Pelottava alku

ElliMamma

Oman äänensä löytänyt
Hei vaan kaikille.
Sain viikko sitten varmistuksen raskaudelleni. Nyt 7.raskausviikko menossa. Vajaa 2 viikkoa ensimmäiseen neuvolakäyntiin.
Olen todella innoissani ja peloissani! Pelkoani ei yhtään vähennä se, että minulla on ollut alavatsakipuja koko ajan siitä asti kun kuukautisten olisi ollut määrä alkaa. Neuvolatäti sanoi, että saattaa viitata tulevaan keskenmenoon tai sitten ei. Sitä ei voi tietää. Lisäksi ihmettelen sitä, että raskaustestit ei näyttänyt positiivista ennen kuin 6. viikolla.

Ymmärtääkseni kohtua ympäröivät nivelsiteet ym. kasvaessaan/venyessään kipeytyy. Minun alavatsakipuni säteilee nivusiin joten sopisi sen puoleen kohdun kasvamseen... Mutta eikö nämä oireet tule yleensä vasta joskus 10. viikon jälkeen? Onko jollain ollut tällaisia oireta jo aiemmin?

Sitten noista seulonnoista? Kuinka tavanomaista on osallistua niihin vapaaehtoisiin seulontoihin joista selviää kromosomipoikkeavuudet...? Minkälaisia ajatuksia muissa herättänyt. Ite en vielä oikein tiedä mitä tehdä. Toisaalta haluan tietää hyvissä ajoin, jos täytyy varautua johonkin poikkeavuuteen, mutta toisaalta... Kokemuksia kiitos!

Lisäksi minulla on työ josta on alkiolle haittaa. Olen siivooja, enkä tee mitään tavanomaista ylläpitosiivousta. Pääasiassa läträän liuottimien kanssa tai sitten vahanpoistoaineiden ja vahojen kanssa. Onko kellään tietoa näiden haitoista? Onko mitään "siedettävää määrää"?  Nyt olen vältellyt noita hommia, kun parempaa tietoa ei vielä ole.
 
Hei ElliMamma. Raskaudet ovat kaikki niin erilaisia, että on paha sanoa, millaisia tuntemuksia voi olla (mitkä ns. normaaleja tai mitkä viittaa keskenmenoon). Monilla kyllä juimii kuukautiskipujen tapaan. Joillakin raskaushormoonit nousevat hitaammin, jolloin tulos näkyy myöhemmin.
 
Minä kävin seulonnoissa. En nähnyt siinä mitää moraalisesti tms. väärää. Eri asia on se, miten toimii, kun saa tulokset.
 
Tuosta työasiasta kannattaa puhua neuvolassa. Jos tunnet tarvetta, niin ainahan voit soittaa seuvolaan ja pyytää tästä syystä aikaistamaan ekaa käyntiäsi.
 
Tiedän, että alku on karseaa odottamista, mutta koita jaksaa! Tsemppiä[:)]
 
Terve ElliMamma!

Noista oireista on niin vaikea sanoa mitään, kun niitä kuitenkin tulee ja joskus, ikävä kyllä ne voivat viitata keskenmenoon, mutta useimmiten eivät. Nythän on hyvä muistaa, että suurin osa raskauksista on normaaleja samoin, kuin synnytyksetkin ja suurin osa lapsista syntyy terveenä. Minulla oli ainakin ties mitä kolotuksia ja jomotuksia, pari ekää viikkoa plustestin jälkeen kävelin hitaasti kuin mummo, oli niin kova paineen tunne alapäässä ja jomotti. Tämä kun meni ohi, niin rupesi pistämään/vihlomaan. Vielä ei ole ainakaan kesken mennyt, nyt rv 16+1

Se vain tuppaa unohtumaan kun joka paikasta saa lukea (kauhu)skenaarioita siitä kuinka kaikki asiat aiheuttavat sitä sun tätä. Eli nyt yritätävain olla positiivisella mielellä, se on tulevalle vauvallekin parasta  [:)]


Sitten tuohon työasiaan.
Tyänantaja on velvollinen siirtämään sinut töihin, joista ei aiheudu haittaa sikiölle/alkiolle. Tämä on ongelma pienissä firmoissa, joissa korvaavaa työtä ei välttämättä ole saatavilla. Ja ikävä kyllä kaikki työnantajat eivät suhtaudu kovin mukavasti näihin asioihin, kokevat, että heille aiheutuu lisäkustannuksia ja vaivaa raskautuneista työntekijöistä.

Onko teillä luottamusmiestä? (jos siis kuulut liittoon). VOit ottaa yhteyttä myös työsuojeluvaltuutettuun tai -asiamieheen, tarpeen vaatiessa työsuojekupiiriin, jos asia ei etene tai sinua syrjitään tässä asiassa. Ensin tietysti juttelet oman lähimmän esimiehen kanssa.

Joissain erityistapauksissa on mahdolista jäädä aikaisemmin jo erityisäitiyspäivärahalle (tai joku vastaava, en muista tarkalleen) mikäli työnantaja ei pysty järjestämään korvaavaa työta tai olosuhteet työpaikalla ovat sellaiset, ettei odottaja voi siellä olla.

