostuttaa miten äitipolilla suhtautuvat, sen verran pahaa olen kuullut tuosta paikallisesta, nimenomaan siis isokokoisten äitien kokemuksista. Noh, otetaan se asia vastaan sitten kun se on ajankohtainen.
 
Hienoa Snälla igelkotten, että olet jo saanut noinkin hyvin painoa alas ennen raskautta :gen053
 
Upea saavutus Snälla igelkotten!! Voit olla ylpeä itsestäsi! :)

Oon muutaman tutun kanssa puhunut aiheesta. Moni sanoo, että neuvolantädit ovat tosi mukavia eivätkä liikaa saarnaa asiasta, koska tärkeintä sillä hetkellä on äidin ja lapsen terveys. Mutta sitten taas kätilöistä olen kuullut muutamia horror-tarinoita... Aika näyttää, mitä omalle kohdalle sattuu tulemaan...
 
Minulla myös painoindeksi 30 hujakoilla. Jännittää, minkä verran painoa tulee lisää. Mutta ollaan tosin miehen kanssa sovittu nyt, että herkuttelu saisi vähän vähentyä, ettei raskauskiloja tulisi ihan hurjasti.

Kuulostaa ehkä tyhmältä, mutta olen sitäkin miettinyt, että näkyyköhän vauvamaha edes minulla, kun maha on vähän pömppö jo entuudestaan.. Tietysti vaatteilla voi vaikuttaa myöhemmin, jos pitää mamavaatteita, jotka korostavat mahan pyöreyttä. Tykkään paljon pitää mekkoja ja mekkoni ovat olleet sellaisia, että niitä pystyy pitämään todennäköisesti pitkällekin raskauteen. Ääh, sanokaa että muutkin on pinnallisia ja miettii tälläisiä asioita ! :D
 
Ite edellisessä raskaudessa alko käyttämään äitiysvaatteita vasta viimeisillä kuukausilla, koska vatsakin alkoi näkymään vasta 2 viimeisen kuukauden aikana. Välillä omat vanhemmat jo epäilivät oonko mä raskaana ollenkaan :joyful: Kävin äsken vaa'alla, niin kilo lähtenyt 3 viikon aikana (välillä oli -2kg, mut on taas menny elämä herkuttelun puolelle, kun ei kunnon ruoka maistu). Nyt taas yrittää tsempata kasvispuoleen ja yrittää saada tuo ahteri ylös sohvalta. Väsyttää vaan niin törkeesti, ettei jaksaisi mitään tehä.. :oops:
 
Mulla on kanssa järkky väsymys päällä koko ajan. Voin helposti nukkua 1-2 tunnin päikkärit ja siihen kepeästi 9 tunnin yöunet päälle! Mutta ennemmin jatkuva väsymys ku jatkuva paha olo / oksentelu!

Kovin paljon muuta liikuntaa ei ole jaksanut kuin koiran kanssa ulkoilua. Ja tietty kotiaskareita yrittäny tehdä sen minkä jaksaa. Just tänään kattelin, että tänne on ilmestynyt "villakoiria" lisää ja mietin, et tartteis varmaan tehdä jotain asialle :D
 
Takaisin
Top