Oma vointi synnytyksen jälkeen

Marakatti: Mulle kätilö sanoi, että 2kk pitäisi olla rasittamatta lihaksia. Eli mitään suoria vatsalihaksia ei saa tehdä. Myös kaikkia hyppiviä liikkeitä pitäis välttää tuona aikana. Lihakset eivät vielä ole palautuneet omille paikoilleen välttämättä tuohonkaan mennessä. Mutta syy miksi pitäisi välttää e.m on, että liian varhainen rasitus ja pomppiva liike altistaa kohdun laskeumalle, mikäs ei olekkaan mikään kiva vaiva. Kuntoilu mitä nyt siis saa ja täytyy aktiivisesti tehdä on lantiopohjalihasten vahvistaminen ja staattisia harjoituksia ja mieluiten maakuultaan :) Kävely on mitä parhainta liikuntaa ja auttaa mieltä ja kehoa toipumaan synnytyksestä!

 
vatsalihaksia saa alkaa tekeen kun vatsalihakset on palautuneet yhteen.sitä en tiiä mite nopeesti se käy.
mulla oli tänään jälkitarkastus ja kaikki ok :) mut ai että minä sitte inhoon noita alapää tutkimuksia ku se samperin levitin tekee niin kipeetä -.-
 
Mulla jälkitarkastus vasta 18.11, tuntuu kauheen pitkältä väliltä. Tunnen kyllä palautuneeni oikein hyvin, jälkivuoto on jo tosi niukkaa. tikit on sulaneet ja muutenkin voin energisesti.
Mietin vain että joko sitä uskaltais ajella tuota alapäätä? Vai pitäiskö vielä odottaa, kun ihan hirveesti ei kuitenkaan uskalla levitellä jalkojaan vielä. Ehkä sitä arkailee turhaan, mutta inhottaa tuo pöheikkö ja haluaa jo siisitä itsensä :)
 
Olipas kiva lukea muiden mietteitä näin synnytyksen jälkeen..

Itse palauduin synnytyksestä ihmeen hyvin. Olin jo sairaalassa hyppimässä seinille kun kaipasin lenkille niin kovasti :) sairaalassa meillä tosin meni 4 yötä, hoitajatkin siellä jo toivoivat et kotiin päästäisi kun olin niin hyvä kuntoinen. Mulla jäi laitokselle niin monta inhottavaa vaivaa.. mm. paha närästys, lantion vihlonta, selkä jumitus.. jne., joten senkin takia olen voinut hyvin.

Toki oli alakerta jonkin verran kipee muutaman viikon ja tarkalleen tiesi että oli synnyttänyt. Muutama tikki laitettiin ja haava parani nopeesti. Ainoo "vaiva" mikä muistuttaa synnytyksestä on ajoittainen kipu häntäluussa. Mahtoiko synnytksessä kokea kovia!? Lähes kaikki raskauskilotkin lähti muutamassa viikossa. Pari kiloa taitaa olla vielä jäljellä ja nekin varmasti lähtee kun elämä normalisoituu eikä kahvitella/kakutella joka toinen päivä sukulaisten kanssa. Kroppa ei kyllä oo mitenkään imartelevassa kunnossa.. kaikki lihakset tipotiessään ja maha pullataikinaa raskausarpineen (tulivat ihan vikoilla viikoilla).. Toiveita että ehkä joskus vielä jonkinmoisessa kunnossa?

