Tyyntä ennen myrskyä
No ei, kuulostaa kyllä hyvältä teillä. Minkä ikäinen hän on? Mietin et meillä on varmaan uhma niin siks kaikki on niiiin vaikeeta
Pikkusisaruksen odottajat
- Ketjun aloittaja Sandy
- Aloituspäivämäärä
No ei, kuulostaa kyllä hyvältä teillä. Minkä ikäinen hän on? Mietin et meillä on varmaan uhma niin siks kaikki on niiiin vaikeeta
No siis just uhma - tai siis TAHTOIKÄ :D mutta kyllä sisaruksen saapuminen muuttaa kuvioita. Mies luki jostain että sisaruksen syntymä johtaa usein jopa kuukausien taantumaan...
No joo, tänään ollaan huomioitu lasta ja kommentoitu kaikkea rakkaudella ja käytös on ollut moitteetonta (eikä kello ole vielä kahtatoistakaan mutta silti pidän tätä pienenä voittona). Ihanaa että on vertaistukea, onhan tää pienille mullistavaa aikaa.
No joo, tänään ollaan huomioitu lasta ja kommentoitu kaikkea rakkaudella ja käytös on ollut moitteetonta (eikä kello ole vielä kahtatoistakaan mutta silti pidän tätä pienenä voittona). Ihanaa että on vertaistukea, onhan tää pienille mullistavaa aikaa.
1v 9kk on nyt pojalla ikää. Joo uhmaa odotellessa. :DTyyntä ennen myrskyä
No ei, kuulostaa kyllä hyvältä teillä. Minkä ikäinen hän on? Mietin et meillä on varmaan uhma niin siks kaikki on niiiin vaikeeta
Meillä on auttanut myös se että saa paljon huomiota, hellyyttä ja aktiviteettia. Ja ne kieltämiset mahdollisimman lempeästi (esim. jos liian kovaa silittää vauvaa) ettei assosioi vauvaan sitä kieltämistä, koska noh siis kielletäänhän häntä muussakin. Ja paljon kehumista kaikessa. Nyt tätä jaksaa kun ollaaan täällä kuplassa porukalla, tiedä sitten miten homma muuttuu kun jään yksin ja mies töissä. Toisaalta kolmen viikon päästä jaksaa varmaan itsekin jo ulkoilla hyvin ja voi ratkaista ylikuumentuneet tilanteet lähtemällä puistoon. Se onkin taas ihan oma tarinansa miten siitä selviää. Nyt mulla on ihan epäuskoinen olo että päästäis ikinä mihinkään ovesta ulospäin. Eilen koko perheen labrakäynti vaati yli puolentoista tunnin valmistautumisen ja silti se olin minä joka lähti taas hiukset märkänä ... plääh.
Tutuuh, mua myös hirvittää ne ensimmäiset päivät lasten kanssa yksin miehen ollessa töissä. Just ne perus ulkoilutkin omalle pihalle saa mun niskavillat pystyyn, kun ajattelen koko lössin saamista pihalle ilman kauheaa huutoa. Onneksi esikoisen voi laskea vaikka pihalle jo valmiiksi odottamaan hiekkalaatikolle siksi aikaa, kun itse pukee vauvan ja itsensä.
Joko osalla on isosisarusten uhmailut helpottanut? Meillä on esikoinen alkanut uhmailla nyt jonkin verran siirtymätilanteissa ja esim ulkoilu tuottaa tälle mammalle aina extrana harmaita hiuksia, kun ensin esikoisen kanssa taiteillaan ulos lähtemisen kanssa (pukeminen siis suurin ongelma) ja sitten seuraava harmistus tulee siitä, kun pitäisi lähteä sisälle... oon yrittänyt jo hyvissä ajoin alkaa sanoa, että aletaan lähteä ulos/sisään, jolloin ei tule ns. kylmää suihkua ja leikit jää kesken, mutta joka kerta tämä aihe aiheuttaa harmia sekä esikoiselle että minulle. Vertaistukea kenelläkään?
