Oma vointi synnytyksen jälkeen

H

Hannan

Sanaisen arkkunsa ammentaja
Heinäkuun äidit 2019
Elokuiset 2021
Heinäkuiset 2024
Miten te äidit olette itse voineet synnytyksen jälkeen? Miten palautuminen on lähtenyt käyntiin? Milloin aloitte taas liikkumaan?  Milloin mahdolliset repeämät tai eppari haavat paranivat? Joko hormooni itkut on itketty? Siis kaikkea mahdollista meidän omaan vointiin ja jaksamiseen liittyen.
 
mä lähdin jo synnytyspäivän iltana liikkeelle, heti kun punasolut oli tiputettu. alkuun työntelin vauvaa sairaalan "pinnasängyssä" pitkin käytäviä ja seuraavana päivänä kävelin pitempiä lenkkejä. eppariin otin kipulääkkeitä ja niitä tuotiinkin kahta erilaista useita kertoja päivässä. sairaalassa jouduin istumaan melkei kaikkialla rengastyynyllä, kun taas kotona pystyn istumaan jo puutuolillakin. epparihaava ei tunnu oikeastaan muutoin kuin jos tulee venytystä jalkoihin tms., muuten kävely menee hyvin. kotoa en oo vielä poistunut, vaan mies on hoitanut koiran lenkityksen ja kauppa-asioinnit. mä kantelen täällä vaan vauvaa ja teen väliajalla kotitöitä tai istun netissä.

mä itkeskelen millon mistäki syystä, eniten varmaan muistellessani vauvan sairastumista synnytyksen jälkeen ja myös muistaki syistä. ei oo tähän mennessä mennyt päivääkään, etten ois itkeny. muuten mulla on enimmät hormoniraivarit asettuneet synnytyksen jälkeen ja alan olla taas oma itseni. oon jaksanut leikkiä koiranki kanssa ja harjata sitä (karva irtoaa taas) enkä oo kissallekaan raivostunut.

kaiken kaikkiaan tuntuu, että jaksan hyvin vauvan kanssa, etenkin kun oon opetellut nukkumaan vauva kainalossa parit päiväunet ja yölläkin otan kainaloon syötön jälkeen.
 
Täällä eppari haava kipee vieläkin ,kaks viikkoa synnytyksestä. Tänään ekan kerran istunut kunnolla pieniä aikoja :) sekä kävellyt ensimmäistä kertaa kunnolla ilman että vaaappuu :D alkuuun ekat kaks viikkoa itkin jatkuvasti koko ajan joka asiasta, nyt tasottunut huomattavasti ja itkua ei tule juur sen enempää kun aiemminkaan, itkuherkkä kyllä aina olen ollu. Painoakin jäljellä siitä viidestötoista kilosta 1;5kg ja eiköhän se lähde kun pääsee vaunulenkeille koiran kanssa ! :) mäkin lähdin liikkeelle sairaalassa heti seuraavana aamuna synnytyksestä vaikka epparihaava ja sängyssä en viihtyny sitte yhtää.. :D hyvin menny ja odotan jo jälkitarkastusta joka mulla todennäkösesti kahdeksan_kahdentoista viikon päästä synnytyksestä :)
 
Mulle ei pahoja repeämiä tullut ihan 1-2 tikkiä muutamaan paikkaan ja ne ei oo istumista hiatannu eikä muutenkaa ollu kipeitä.

Mutta mulla on oikeestaan siitä asti ku kotiin tuli ja oli enemmän ylhäällä niin ollu sellanen ihme kipu tuolla alapäässä niinku lihaksissa.Vaikee selittää mut vähä samanlainen paineen tunne ku ennen ponnisamista.Kysyinki siitä sit jo terkalta mut ei se sit mitää keksiny muutaku et lihakset kipeet vieläki ponnistamisesta.Synnytyksestä siis nyt reilu 1,5vko.Eipä tuo muuten mitää mut on niin inhottava kipu et siinä vaiheessa ei oikeen tekis mieli ku maata seisominen on aika inhottavaa siinä vaiheessa:/ Oon nyt sit aina välillä ottanu panadolia ja mahdollisuuksien mukaan koittanu olla levossa.Toivon kyl et alkaa ens viikkoon mennes helpottaa ku mies menee töihin niin ei varmaan paljon kerkee lepäillä.