Henkinen puoli olikin sitten rankempi. En muista milloin viimeksi olen itkenyt näin paljon kun pikkuisen syntymän jälkeen. Ekat viikot oli pahimmat ja eka kuukausi menikin ihan sumussa. En ole juurikaan osannut nauttia vauvan kanssa olosta. Harmittaa oikein kun niin nopeesti toinen kasvaa ja alku mennyt omaa päätä kasassa pidellen. Nyt synnytyksestä yli viisi viikkoa ja alkanut helpottaa..
.. mutta jotta elämä ei olisi liian helppoa niin viime päivät on ollut huonoja uutisia täynnä. Viimeisimpänä miehen työt aiheuttavaa huolta. Päivä kerrallaan mennään..
 
masukaveri: toivottavasti saat pian parempia uutisia ja alkaa aurinko paistaa :)

ite olin niin kipeenä synnytyksen jälkeen (3.asteen repeytymät) että vasta viime päivät on ollut "normaaleja", synnytyksestä nyt 3 viikkoa. vuotokin on onneksi lakannut! jee. pissan pidätyskyky ei ole vielä ennallaan, pitää treenata kovasti lantionpohjanlihaksia :)
ja ihanaa kun enää ei tarvitse suihkutella joka wc käynnin jälkeen!!! tämä on suuri helpotus, sillä meillä ei ole käsisuihkua pöntön vieressä, joten piti mennä aina suihkuun kun kävi vessassa...

kiloja on tippunut 10kg jo tuosta vaan, vielä olisi toiset 10 jäljellä, kai niistäkin jotenkin pääsee :D
masukin on kivasti pienentynyt ja mahtuu taas "vaatteita" päälle.
 
Täällä on palautuminen jatkunut samaa huimaa vauhtia. Tuntuu toi imetys olevan aika tehokas tapa laihduttaa kun nyt jo -2kg lähtöpainosta.. Ainut vaan, että enää ei paranis tippua ettei ala menee alipainon puolelle.. Kuitenkin 170cm pituutta ja nyt tällä hetkellä 55kg painoa ja se kyllä tuntuu päässäkin. Alkanut taas pyörryttää varsinkin jos nopeesti nousee ylös.

Mites.. Onko muut alottaneet vielä  sänkypuuhia? Me ollaan nyt kaks kertaa hommailtu pedin puolella ja pakko myöntää ettei vielä taida ihan olla aika. Eka kerran jälkeen.. oliskohan sillon ollu vajaa kolme viikkoa synnytyksestä  niin se itse yhdyntä oli suht kivuton ja pystyin jopa itsekkin siitä nauttimaan, mut ainoastaan perus lähetyssaarnaaja asennossa. Kerran kokeiltiin niin, että minä olin päällä ja se tuntu tosi ilkeeltä.. Lisäks jälkeenpäin tuli tosi kovat kivut ja otin ihan kipulääkettä että sai nukuttua. Toka kerta, joka tapahtui siis eilen illalla neljä viikkoa synnytyksestä, ei edes kokeiltu muuta kun perus lähetyssaarnaajaa. Seksi oli hyvää eikä sattunut yhtään, mut jälkeenpäin tuli taas tosi kipeeks toi alapää. Synnytyksestä säästyin siis täysin ehjänä, ei epparia eikä repeytymiä. Joku siellä nyt mättää, mut en tiedä mikä.. Täytyy kysästä jälkitarkastuksessa lääkäriltä, josta tulikin mieleen, että pitäis vissiin varata se aika!
 
LauraElina
me on 2 kertaa hommailtu ja ihan hyvältä tuntu :) mulla tuli 1-asteen repeemä välilihaan,mut on parantunu tosi hyvin.me siis eka kerta hoomailtiin vasta jälkitarkastuksen jälkeen ,aiemmin ois kyl pystyny mut ei oo neidin huudoilta ehditty :D
voisko olla mahollista et sull on mustelmia kuitenki tullu alapäähän? mulla esikoisesta meni koko alapää mustelmille ja ne kipuili pitkään,sillon ku oli muuten jo paikat parantunu niin  esim jos istuin liian pitkään kovalöla tai jotain muuta niin alko ilkeesti pakottaan alapäätä.
tai onko teillä sit vaa liian rajut leikit xD <3
 
Mulla on tämä elo menny aika lailla ylä- ja alamäkeä synnytyksen jälkeen. On välistä vetänyt aika nöyräksi, kun ei ole osannut tällaista odottaa. En lainkaan ajatellut, että minusta voisi tulla hormonihirviö! Raskaus ja ehkäisypillerit eivät koskaan saaneet aikaan mielialanvaihteluita, vasta nyt on niitä alkanut ilmaantumaan. Voi jospa voisi taas olla oma itsensä :( Onkohan kellään tietoa, milloin tämä ailahtelu menee ohi? Imetyksen loputtuako? Vaikken koko ajan pillitäkään, niin on aika inhottavaa alkaa porata väärällä hetkellä, vääristä asioista.

