Parisuhde vauvan syntymän jälkeen

[Timantti*]

Vaikka osa on kovinkin ahdistavia ajatuksia, niin koen, että näitä on hyvä välillä miettiä. Eipä oo sitten ehkä liian ruusuista kuvaa tulevasta.

Lukaisin tämän uudestaan ja ehkä pakko vähän tarkentaa/korjata, mitä tarkoitin. Pakko tähän vielä lisätä, että tottakai sitä toivoo ja on valmis näkemään vaivaakin sen eteen, että kaikki menee hyvin. Ja siihen kyllä siis uskon. Mutta siis sitä, että on kuitenkin päässään pohtinut, ettei kaikki ole välttämättä sitä vaaleanpunaista pumpulia jossa leijutaan onnellisena.

 

[Ee]

Luulen että meidän suhteen salaisuus on ollut tasapaino. Mies on ollut lapsen hoitajana yhtä paljon vastuussa ja vapaudessa kuin minäkin, joskus ehkä enemmänkin. Hän on henkisesti selvästi vahvempi kuin minä ja osaa ottaa huomioon sen, ja on pari kertaa "heittänyt" minut pihalle kun esikoinen oli pieni ja huomasi että nyt on rouvalla pipo kireellä "Nyt meet kirjastoon siitä ja luet vaikka jotain hiton puutarhalehteä ja ostat jäätelöä, ja takas ei oo tulemista pariin tuntiin!"
Mekin ollaan yritetty ottaa sitä parisuhdeaikaa aina kun mahdollista, ehkä 4 kertaa vuodessa ollaan oltu kaksistaan yön yli? Enemmän meillä on ollut sitä minä-aikaa, sitä ei pitäisi vähätellä. Nyt kun tätä kirjotan, hävettää myöntää että miehellä ei ehkä ole sitä niin paljon kuin minulla, mutta yleensä hän saa sitä sitten useamman päivän kerrallaan kun lähtee kavereiden kanssa mökille, max 4 kertaa vuodessa.

Tämä uusi raskaus on koetellut jo tosi paljon, ollut niin paljon kaikkea, mutta ollaan yritetty noudattaa samoja keinoja millä ollaan tähänkin asti päästy: Kosketa usein, halaa, pyydä anteeksi, auta ja ymmärrä.

 

[Himputti]

Koskettamista ei pidä unohtaa, se on tosi tärkeää. Joskus huomaa kärttyilevänsä ihan turhasta ja ukko parka ei ymmärrä mistä tuulee ja sitten tajuaa että enpä oo pariin päivään halannut tuota... Myös seksi toimii parisuhteessa (ainakin meillä) liimana, kun peitto heiluu ollaan sopuisampia :) fyysistä läheisyyttä ei siis pidä aliarvioida!
Ja välillä pitää laskea tuhanteen että asiat ehtii asettaa mittoihinsa ennen kuin ärisee

 

[Banskuliini]

Täällä on mietitty ihan samaa. Meidän paikkakunnalla synnytysvalmennukseen kuului myös parisuhdeilta, jossa oli parisuhdeterapeutti puhumassa. Miehen mielestä oli hirmu hyvä! Ehkä sekin auttaa et tiedostaa et tästä voi tulla ongelma?

 

[Timantti*]

Meilläkin tuo kuuluu siihen valmennuspakettiin. Innolla odotetaan et mitä se tuo tullessaan. :)

Vaikka nehän on vaan niitä "ohjeita", eikä se takaa sitä että se parisuhde tulisi hoidettua

 

[Wilmiina]

Parisuhdetta on aina muistettava vaalia, oli lapsia tai ei. Eihän lemmikki tai vaikka viherkasvikaan pysy hengissä, jollei sitä hoida ja huomioi.
Mun nähdäkseni yks suurimpia parisuhdeuhkia vauvan syntyessä on se, et äiti ottaa ns. "minä tiedän ja osaan paremmin"-roolin. Antakaa miehen opetella vauvanhoitoa ja rakentaa sidettä vauvaan rauhassa, ja neuvokaa vain silloin kun hän neuvoa kysyy. Äidillä ja vauvalla on muutenkin kiinteä yhteys, ja jos miehen ei anna tehdä asioita itse ja omalla tavallaan hän tuntee itsensä ulkopuoliseksi niin perheessä kun parisuhteessa. Tämä on minun näkemys kolmen lapsen kokemuksella. Ja meillä arvostetaan ja kunnioitetaan toinen toista, 11 vuotta kestänyt parisuhde voi hyvin

 

[Timantti*]

Wilmiina, nyt osuit kyllä naulan kantaan!

