Pikkusisaruksen odottajat

^ ettekö halunneet tietää vai jäikö arvoitukseksi? Oon niin malttamaton odottamaan h-hetkeä. Laitoin ultrakuviin kaverista kuvan, josta voi sitten veikata kumpi olisi :Heartred
 
Musta taas tuntuu hassulta tietää varmasti että poika tulee, kun tytöstä ei saatu selville ennen syntymää.
 
Mulla on ihan tuo sama että apua miten tytön pylly pestään :D poika on ollut niin simppeli. Mutta koko ajan totun enemmän ajatukseen tyttärestä ja on kyllä aivan ihanaa :Heartred
 
Juu tutuuhin kanssa samoilla vesillä. Pojan pylly ja pippeli on ollut tosi helppo pestä enkä usko pojan pesemisen vaativan niin paljon tarkkuutta kuin tytön. Eiköhän tässä kuitenkin asiantuntijoiksi ehditä kasvaa, kun pienet tytöt kotiutuu poikalapsiperheisiin :grin
 
^ ettekö halunneet tietää vai jäikö arvoitukseksi? Oon niin malttamaton odottamaan h-hetkeä. Laitoin ultrakuviin kaverista kuvan, josta voi sitten veikata kumpi olisi :Heartred

Haluttiin tietää mutta kätilö ei saanut selvää. Sanoi että voi olla kumpi vaan, veikkasi tyttöä mutta kovin varovaisesti, ja mun poikaolo ei edesauta arvailua :)
 
Tytöt puhuvat koko ajan, että pitää ostaa tiettyjä leluja vauvalle ja mitä kaikkea muuta vauva tarvitsee ja että pitää laittaa portti rappusten eteen, ettei vauva kieri pois. :grin Huomaa, etteivät yhtään jaksaisi odottaa tämän pienen ihmisen syntymää. Pelkään vain, että totuus tulee olemaan toinen eikä vauva olekaan maailman ihanin asia.

Kuitenkaan pikkuveli ei näille neideille kelpaa vaan pitäisi olla ehdottomasti pikkusisko. Saa nähdä selviääkö tuo ensi viikolla rakenneultrassa.


Ja tänäänhän meillä sitten oli rakenneultra ja selvisi hyvin selkeästi, että odotetaan poikaa. Kerroin tytöille, että saavat pikkuveljen ja se oli ehkä virhe. :grin Pienemmän naama kääntyi nurinpäin ja isompi melkein kävi itkemään ilmoitti vaihtavansa vauvan tyttöön. Eli loput odotusajasta sitten käännetään lasten päät, että pikkuvelikin on ihan kiva. :cool:
 
Sisita kyllä se mieli vielä muuttuu:) meidän typyt on edelleen ihan tohkeissaan tulevasta pikku veljestä :D
 
Äippä x5, näillä kun ainoat oikeasti tutut pojat on meillä käyneet kylässä aina rikkomassa kaikki lelut jne niin siitä varmaan johtuu tämä poikavastaisuus.
Eiköhän tuo suurin kiukku tästä vielä laannu. Kerroin, että kaikki vauvat on ihan samalla tavalla pieniä ja söpöjä ja vähän isompina ärsyttäviä. Ja onhan näillä 8kk serkkutyttö, jolle saavat ostaa mekkoja.
Eiköhän tuo pieni ole ihan yhtä rakas vauva näille kunhan syntyy, vaikka onkin poika. :happy:
 
Se on totta, että jokainen lapsi on selkeästi yksilö. Meillä reilu 2,5-vuotias poika harvemmin rikkoo leluja, jakaa lelut muiden lasten kanssa ja on todellinen halinalle :Heartred toki on sitten niitäkin päiviä, milloin viilettää pää kolmantena jalkana joka paikkaan, remuaa, kiipeilee ja kujeilee. Ja juuri noista vauhdikkaammista tempauksista tunnistan itseni, sillä olin jatkuvasti pienenä liikkeessä (paitsi kun nukuin - silloin nukuin kuin tukki :D ).
 
Meillä on ainut poika kokemus (tai semmonen joka käy meillä) en mun siskon poika (kohta 2v) joka vaan halailee ja on muutenkin tosi symppis tyyppi:) Ok on hänellekin se ilkiövimma jos sille päälle sattuu mut niin on kyl meidänkin tytöillä:D niin ja tietysti naapurin poika joka on 1v mut sekin vaan tuijottaa ja tutkii paikkoja ton meidän 1v kanssa:D
Kerhossa ja eskarissa olevat pojat on kyllä kuulemma rasittavia tai niinku meidän 4v sanoo uupoja(urpoja):D
Mistä lie senkin nimityksen oppinut:/

Huomenna pitäiskin käydä hakemassa mulle uus kauppa kassi ton vanhan pieneksi käyneen tilalle... 9 paikkainen minibussi! Kovin siis pienenlainen kauppakassi:D
 
Meillä isosiskot 3 ja 5v. höpöttelevät koko ajan vauvasta ja käyvät juttelemassa mahalle. Kaikista liian pienistä vaatteista sanovat,, että tämä on sitten vauvalle jne.
 
Mua jännittää muuten jonkinverran kahdesta lapsesta kolmeen siirtymä. Nykyään on aina yksi aikuinen per lapsi, kun vaikka matkustetaan, mutta miten jatkossa kaikki sujuu. Miten riittää aika antaa kaikille huomiota ja miten oma jaksaminen..
 