Eikä alapääkään nyt ihan priimakunnossa ole. Sitäkin sai oikein hakemalla hakea, mikä sillä osastolla oikein mättää. Ensin epäilin tulehdusta, kun alapäähän sattui hassusti kävellessä. Kuumekin nousi yhtenä päivänä korkealle, mutta meni sitten tiehensä kunnon levolla. Sitten neuvolasta iskettiin käteen lappu, jossa ohjeistettiin lantionpohjan lihasten jumppaamiseen. Nehän siellä ovat koko ajan vihoitelleet, luulisin :( Kiva kun tästäkään ei sitten sairaalassa sanottu sanaakaan. Olisin voinut jo siellä treenata ja olisi saanut samalla ohjeistusta. Vähän paska fiilis nyt, kun paikat on oikeasti alkaneet roikkumaan. Luulisin, että kyse on emättimen etuseinämästä, se tuntuu jotenkin roikkuvan. Tosi ihanaa! Nyt sitten jumppaan minkä ehdin, enkä edes ole varma, teenkö homman oikein. Jälkitarkastuskin tuntuu olevan valovuoden päässä. Neuvolasta suositeltiin, että tarkastus tehtäisiin 8 viikkoa synnytyksen jälkeen, koska meillä ei ehkäisyä oteta käyttöön (eli siis aiomme yrittää perään toista raskautta). Vielä pitäisi reilu neljä viikkoa tässä epätietoisena kärvistellä... Ootteko muut jumpanneet paljon noita lantionpohjan lihaksia? Ärsyttää, kun näistä vaivoista ei puhuttu lainkaan etukäteen. Ajattelin vain, että noita lihaksia jumpataan virtsankarkailun ja hyvän seksin takia, eipä kukaan mistään laskeumista ole jaksanut mainita :( Vaikkei tässä virtsankarkailua tai suurempia laskeumia olekaan, niin tämä on silti inhottavaa. Liikkumistakaan ei suositella ennen kuin tilanne korjaantuu, joten tervetuloa mökkihöperyys ja läski perse!

No, ainakin kilot jäi osastolle ja vauva on terve kuin mikä. Joskus muiden juttuja lukiessa tuntuu, että valitan tyhjästä. Olisi kuitenkin kiva pystyä nauttimaan näistä ajoista, näitä ei minulle toista kertaa suoda. Ja onneksi joskus saa itkeä ilonkin kyyneliä. Itse saan voimaa yösyötöistä, jotka sujuvat lähes aina mallikkaasti. Siinä hämärässä tuijottelen pientä tuhisijaa ja mietin, ovatko nämä sittenkin niitä äitinä olon parhaita hetkiä, kun saa pelastaa pikkuisen keskellä yön pimeyttä nälältä ja märältä vaipalta :) Ja siinä se tyytyväisenä tuijottelee jonnekin pimeyteen, aivastaa ja nukahtaa lämpimään syliin. Se on ihanan rauhallinen hetki <3
 
Täällä ei tosiaan ole edes mieleen juolahtanut petipuuhat, jos nyt ensin saisi itsensä kuntoon :)
muutenkin tämä koko vauva-arki on aika muutos elämässä. toki ihana sellainen, mutta menee isältä ja äidiltä hetki totutellessa kaikkeen uuteen :)
 
tiikerililja
mä rehellisesti sanoen alotin jumpan vasta kun alapää oli kunnossa,siis kivuton. ja en tod muista ees joka päivä :S mä oon tosi huono muistaan tommosia! aina sillon sit ku muistan niin jännittelen lantionpohjalihaksia sarjoissa. esim 5x 10s jne.
miten huomasit sen laskeuman?
 