Liikkumisesta niin kyllä joku verran kans tuli käveltyä sairaalan käytävillä.Mut eipä kotona oo paljon tullu liikuttua kun pitää olla vauvan kanssa sisällä vielä.Kaupassa käytiin eilen niin et anoppi oli vauvan kans sen aikaa oli tyty onneksi nukkunu kokoajan:)Ja niin no en mikää aktiiviliikkuja oo ennemminkää ollu mut varmaan ku alkaa päästä vauvan kanssa pihalle niin tulee tehtyä pieniä lenkkejä:)Kiloja mulle tuli tosi paljon varmaan 25 lopullista en ees tiedä ku viimenen nla oli joskus 37 viikolla sen jälkeen hyppäsin äitipollla eikä sielä punnittu.Mut sellanen 15 on kiloja varmaan jäljellä saa nähdä lähteekö miten hyvin.

Ihme kyllä itkuherkkyyttä ei oo ollu oikeestaan ollenkaa. Toki oon muutenki aika helposti tirautteleva mut en nyt oo synnytyksen jälkeen tainnu paljon tirautella paitsi kun toissapäivänä katsoin sen hiljaa toivotut dokumentin.
 
Itselläni alapäähän laitettiin 2 tikkiä, jotka tuntuivat inhottavilta muistaakseni ensimmäisen viikon ajan ja jonkin verran nappailin kipulääkettä. Mutta nyt kolmen viikon jälkeen asiaa ei enää muistakaan. Minulla oli repaleinen istukka ja hyytymiä tuli ensimmäisen viikon ajan, mutta nyt vuoto on lähes loppunut. Peräpukamat ovat myös pienentyneet tosi paljon, toivottavasti häviävät sinne mistä tulivatkin. :) Liikkeelle lähdin aikalailla heti kotiinpaluun jälkeen.

Itselläni synnytyksestä palautuminen on ollut henkisellä tasolla vaikeampaa kuin fyysisesti. Raskauskiloja tuli 10 ja nyt ne ovat kadonneet ja lisäksi pari kiloa on paino pudonnut lähtöpainosta, vaikka tuntuu, että olen koko ajan jääkaapilla. Ensimmäiset kaksi viikkoa olin todella itkuinen ja koko elämä tuntui loppuneen, mutta nyt tunne-elämä on tasoittunut ja pystyn nauttimaan tästä kotona olosta.
 
Täällä voidaan erinomaisesti, muutama tikki tuli, mutta ei nekään onneks enää tunnu. Aluks oli kyllä vaikea käydä pissalla, kun kirveli! täytyi aina suihkuttaa samalla...Neiti voi myös hyvin, ei ole ainakaan vielä ollut masuvaivoja tai muuta, eli itkulle (joka on harvinaista) löytyy aina syy, jonka voin korjata :)
 
Mulla oli jotenki ihme fiilis tuosta epparihaavasta ja varasin yksityiselle sitten ajan ja tänään kävin päivällä siellä.. hyvin pieni tulehdus päässyt iskemään sekä hiivaa hieman joten kefexin kuuri tuli sekä puikkoja täytyyp pistää hiivan vuoks. Hyvä siis että kävin. Samalla neuvolaan sitte ilmotin ja sanoi että vauvalle hankkii nyt rela-tipat kun itse alan antibioottia syömään.. :) mutta ei mitenkään super kipeä ole haava joten aina ei siis kannata luottaa siihen että kyllä haava kipeytyy jos jokin hullusti..
 
Mie liikuskelin kans jo samana iltana osaston käytävillä, en enempää kuin mitä oli pakko, eli syömässä, vessassa, suihkussa ja tietty itse hoidin myös vauvaa. Oltiin kuintenkin perhehuoneessa joten mies oli mukana passaamassa minua :) Niin ei tarvinnu itse ihan kaikkea hakea/tehdä. Kotiin kun päästiin niin tuntui, että eppari haava pariksi päiväksi hiukan paheni ja muuttui aremmaksi. Varmaan johtui siitä, että kotona tuli touhuttua enemmän. Nyt synnytyksestä jo reilu 3 viikkoa, eikä haava ole enää vaivannut, mutta häntäluun päälle ei vieläkään kestä painoa ihan tuosta nuin vaan laittaa ja sama nousemisessa, eli tuolilta täytyy nousta hitaasti.

Jälkivuoto on vielä sen verran reipasta, että seksiä ei olla päästy vielä kokeileen. Enkä taida olla siihen vielä edes valmis, ehkä se että edes mietin olenko valmis vai en kertoo etten ole.