Imme täällä sama homma. Muutenkin kaikki pukeminen nyt tosi vaikeaa, pyjama, ulkovaatteet, kaikki. Ja juuri ulos lähteminen ja sisälle tuleminen. Huoh. En tiedä johtuuko iästä vai vauvasta. Muutenkin esikoinen tehnyt tosi paljon nyt pahaa ja kiukutellut. Varmaan sekin, että ei saa niin paljon huomioo kun ennen niin pahanteolla hakee huomioo. Luulisin. Huomenna pitäs yrittää kummankin lapsen kanssa lähtee kerhoon. Mitähän siitäkin tulee 
AamuElokuun
Puuhakas puhuja
Joo, kaikki tuntuu vanhemman lapsen kanssa vaikeemmalta. Ja vaikka kuinka koittaa sanoittaa ja kertoa monesti etukäteen mitä tapahtuu/tehdään ni usein päättyy kiukutteluun. Ja niitä kiellettyjä juttuja tehdään oikein urakalla.. onneks vauva on vielä nukkunut yöt hyvin, että oon aika virkeä ja jaksan tätä palettia pyörittää.
Että myötätuntoa ja vertaistukea löytyy täältä!
Että myötätuntoa ja vertaistukea löytyy täältä!
Jep. 3-vuotiaan uhma on siirtynyt kolmosvaihteelle. Lähinnä kerjää huomiota ja kiusaa vanhempiaan jos ei saa sitä jatkuvasti. Vauvaa hoitaa kyllä hellästi. Kiukku tulee myös herkemmin pikkuasioista. Laitan iän piikkiin, pikkusiskon saama huomio vaan lyö lisää löylyä.
Meillä isoveljen käytös on muuttunut niin että lähes joka yö tulee viereen nukkumaan. Menee illalla kiltisti omaa sänkyyn mutta yöllä tepsuttaa viereen. Ja kun vauvakin nukkuu vieressä niin ahdasta on. Lisäksi esikoinen ei malttaisi aina imetyksen aikana odottaa vuoroaan että nostan tuoliin tai tulen leikkimään tai annan vesipullon. Kiipeilee sitten sohvalla ja välillä huutaa ja kiljuu. Mutta silti suurimmaks osaks menee hienosti, mä vähän jännitän noita ulkoiluja kun esikoinen 1v10kk juoksee aika päättömästi ja mä tuun vaunuilla perässä. Oon käynyt tuplilla kävelyillä mutta on sekin yks rumba. Kai tähän tottuu. Ja sisälle tulo ulkoa aiheuttaa kauhean slaagin niin ärsyttää sekin. Aiheutti kyllä jo ennen vauvan tuloa.
Nyt mun arki helpottuu niin että mun vanhemmat ottaa jatkossa esikoisen päivähoitoon 1-2 kertaa viikossa. Tästäkin toki poden paska-/laiskamutsi fiilistä, mutta nautin kyllä myös ajasta vauvan kanssa kahden ♡
Nyt mun arki helpottuu niin että mun vanhemmat ottaa jatkossa esikoisen päivähoitoon 1-2 kertaa viikossa. Tästäkin toki poden paska-/laiskamutsi fiilistä, mutta nautin kyllä myös ajasta vauvan kanssa kahden ♡
Just tätä samaa täällä. Tää eskaloitui, kun vauva täytti 1kk. Hirveet raivarit, kun hakee päiväkodista. Tätä ei oo ollut koskaan ennen. Lisäks kotona pitää koko ajan kovaa älämölöä.
Hahahaha, meillä myös juuri tuota samaa älämölöä. Lisäksi jännittävästi esikoisen pitäisi juuri sillä hetkellä päästä äidin syliin, kun vauva on siinä, vaikka äidin syli olisi ollut tyhjä hieman ennen vauvaa. Tulee itselle paha mieli aina sanoa, että syliin ei pääse ja tarjolla on vain kainalopaikka. Toki olen yrittänyt selittää, että pitää tulla syliin silloin, kun vauva ei ole siinä eikä pyytää syliä vasta kun vauva siihen tulee.
Sama täällä myös toi sylijuttu.
Täällä myös sama sylin kanssa! Muutaman kerran esikoinen saanut itkukohtauksen kun vauva on ollut isin sylissä, äitin syli ei tällöin ole kelvannut. Ja illalla jos syötän vauvaa ja mies laittaa esikon nukkumaan niin valvoo ja älämölöää niin kauan, että olen syöttänyt vauvan ja käyn vielä peittelemässä esikon uudestaan.
Aivan kun mun kirjoittama, samaistun täysin!!! Toi älämölö on tässä kämpässä kyllä korvia huumaavaa