Xiina: Kokeilin vain puhtain sormin tuota alapäätä, kun pisti sormet emättimen sisään, etupuoli tavallaan roikkuu. Samoin syvemmällä tuntuu jotain, mitä siellä ei aiemmin ole ollut. Tuntuu siltä, kuin emättimessä olisi jokin tamponi tai vastaava. Inhottavaa... Eihän tätä kukaan ole virallisesti todennut, mutta jokin siellä roikkuu. Toivottavasti tilanne korjaantuu pikkuisen tuon jumpan avulla.
 
mulla esikoisen kanssa tuntui tuota painamista emättimessä, niin kuin jotain valuisi sieltä pois. tämä kyllä tuli vasta reilu kuukausi synnytyksen jälkeen, kun paikat alkoivat olla pahan epparin leikkuun takia sellaisessa kunnossa, että pystyi postilaatikolla käymään kävellen. ja tosiaan jos seisoi pitemmän aikaa. aloitin silloin jumppaamaan nuita lantionpohjalihaksia, kun alapää ei ollut enää niin kipeä. joskus lenkillä tuntui, että nyt sieltä oikeasti valuu jotain pois. ja ihan niin kuin tiikerililja sanoi, tuntui siltä kuin tamppooni olisi jäänyt vähän huonosti.
kotiin päästessä koitin peilillä katsoa, mutta enhän minä itse sinne kunnolla nähnyt...

pojan neuvolakäynnillä neuvolan täti tarkasti alapään, mutta ei nähnyt siellä mitään erikoista. eikä kyllä silloin sitä painamista tuntunutkaan. tämä epäili kohdunlaskeumaa ja käski vain jumpata lantionpohjalihaksia ja sanoi, että se menee ohi itsekseen, jos menee.
sitten olikin lenkkeilyssä parin viikon tauko, kun oli niin kylmää ettei vauvan kanssa voinut mennä ulos ja tuli joulu, niin sen jälkeen ei enää valumista tuntunut.

nyt tätä samaa alkoi tuntua pari viikkoa synnytyksen jälkeen, mutta ei niin pahasti mitä esikoisen kohdalla. aloin kyllä jumppailemaan nyt melko pian nuita lihaksia. en nyt mitenkään hirveästi jumppaa, mutta yritän muistaa joka päivä edes vähän... alapääkin oli nyt synnytyksen jälkeen paljon paremmassa kunnossa mitä esikon kanssa. nyt ei tarvinnut laittaa kuin 2 tikkiä pienen repeämän takia.

lenkillä jossain vaiheessa alkaa painamista tuntumaan, niin sitten tuntuu että saa koko loppumatkan jännittää lihaksia, kun "pelkää" että sieltä valuu oikeasti jotain ulos... mutta ei tosiaankaan niin pahasti mitä esikon synnytyksen jälkeen.
mutta nyt seistessä ei ala tuntua tuota painamista, vain silloin kun käydään lenkillä.

kysyin muuten neuvolan tätiltä, milloin uskaltaa synnytyksen jälkeen ruveta hölkkäilemään ja tekemään jotain vatsalihas-juttuja, niin tämä vastasi, että jälkitarkastuksen jälkeen jos kaikki on kunnossa, niin pystyy aloittamaan normaalin liikunnan. mutta kevyttä liikuntaa saa (ja pitääkin) harrastaa heti kun itsestä siltä tuntuu ja jumppailla niitä lantionpohjalihaksia.
että juoksulupaa odotellessa...

raskauskiloja on vielä pari jäljellä, aika hyvin ne ovat sulaneet, vaikka onkin tullut herkuteltua... sitten niitten jälkeen olisikin esikolta jäljellä 6-7kg, jospa ne sitten ensi kesäksi saisi pois... nyt kun tuo painoindeksi on lievän ylipainon puolella...