Mie en ole itkeskelly paljoakaan, mutta ensimmäisen kerran kun lauloin vauvalle iltalaulua, ei sanoista saanu selvää kun itketti vaan :) Mutta se on oikeastaan ollu ainut kerta.

Itse en ole aiemminkaan mikään aktiivi liikkuja ollut, mutta ihan viimeiseen raskaus päivään asti kävin koiran kanssa lenkillä. Nyt ei olla päästy vielä. Ensin oli vauvan ulkona olo kielto ja sitten tuli pakkaset. Mutta viikonloppuna toivottavasti päässään.

jatkan hiukan myöhemmin... :)
 
Onko kellekkään määrätty flagyl comp. Emätinpuikkoja imetys aikana ? Lääkäri sanoi että vaikka pakkauksessa lukee ettei imettämisen aikana saisi käyttää, sanoi tämän olevan vanhentunutta tietoa ja että voi käyttää.. no apteekissa taas sanottiin ettei saisi käyttää ja tokaisivat vaan että 'kai lääkäri sitten asiaa tutkinut..' ja jättivät sen siihen. En nyt tänään ainekaan uskalla sitä ottaa vaan soitan huomena kyllä vielä neuvolaan varmistaakseni sen ja otan pelkän kefexinin nyttten..
 
Täällä on parannuttu ihan hyvin - tikkejä en ole huomannut enää viikkoon (3vkoa synnytyksestä) ja jälkivuotokin on loppumassa. Ainoat ikävät oireet on edelleen jatkuvat liitoskivut, jotka siis ilmeni vasta synnytyksen jälkeen (varmaan repesin jotenkin sieltäkin...) ja sitten virtsankarkailu kun aivastaa tvs. Olen kyllä yrittänyt lantionpohjalihaksia treenailla mutta ei ainakaan vielä ole auttanut. Tilasin nyt sit itselleni sellaset aquaflex-kuulat että pääsee kunnolla treenaileen :-)

Muuten jaksan ihan hyvin, valvotut yöt on rankkoja, mutta onneksi päivisin saa nukkua..

 
Mul tais olla 3asteen repeytymä vai mitenkä ne luokitellaan ja alakertaa parsittiin tunti kasaan, mut heti lähin salista suoraan liikkeelle. Ja sit ku toi joutu sinne lastenosastolle seuraavana päivänä joka oli sairaalan toisessa päässä ja alimassa kerroksessa niin matka sinnekki oli suht pitkä joten siinäkin tuli liikuttua kun sinne 3 päivän ajan 6keraa päivässä ravas. 2 viikon jälkeen muistaakseni alko helpotamaan olo tuol alakerrassa, mut välilihan ympärillä oli viel turvotusta kun se oli repeytyny synnytyksessä, se turvotus hävisi sen 3 viikon aikana ja olo oli jo suht normaali, enää oli se kauhee pakottava tunne jos pitkään oli jalkojen päällä. Seksiä harrastettiin reilu 2vko synnytyksen jälkeen ja ihan hyvältä tuntu. :) Nyt tasan 4vko synnytyksestä, olo on normaali, mut jälkivuotoa on edelleen ja nyt se on taas punasempaa ku ennen ku välissä se oli jo semmosta ruskeeta, mut ei sitä paljon tuu ja mihinkään ei koske ni eikhän täs kaikki ihan  kunnossa oo, ensviikolla ajattelin asiaa viel neuvolasta kysästä. :) Mulla tais toi itku sen ekat 2vko olla herkässä, sairaalasku toi vietiin lastenosastolle ni kaks tuntii vissii hysteerisesti itkin vaikka tiesin ettei mitää hätää oo, kotona tuli muutaman kerran itku kun tota katteli, mut pikemminki se oli onnesta se itku. :) Mut ei muuten sillai kauheen herkillä ollu oltu.
Kaikki 10kg mitä raskaudesta tuli on lähteny pois ja ollaan jo lähtöpainosta tiputettu muutenkin 2kg. Kesäkuntoon 2015 projekti menossa. :D:D:D
 