Neuvolasta kannattaa myös kysellä.

Joka tapauksessa, asia on selvitettävä vaikka mikä olisi, onhan kyseessä tulevan terveys! Onnea odotukseen! Tulehan kertomaan, kuinka kävi.
 
HEI !
Minullakin oli tavallaan pelottava alku, sain tietää olevani raskaana kun minulle tuli tiputteluvuotoa.
Tämä oli viime keskiviikkona.
Ollaan yritetty syksystä asti, mutta oletin etten ole raskaana kun oli ollut menkatkin.
Oudon lyhyet 2 viimeiset mutta pistin stressin piikkiin, mutta sitten n.1,5vk menkkojen loppumisen jälkeen tuli pientä tiputtelua,
jolloin tuli mieleeni että tarkistetaan nyt vielä, negaa oottelin koska n. kk sitten tehdystä nega myös.
Mutta sitten tulikin plussa, kauhea paniikki että onko menossa kesken, kun kerran vuodan.
Koska kipuja ei ollut, enkä vuotanut  kuin ihan vähän, niin varasin neuvolaan ajan päivystyksen sijaan.
Pääsin heti seuraavana pvä neuvolaan, jossa he sitten aatteli sykettä etsiä, sykehän ei kuulu ennen kuin on vähintään rv.8.
edellisiä edellisten menkkojen mukaan olis ollut rv 7.
Mutta sieltä tulikin syke, jolloin he kertoi et elossa ollaan ja että oon jo viikolla 11.
Aika pommina tuli, koska luullut ihan et on ollut menkat,tai kahdetkin[:D]
Että aika pelottava alku myös täällä.
Nyt ei oo vuotanu yhtään,että kaikki on varmaa ok.
Ens ke ultraan, vähän hömppä olo mennä ultraan viikko sen jälkeen kun edes tiesi odottavansa:D
ja sen jälkeenhän saa jo kertoakin kun nyt on jo rv.12,tarkemmin 11+1(muistaakseni)

Mutta tsemppiä sinne, vaikka sattuis, kaikki pitäis olla ok, kunhan ei hirveästi vuoda.
Jos tämä yhtään lohduttaa.
Mutta toivotaan ja tsempataan et kaikki olis ok.

[;)]
 
Mulla oli aika koviakin vatsakipuja jo ennen ku tiesin olevani raskaana. Arvelin menkkojen olevan alkamassa, mutta tätä kestikin sitten varsin kauan, n. rv 4-8. Ultrassa oli 7+2 sykkivä sydän ja kaikki mennyt tähän asti ihan hyvin, nyt viikkoja 9+4. Noista kivuista ei vaan valitettavasti kauheesti missään kerrota, vaikka ilmeisen yleisiä ovat :(
 
joo oon huomannu saman, että kivut yleisiä mutta tietoa ei löydä.
Itellä nyt pistoja aina välissä, ilmeisesti kun tuo kohtu alkaa tuolta nousta kunnolla.
Viikkoja kuitenkin "jo" 11+2.
Vieläkää tajunnu asiaa.
Vaikka sen sykkeenkin kuulin,
mutta sillon oli vaihtiksina joko 6+5 tai 10+5 eli pakko jälkimmäinen olla.
noh, ultran jälkeen tietää lisää :D
en vaan millään malttais odottaa, tuntuu et keskiviikkoon on ikuisuus[:D]
 
Esikoiselta kävin verikoe seulannassa - oli negatiivinen ja nyt toista odottaessani kävin ihan ultrassa jossa todettiin ettei niskaturvotusta ole. Eli ei pitäisi olla sydänvikaa eikä downia. Rakenneultrassa selviää kaikki vielä tarkemmin.
Seulontoihin halusin mennä, koska tiesin että asiaa kummittelee mielessä kuitenkin. Nyt on käyty ja mielenrauha saavutettu [:)]
 
Hei.
Olen viikolla 23 ja aikaisemmin kävin kaikissa testeissä ja seulonnassa sekä ultassa kurkkimassa tuonne kumpuun että miten siellä voidaan, että osaisin olla ja tehdä niinkuin oikein on, jos jotain löytyy..
Lapsi tuntuu olevan terve, ja onneksi pumppukin sillä toimii komeasti, mikä oli helpotus kun isällä on sydänvikaa laajastikin suvussa.

Myöskin huolehdin paljon tuosta työstä, siivoan myös työkseni ja työ ei ole sitä mopin heiluttelua vaan raskasta kantamista ja väkevien aineiden kanssa lutraamista.
En ole varma siitä varhennetusta äippälomasta tällaisen työn kohdalla, kuin itse teen, mutta minusta se on selvää että jos liuottimien ja syövyttävien aineiden kanssa on tekemisissä niin äippälomalle voi jäädä aiemmin. Ainakin muistaisin lukeneeni näin kelan sivuilta ja tessistä..

Hyvää jatkoa sinulle, toivottavasti tästä oli jtn apua edes.. :)
 
Takaisin
Top