seksiä ollaan muutaman kerran harrasteltu. ensimmäisen kerran yritettiin kokeilla reilu 2 viikkoa synnytyksestä, mutta mua jännitti niin kovin ja alapää oli vähän hellänä, että en uskaltanut kokeilla yhdyntää. 3 viikkoa synnytyksestä sitten uskalsin päästää miehen sisälle. aluksi tuntui hyvältä, mutta sitten alkoi tuntua pientä kipua ja alapää oli sen illan vähän hellänä. viime kerralla ei kipua tuntunut, silloin synnytyksestä 3,5-4 viikkoa, mutta vähän arkanahan tuo römpötin on, että koko ajan pelkäsin että mies koskee arkaan kohtaan, vaikka yrittikin olla hellä ja varovainen. mutta eiköhän tämä tästä!
 
Nyt on lääkärin jälkitarkastus takana ja kaikki oli hyvin. Raskauskilot lähtivät tosi nopeasti (alle parissa viikossa) ja vielä -2kg lähtöpainostakin oli tippunut. Imetys on tehokasta vaikka yrittääkin syödä hyvin (sitten kun ehtii ja pystyy) Itsellä tuo vatsantoiminta ei oikein vielä vain ole entisellään, kun turvottaa ja ummettaa, mutta nyt sain lääkäriltä siihen apua.

Petipuuhia uskallettiin kokeilla 1kk synnytyksestä. Ei ollut yhtään kivuliasta, kun oli paljon liukastetta välissä. Tämän jälkeen on ihan säännöllisesti pystytty puuhastelemaan. Ja tässä kun näitä lantiopohjanlihaksia harjoittelee, niin huomaa kyllä makkarissakin heti eron. Eli siinä vähän lisämotivaatiota jumppaamiseen! emoticon Ja onneksi on poitsukin nukkunut aina sikeasti, ettei ole tarvinnut keskeytyksiä pelätä.

Nyt vain kun malttaisi jättää poika isän hoitoon ja lähteä entisiin harrastuksiin. Mutta on sitä joskus maltettava.
 
Mitenkäs te äidit voitte?

Täällä porskutellaan entiseen malliin, en huomaa enää mitään synnytyksestä ja voisin jopa lähteä uudestaan hommiin :) Olemmekin puhuneet toisesta jo, ajatuksena on että keväällä/kesällä yritetään toista perään. Saas nähdä!

Seksiäkin harrastetaan jo entiseen malliin, lantionpohjalihaksia tulee harjoitettua lähes päivittäin. Kyllä sen vain huomasi ekan kerran synnytyksen jälkeen että "paikat ovat löystyneet"-hyvällä harjoittelulla saa niitäkin reenattua.

Lenkillä käyn lähes päivittäin, saa mielenkin virkeeksi kun lähtee ulos! Välillä kun tuntuu että seinät kaatuu päälle kun samoja tuijottaa vain! Toivon niin että pääsisimme pojan kanssa sinne vauvauintiin, täytyy laitella muihinkin halleihin hakua niin voi paremmat mahkut ollakin..tuppaa olemaan niin kovin suosittuja! Tuo uimahalli mihin hain niin on ihan tuossa vieressä. Äitikin saa vauvauinnissa liikuntaa ja tapaa muita. Muskaria olen myös harkinnut, ne vaan tuppaa olemaan aika hintavia. Pitää alkaa pitämään pojalle omaa muskaria kun hieman kasvaa!
 