Meillä on tuo mun 4v aika höpsähtänyt tähän vauva asiaan. Kyselee ja juttelee asiasta kovasti. Silittelee vatsaa, juttelee sille, haluaa koko ajan tietää onko hereillä ja liikkuuko. Onhan se aika ihanaa miten suhtautuu asiaan :)

Tuota miehen 7v:tä asia ei niinkään kiinnosta.
 
Eilen saatiin päivähoitopäätös esikoiselle. Haettiin siis lähitarhaan 20 h / vko, koska kun poika on jo 1,5 vuotta ollut päiväkodissa, niin varmaan kyllästyy täysin mun ja vauvan kanssa oloon kotona kaiket päivät. Ja saapahan ikäistään seuraa ja kehittävää tekemistä.
No, eihän se paikka tietenkään tuosta lähitarhasta irronnut.. vaan bussimatkan päästä. Lyhyen, mutta kuitenkin, koska autoo meillä ei oo. Tää päikky on siellä väistötiloissa ja muuttaa tähän tietoon keväällä takaisin meidän vanhan kodin naapuriin, joka on sit todennäkösesti paremmalla paikalla jatkossa ajatellen meidän aikuisten reittejä, vaikkei mun tulevista työkuvioista mitään tietoo ookaan. Silti nyt mietityttää, et kannattaako paikka ottaa vastaan. Vaihtoehto ois kerho 3x3h /vko meidän naapuritalossa.
 
Mä varmaan ottaisin vastaan sen paikan tulevaisuutta ajatellen, mut aika houkuttelevalta kuulostaa toi naapuritalon kerhoki.

Mä oon hakenu syksyksi leikkikoulupaikkaa esikoiselle, mut en oo vielä saanu vastausta. Ja unohdan aina virka-aikaan soitella sen perään.
 
Niin, ja päiväkoti on siis sisäilmaongelmien takia remontissa, joten se on se epäilyttävä tekijä.. Kun oon kuullu niin monesta epäonnistuneesta rempasta.
Ja ajankohta päiväkodin vaihdolle juuri kun vauva syntyy ei varmaan oo paras mahdollinen.. Lapsi on siis kulkenu mun työn takia / ansiosta toisessa kunnassa hoidossa, mikä ei sit enää oo mahollista. Mielellään tietty ois pidetty tutussa hoitopaikassa.
Vielä siis jatkuu mietintä mulla - mies on ihan sitä mieltä, et otetaan tarjottu paikka vastaan.
 
Minä kyllä nappaisin laiskuuttani sen naapuritalon kerhopaikan :hilarious: meillä esikoinen otetaan kotiin syyskaudeksi hoidosta ja kevääksi yritän etsiä kerhopaikan. Esikoinen kuitenkin alkaa pikkuhiljaa kaivata muitten lasten seuraa. Toki jos kerhopaikkaa ei löydy, niin sitten mennään vaan kaikki johonkin perhekahvilaan etsimään leikkikavereita :)
 
Esikoinen täyttää tiistaina puolitoista vuotta ja sen kunniaksi päätettiin miehen kanssa vierottaa tutista. Ajateltiin että helpompaa ennen kuin vauva saapuu... Noh ei ollutkaan ihan simppeliä. Poitsu huusi kurkkunsa käheeksi ja niin pitkään että lähes hyperventiloi. Apua!? Luovutettiin ja nyt kun nukutin niin annoin tutin suoraan. Plääh. Vinkkejä ja kohtalotovereita? Milloin muut on vieroittanut tutista?
 
Esikoinen täyttää tiistaina puolitoista vuotta ja sen kunniaksi päätettiin miehen kanssa vierottaa tutista. Ajateltiin että helpompaa ennen kuin vauva saapuu... Noh ei ollutkaan ihan simppeliä. Poitsu huusi kurkkunsa käheeksi ja niin pitkään että lähes hyperventiloi. Apua!? Luovutettiin ja nyt kun nukutin niin annoin tutin suoraan. Plääh. Vinkkejä ja kohtalotovereita? Milloin muut on vieroittanut tutista?

Meillä tutista vieroittuminen kävi itsekseen, kun esikoinen oli 11 kuukautta vanha. Meillä vauva huoli vain yhden mallisen tutin ja kun se alkoi jäädä pieneksi, niin vauva ei enää tainnut saada sitä imemisen iloa siitä tutista. Voisitteko siis koklata vaikka ministi pienellä tutilla, mikä ei enää olisi ns. täydellisen kokoinen suuhun? En tosin tiedä voiko siitä olla haittaa esim purennalle.
 
Meillä tutista vierottaminen tapahtunut siinä vuoden tienoolla! Viimeisin oli ”pakko” vieroittaa tutista kun linkos omansa jonnekin tienvarteen ja en enää just vuotta täyttävälle viitsinyt enää tuttia ostella :wink
Vieroitus meni ( ja on mennyt) suht helposti, muutaman illan boikotoi tätä vääryyttä äänekkäästi mutta päivisin oli niinku ei mitään... tosiaan pari iltaa vaan huudettiin ja siinä se:wink
Seuraavana olis tutti pullo jahka oppii juomaan nokkamukista!
 
Takaisin
Top