Mä tiedostan ja tiedän, että tuo toiminta on se vihoviimeinen varmastikin. Ja vaikka sen tiedostaa, pelkään että siinä tulee oikeasti käymään niin. mä näen jo miten jäkätän miehelle kaikesta, miten hän vaihtaa vaipan väärin, miten pitelee vauvaa väärin, miten sitä ja tätä..

Ja se ihan oikeasti pelottaa, koska mä en yksinkertaisesti osaa purra huulta ja pitää sitä turpaani kiinni. Ja vaikka mies tiedostaa sen, että se on vaan sitä mun luonnetta enkä tosiaan pahaa tarkoita niin siitä tulee varmana sellainen alemmuudentunne ja ajatus siitä, ettei osaa oikeasti tehdä mitään. Ja se vaikuttaa sitten taas kaikkeen.

Sitä en tiedä, omassa päässä pohtinut.. Auttaiskohan se jos alusta alkaen "antaisi" miehelle noita vaipanvaihtoja ja pysyis itse yksinkertaisesti poissa silmistä sen aikaa? Että se mies saa rauhassa tehdä ilman että itse ns vahtii siinä vierellä? Ja se, että jättäisi sitä vauvaa hänen kanssaan, että molemmille tulisi sellainen tuntuma, että siinä ei oikeasti käy mitenkään?

 

[Jetsoni]

Wilmiina oot ihan asian ytimessä.

Itse oon jo tota jäkätystä harrastanu mutta semmosista asioista mitä miehen pitäs jo ymmärtää kuten että neitien päälle ei tsrtte yskiä eikä aivastaa ettei heille vaan tuu mitään pöpöjä nyt. Ja pään kannattelu on toinen mitä hän ei aina ihan niin muistanu aluksi.

 

[_sissi]

oon myös näin alustavasti ajatellut että täytyy vaan välillä ite lähteä vaikka koiran kanssa ulos niin isä saa omaa aikaa vauvan kanssa.se on sitten eri asia toteutuuko se

 

[Wilmiina]

Miehelle voi myös jättää omia ensisijaisia juttuja vauvan kanssa. Meillä esim.kylvetys on ollu aina iskän juttu. Itte oon myös yrittänny järjestää noita tilanteita vauvan kanssa vaik oonkin ollu itte paikalla. En oo aina itte rynnänny vastaamaan vaik itkuun...oon saattannu kysyä et meetkö sinä vai minä...

Ja mitä muuten parisuhdeaikaan tulee, sitä on vaan tehtävä kummankin ittelle selväksi et ajankäyttö muuttuu vauvan myötä ja kahdenkeskistä aikaa on vähemmän. Ei se kuitenkaan sitä tarkota et parisuhde lakkaa olemasta...pitää vaan olla kärsivällinen, ymmärtäväinen ja käyttää muelikuvitusta.

 

[LauraLady]

Meillä kiristää hermoja toi et kumpi saa aamulla nukkua. Puhuttiin just tänään et ite toki hoidan heräämiset ja lasten hoitamisen kun mies on töissä mut vapaa-ajalla lapset on molempien vastuulla ja se aika tehdään niin et molemmat hoitaa lapsia ja tekee ruuan jne. Siivoukset lupasin hoitaa koska oon kotona muutenkin. Viikonloppuna niin et yhtenä päivänä saan nukkua pidempään ja toisena mies. Miehen on vaan paljon vaikeempi herätä aikasin ja se on sit koko aamun kärttynen kun joutuu heräämään ja sit se aina vitkuttelee sen heräämisen kans niin et ite siinä jo virkistyn.