Samana päivänä kun synnytin niin liikuin jo niin paljo ku huvitti,seuraavana päivänä ravasin jo rappuja alas ja ylös kun kanttiinissa kävin. 2 vuorokautta oltiin vauvan kans osastolla ja kun kotiuduttiin niin seuraavana päivänä ulkoilin jo isompien lasten kanssa ja viikko synnytyksestä kävin jo ekan kerran n 4km kävelyllä sillä välin kun vauva nukkui isin hoivissa kotona.
 Mulla ei tullu kun hiertymiä ja pienet pukamat kaveriksi synnytyksestä niin ei ole ollut mitään syytä jämähtää paikalleen. Kiloja on vielä jonkin verran ja mahanahkaa pitäs jumppailla kireemmäksi mutta mitään vatsoja tms en ala tekemään ennen ku olen jälkitarkastuksessa käyny.
 Hormonihuuruja tulee ja menee, välillä äkäilen ja välillä olen itkuherkkä mut ei onneks mitään hormoonimyrskyä oo kuitenkaa ollu.
Jälkivuoto loppu..mitään runsasta kun se edes ole ollutkaan sen muutaman synnytyksen jälkeisen päivän jälkeen. Saunonut olen muutamaan otteeseen ja yhdesti on tullut peittoja heiluteltua miehen kanssa..paitsi no joo, ei sitä oikein voi peittojen heilutteluksi sanoa kun niin hissukseen ja varovaisesti kokeiltiin :D
Kaupoilla ollaan käyty  muutamaan otteeseen vauvan kans ja kyläilty ollaan kunhan kyläpaikassa ollaan oltu terveitä. hyvääon tehny liikkua vähän ulkomaailmassa eikä koteloitua vain kotiin neljän seinän sisälle. Lauantaina oli ekaa kertaa semmonen keli että ulkoiltiin vaavin kanssa, nyt sit ollaanki oltu jokapäivä ulkona kun keli pysyny sopivana. :) Pysyy mieli virkeänä itselläkin kun ulkoilee.
 
nii ja nyt synnytyksestä n 3vkoa. Ja tosta painon putoomisesta , mä ite en ole semmonen onnekas ihminen jolta esim imetys veis kilot.. ne tippuu siihe tiettyyn asti synnytyksen jälkeen ja sit se jumahtaa se painon tippuminen..niille lopuille kiloille saa sit alkaa tekemään jotain jot ne saa pois.  Eipä ne kilot onneksi noususuuntaankaan lähde vaik kuinka syön, ja mähän syön kun tuntuu et on kamala nälkä 2h välein kun imettää. Liikuntaa lisäämällä olen ennenki saanu kilot pois jjo imetysaikana ja uskon et niin saan nyt tälläki kertaa :)
 
Vielä olis pari raskauskiloa jäljellä - en ole kyllä mitään asialle aktiivisesti tehnytkään. Liitoskivut ovat edelleen (näitä ei siis itse raskauden aikana vaan vasta nyt jälkikäteen tuli) ja ne rajoittavat hieman reippailua ulkona. Uskon kuitenkin että juurikin kävelemällä tuokin vaiva helpottaa.
Eniten olen kuitenkin ehkä huolissani lantionpohjan lihaksistani. Vaikka olen nyt 4 vkoa tehnyt niitä harjoituksia ja mielestäni teen ne oikein, niin edelleen on ongelmia esim. aivastaessa. Ja kun ostin semmoset kuulat niin eihän ne pysy sisällä :-(. tosin ohjeissa sanotaan että pitäis odottaa 8 viikkoa synnytyksestä ennen kuin aloittelee, mutta olen vähän malttamaton..
Tuosta treenaamisesta raskauden jälkeen: ei kannata aloittaa liian aikaisin, sillä saa aikaan vaan haittaa jos rehkii ennen kuin keho on parantunut kokonaan. Kuukausi -kaksi raskausajan jälkeen ei ole mitään tarvetta olla rantakunnossa - tuo aika on vielä sitä ns. "lapsivuodeaikaa", joka on ihan oikeasti tarkoitettu lepäämiseen ja paranemiseen. Jotenkin tuntuu, että tämä "nykyajan yhteiskunta" ruokkii sellaista ajatusmaailmaa, että jos et ole heti synnytyksen jälkeen timmissä kunnossa, harrasta, vie lasta kahviloihin, elä elämää kuten ennenkin jne. niin olet "epäkelpo". Sori nyt jos tämä avautuminen loukkaa jotakuta. Joskus sitä vaan miettii että eikö eletyn elämän saisi muka näkyä?
 