Mulla oli eilen jälkitarkastus lääkärillä, kaikki oli hyvin ja nyt sitten vaan porskutellaan eteenpäin.
Kauan kaivattu liikkumislupa saatu ja ois kuulemma saanu heti lähteä jumppaileen kunhan alakerrassa ei tunnu enää painetta, no asiaan tulee muutos lähiviikkoina, syyhyten odotan jumpalle pääsyä.
Onko teillä muuten muilla neuvottu olemaan treenamatta suoria vatsalihaksia puoleen vuoteen raskauden jälkeen? Mulla lääkäri nimittäin sano että kannattee antaa mahdollisimman hyvin palautua  raskaudesta ennen kuin aloittaa, eikä suositellut sitä pelkästään sektio synnyttäneille vaan ihan kaikille. Suorat vatsalihakset kun on levinneet niinku jokisen eväät niin pitäisi antaa kunnolla palautua ettei sitten myöhemmin tule vaaraa saada tyriä vatsaansa. Kevyesti sai treenata mutta perinteiset vatsalihasliikkeet piti jättää pois ja alotella kuntosalit muilla harjotteilla. Ihan sama kunhan pääsen vaan vähän treenaan kadonneita lihaksia.
 
Mulle sanottiin kans jälkitarkastuksessa noista vatsalihaksista, mulla ne tosin edelleen paljon erillään, lääkäri veikkas jotain 6 cm. Ja nimenomaan sillä tyrällä pelotteli. Mutta mulle tehtiin siis sektio, en tiedä mitä normaalisti synnyttäneille ohjeistetaan :)
 
Kauan "odotettu" jälkitarkastus oli vihdoin tänään ja saanpa vihdoin hukaista helpotuksesta ton alakertani kanssa :) Kaikki oli hyvin, tietty aika hellänä vielä ja arvissa on jotain minä nimeä en muista mut on kuulemma normaalia ja arvet paranevat lopullisesti sit ajallaan :)
Samalla mulle laitettiin hormonikierukka (ku kerta ilmaseks sai :D). Tultiin siihen tulokseen et kun ei olla kakkosta tässä vähään aikaan (jos koskaan) hankkimassa ni halvemmaksi tulee ottaa kierukka. Ja samalla elättelen toiveita et se pitäis menkat poissa :D
 
Mulla oli myös lääkärin kanssa silloin jälkitarkastuksessa puhe hormoonikierukasta, mutta käski ottamaan yhteyttä joulukuussa, kun synnytysestä on 3kk. Me ei saada hormonikierukkaa ilmaiseksi, mutta onneksi sentään halvemmalla. Sehän maksaa tavallisesti n.165€. Kuparikierukan saakin kuulemma kaikki ilmaiseksi mutta siitä on muutamat kaverit antanut ikävää palautetta, etten lähde edes koittamaan.

Mulla olis ajatuksena kans hommata siis sellainen mirena. Onkos teillä joillain siitä kokemusta? Miten on toiminyt yms. :) Itsekkään en oikein noista menkoista niin välitä, että plussaa olis jos tosiaan jäisivät itselläkin pois! minipillereistä joissa samaa keltarauhashormonia tulivat vaan pahemmiksi ja siihen päälle vielä kivut. Eli niitä en ala kyllä enää syömään. Ystävä laittoi keltarauhashormoni kapselin ja sitä kovasti on kehunut!

Mites te muuten äipät  voitte? Ovatko jo hormonimyllerykset alkaneet helpottamaan ja mielipahalta vältytty? emoticon
 
Tääl tulee eka hormonikierukka ilmaseks (ja mä jäin siihen käsitykseen et ne ei kuparikierukkaa oikeen suosittelekaan). Eikä mulle sanottu mitään mistään 3 kuukaudesta...
Niin hartaasti toivon et menkat jäis pois kokonaan ja samalla toivon et tää vuoto mikä nyt laittamisen jälkeen alko ei kauaa kestäis.
 
Moi  jälkitarkastus täälläkin takana ja ehkäsyä pitäisi miettiä. Alotin minipillerit heti alkoi melkein vuotokin ja vuotaa edelleen toista viikkoa, kyrsii! muilla kokemuksia minipillereistä, onko vuoto loppunut tai tullut jotain muita oireita?  ja onko kellään kokemusta ehkäisyrenkaasta, sitäkin olen miettinyt.  Jos tämä vuoto ei kohta lakkaa niin pitää varmaan lopettaa kesken näitten syönti.
 
Takaisin
Top