 

[etelänsatakieli]

Nonniin, nyt pienet on jo 6kk tai yli niin mites parisuhteet?:-)

Meil on ainakin valtavasti parantunu! Eipä oikeen riidellä lainkaan. Vaikka yhteiset kahdenkeskiset ajat on vähäisiä ja mies tekee paljon töitä niin paremmin ei vois mennä:-) salaisuuden kerron; meillä vietetään häitä ens kesänä:-)

 

[mariai]

Meillä suhde toimii tosi hyvin. Vauva on helppo, eikä oo rasittanut suhdetta. Päin vastoin! :) nyt kun pieni nukkuu täydet yöt, on illat aina kahden keskistä aikaa :) niistä pienistäkin hetkistä kannattaa nauttia. Ja arvostaa arjen iloja! Yhdessä tekeminen on tärkeä juttu, ettei molemmilla aina olis pelkkiä "omia juttuja".

 

[Ultsi]

Meillä myös pojan syntymä on lujittanu suhetta. Meillä tasapuolisesti hoidetaan lasta ja muutenki ollaan ihan tasavertasessa asemassa suhteessa. Rakastan kahtoa ku miea touhuaa pojan kans. Nyt oon ollu tosi väsyny ja illat kärsin pahoinvoinnista (meille tulee syyskuussa toinen vauva), ni läheisyys on jääny paljo vähemmälle mutta jospa se taas korjaantus ku viikkoja tulee vähän lisää ja paha olo ja väsymys hellittää :-)

 

[elaffy]

Kaksosten vanhemmat joko eroavat vauvavuotena tai eivät koskaan. Toivon, että meitä koskee nykyään tuo jälkimmäinen. On ollut todella raskasta ja vauvat verottaneet suhdetta todella paljon! :)

 

[Rosalina]

Näin kolmannen kanssa... toki vauva edelleen vaikuttaa parisuhteeseen, mutta kumpikin varmaan osasi odottaa sitä. Osataan antaa toisille paremmin tilaa ja tukea.♡

 

[orvokki 81]

Onnea Iltsu tulevasta perheenjäsenestä

Meillä on myös parisuhde parantunut lapsien myötä. Olen tosi kiitollinen että mies jaksaa vuodesta toiseen mun räiskyvän luonteeni kanssa :) Ollaan myös nyt yritetty järjestää niin että molemmat saa muutaman kerran viikossa myös omaa aikaa, sekin piristää kummasti. Ja siitä kahdenkeskisestä ajasta vaan haaveillaan, mutta ihan hyvin pärjäillään näinkin vaikkei sitä paljoa ole.

Kiva kun täällä on taas "tutut" kirjoitelleet :)

 

[nnopa]

Meillä menee ihan hyvin. Pientä kinaa on toisinaan, osa syynä on varmaan se, että me touhutaan paljon omien harrastusten parissa ja toinen on tytön kanssa tai tyttö hoidossa jos osuu harrastukset päällekkäin.

Perjantaina käytiin viettämässä ihan kahdestaan laatuaikaa ja oltiin kotonakin hetki kahdestaan. Jossain vaiheessa olis tarkoitus pimu laittaa yökylään ja viettää paremmin kahdestaan aikaa.

 

[Mira83]

Me ei olla laitettu erästä vielä yökylään. No mies ei halua ja öö se voi herätä 10 kertaa yön aikana. Kiva ylläri.

 

[E]

Onnea Iltsu tulevasta perheenjäsenestä

Meillä on myös parisuhde parantunut lapsien myötä. Olen tosi kiitollinen että mies jaksaa vuodesta toiseen mun räiskyvän luonteeni kanssa :) Ollaan myös nyt yritetty järjestää niin että molemmat saa muutaman kerran viikossa myös omaa aikaa, sekin piristää kummasti. Ja siitä kahdenkeskisestä ajasta vaan haaveillaan, mutta ihan hyvin pärjäillään näinkin vaikkei sitä paljoa ole.

Kiva kun täällä on taas "tutut" kirjoitelleet :)

Kivaa kuulla Orvokki sinunkin kuulumisia :).