Mä olen ymmärtäny että ennen jälkitarkastusta ei saisi edes rankasti alottaa kuntoilua. Ja eivkyllä tulis mieleenkään nyt vielä kolmen viikon jälkeen aloittaa. Tuntuu kuitenkin vielä epparihaava ja muutoinki tuntuu että joka paaikka vähä juntturassa. Perjantaina meen akupunktioon, niskat menny ihan juntturaa.. kyllä sitä laihduttaa/kiinteyttää kerkii sitte ku on kunnolla kunnossa :) samoilla linjoilla kun sikkuriini :p
 
Mulla nyt ei omassa voinnissa oo ollu synnytyksen jälkeen mitään ongelmia. Eli en kehtaa siitä sen enempää hehkutella.
Tosiaan alakertaan ei tullu edes yhen yhtä nirhaumaa tai repeämää joten siellä ei tuntunu edes synnytyksen jälkeen että olisi synnyttänyt. Jälkivuoto on nyt kokonaan loppu, eilen jätin siteenkin jo pois kun ei ollut mitään tullu pariin päivään.
Vatsa alkaa olla jo aika normaali, pieni löysä nahka siinä vielä on mutta sitä ei edes näy paidan päältä. Kiloja taitaa olla jälkellä pari niistä 14-15kilosta mitä tuli.
 Peräpukamat tuli jo esikoisen aikaan ja ne tietysti nyt pahentu tässä synnytyksessä, olenkin nyt ruisleipäkuurilla, en siis syö muuta leipää kuin ruisleipää, muuten vatsa menee kovaksi ja pukamat pahenee. Viimeksi ne hävisi noin 4kk synnytyksestä joten odotan että tässäkin menee niiden kanssa se aika. En käytä niihn mitään voiteita vaikka kipeäthän ne kyllä ovat.

Treenaamisesta: Tosiaan ennen jälkitarkastusta ei saa alkaa treenaamalla treenaamaan ja senkin jälkeen varovaisesti alotella jos lääkäri antaa luvan. Jostain luin että hyvä olisi olla synnytyksen jälkeen 4kk rauhallisella liikunnalla eikä alkaa rehkiä tai tarkoituksella treenaamaan esim. vatsalihaksia. Mutta näitähän voi lukee monesta  paikasta ja kaikissa eri versiot. Esikoisen jälkeen en alkanut missään vaiheessa treenaamaan, perus vaunulenkit, sillä sain itseni entiseen kuntoon vaikka mulla imetys kyllä hoiti suurimman osan hommasta, itseasiassa painoo lähti 4kg enemmän mitä tuli raskausaikana. Nytkin taidan luottaa siihen että luonto hoitaa itse homman ja niin näyttää tekevän, olen kyllä jo samassa kunnossa ja näytänkin jo samalta kuin ennen raskautta.
 
mä päätin aloittaa hyötyliikunnan ja ollaan aloitettukin, oon joka päivä (eilistä lukuunottamatta käynyt vaunuttelemassa ulkona). eilisen pidin taukoa, koska sairastuin näiden tiheiden antibioottikuurien vuoksi flunssaan ja eilinen meni heikolla hapella: nukuin kolmet päikkärit ja jaksoin huolehtia vain vauvasta. tänään kävin vauvan, miehen ja koiran kans n. puolentunnin kävelylenkin ulkona.

mun pitkäaikaissuunnitelma on yrittää imettää puoli vuotta, tai siis osittaisimetyksellähän me mennään, vauva imee tisseistä sen, mitä saa irti ja loput pullosta korviketta. mitä liikuntaan tulee, yritän aloitella vielä tässä keväällä jonkun äiti-vauva-jumpan/systeemin ja kesällä aloitan kevyemmän lajin treenit ja syksyllä palailen potkunyrkkeilyyn (jolloin tissivieroitus ois koko lailla tehty). pitäisi vaan keksiä, mistä saisin lihakset takas, meinaan mun paino on tippunut entisestään ja matkaa raskautta edeltävään lähtöpainoon on enää 4kg. mä yritän tehdä useamman päivän ruokia itselle ja ajoittaa syömiset hetkiin, kun vauva on sen verran tyytyväinen, että viihtyy hetken sitterissä tai nukkuu tai mies hoitaa hetken. tavoitteena on ainakin yksi lämmin ruoka päivässä ja muuten mennään leivän ja muiden turvin. toisaalta kaipa tuossakin vauvaa kanniskellessa kasvaa haba, onhan hänellä painoa varmaan jo lähemmäksi 5kg.

 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top