Oireiden vaihtelu alkuraskaudessa

Tukums1

Silmät suurina ihmettelijä
Tästä on varmaan kirjoiteltu ennenkin, mutta aloitan nyt uuden ketjun....kuinka moni on kokenut oireiden tulevan ja menevän alkuraskaudessa? Itsellä keskenmeno takana rv11 ja nyt uusi raskaus aluillaan. Tästä raskaudesta aavistin jo ennen plussaa olevani raskaana kun oli viikon verran tosi etova olo. Nyt plussan jälkeen pahoinvointi on kuitenkin hävinnyt, ainoat oireet on väsymys ja mahan nippailu. Pelkään tietty hirvittävästi, että tämäkin on mennyt kesken, kun se paha olo hävisi, se kuvotus oli jotenkin niin selvä tunne raskaudesta. Tiedän kyllä että oireet voi vaihdella alkuraskaudessa kovastikin...onko muilla kokemuksia hyvin varhain alkaneesta pahoinvoinnista joka sitten loppui (tai tuli myöhemmin takaisin)?
 
Mulla sama tilanne, tosin vielä en oo plussannut mut kp 50 paukkuu kohta ja oireita on. Yks tuulimuna takana ja seurailenkin nyt tarkkaan oireita ja niiden kestoa. Pahoinvointi tulee ja menee aaltomaisesti mulla. Saattaa 3pv ol hyvä olo ja sit iskee ällötys. Katsellaan, tsemit sulle :)
 
Joo; ensin oli paljon oireita, sitten ne vaan loppuivat. Vähän huolestuttaa, tuleeko tästä mitään. Toisaalta oireiden vaihtelu on kuulemma ihan tavallista.
 
Täällä sama juttu ,en ole vielä plussannut ,mutta palelee välillä ihan jäätävästi,rinnat arat,vessassa saa käydä tosi usein,ihan hillitön väsymys ,tosi etovaa olo ettei tee mitään ruokaa mieli.
 
Sama tilanne täällä. Oireet vaihdelleet reippaasti plussasta asti. Viikoilla 4-6 oli lähinnä alavatsan nippailua ja hirveä turvotus. Viikolla 6 oireet vaihtuivat pahoinvointiin ja väsymykseen. Pahoinvointi alkoi kuitenkin jo viikon jälkeen hiipumaan ja tällä hetkellä, eli viikolla 9, olo on taas ihan ok. Lievää väsymystä vain ja rintoja aristaa. Vaikka oireet ovat jo näin alussa helpottaneet, niin varhaisultrassa nähtiin tällä viikolla sykkivä sydän ja alkio vastasi kooltaan viikkoja :happy: :Heartred Ei siis välttämättä syytä huoleen muillakaan!

Takana täälläkin yksi tuulimuna, joten aika tarkasti oon kans seuraillut oireita alusta asti.. Menettämisen pelko on hirveä. Tuulimunaraskaudessa mulle ei tosin tullut pahoinvointia ollenkaan, vaikka keskeytettiin vasta viikolla 8. Lyhytaikainenkin pahoinvointi saattaa siis olla jo ihan hyvä merkki.
 
Lapsettomuushoidoissa käytetyistä hormoneista minulle tuli todella paljon oireita, mutta sitten kun raskaustesti näytti plussaa ja hormonit jätettiin pois, ei enää ollut minkäänlaisia oireita -- paitsi tietenkin mahan kasvu, ja myöhemmin liitoskivut. Minulla ei ollut minkäänlaista pahoinvointia, ei tuntemuksia missään, ei minkäänlaisia himoja. Kyllähän se oireettomuus alkuun huolestutti, mutta kun edelleen NT-ultrassa kaikki oli hyvin, ei enää jaksanut huolestua asiasta. Eli raskaus voi mennä oikein hyvin ilman oireita.
 
Mulla viikkoja 5+ jotain. Plussasin 3+5. Siitä alkoi vähitellen kuvotus, ja muutaman päivän rinnat oli tosi kipeät. Sitten toissapäivänä aamulla herätessä oli rintojen aristus hävinnyt kokonaan ja panikoin, koska mulla on ollut jo 4km ja 1kemiallinen... Mutta tänään onkin taas rinnat hiukan arat ja toooodella väsynyt olo vaikka nukuin 12 tuntia yöllä.. Plussasta pari päivää alkoi kahvi maistumaan pahalta ja maistuu edelleen.. Melkein 2 viikkoa vielä varhaisultraan, tuun hulluksi. Ekat päivät plussasta olo oli niiiiin kamala ja rinnat särki, ja nyt vaan väsyttää ja rinnat ehkä hiukan arat koskettaessa..
 
Väsymys ja pahoinvointi alkoivat melkein heti plussan jälkeen. Ne loppuivat kuin seinään siinä rv6+0 tienoilla ja olivat melkein viikon poissa, ennen kuin palasivat takaisin. Varhaisultrassa rv7+1 kaikki kuitenkin ok. Olin kyllä ihan paniikissa, onneksi kaikki olikin hyvin.
 
Nostan tätä keskustelua.

Onko kellään ollut tosi vahvat oireet, jotka olisivat loppuneet esim. viikoksi ja sitten alkaneet uudelleen? Täällä ollaan 11+6 ja nt-ultra viiden päivän kuluttua ja mulla on jotenkin kauhea pelko, että on kai mennyt jossain vaiheessa kesken, kun verikoita otettaessa pahoinvointi loppui ja sain pappasta 400 ja hcgbv oli vain 55 rv 10+3... Eka kertalaista ja geriatrista mammaa ihan hirvittää miten paljon sitä voikaan stressata.
 
Nostan tätä keskustelua.

Onko kellään ollut tosi vahvat oireet, jotka olisivat loppuneet esim. viikoksi ja sitten alkaneet uudelleen? Täällä ollaan 11+6 ja nt-ultra viiden päivän kuluttua ja mulla on jotenkin kauhea pelko, että on kai mennyt jossain vaiheessa kesken, kun verikoita otettaessa pahoinvointi loppui ja sain pappasta 400 ja hcgbv oli vain 55 rv 10+3... Eka kertalaista ja geriatrista mammaa ihan hirvittää miten paljon sitä voikaan stressata.
Mulla oli melko lievät alkuraskauden oireet, mutta noilla viikoilla taisi jo aika lailla olla kokonaan poistuneet 🙂 Nuo arvot myös kuulostaa täysin normaaleilta, toki tarvitaan vielä se nt-ultra, mutta en noiden perusteella olisi huolissani. Mulla oli s-pappa 397,2 ja hcgbv 27,4 (nt 1,7mm) ja vauvalla kaikki hyvin.
 
Nostan tätä keskustelua.

Onko kellään ollut tosi vahvat oireet, jotka olisivat loppuneet esim. viikoksi ja sitten alkaneet uudelleen? Täällä ollaan 11+6 ja nt-ultra viiden päivän kuluttua ja mulla on jotenkin kauhea pelko, että on kai mennyt jossain vaiheessa kesken, kun verikoita otettaessa pahoinvointi loppui ja sain pappasta 400 ja hcgbv oli vain 55 rv 10+3... Eka kertalaista ja geriatrista mammaa ihan hirvittää miten paljon sitä voikaan stressata.
Mulla oli pahoinvoinnin kanssa tuollainen "väliviikko" noin rv:lla 10. Tuon jälkeen pahoinvointi siis palasi entiselleen ja nyt se on taas helpottanut. Nyt siis meneillään 12+6 ja eilen nt-ultrassa oli kaikki hyvin. Noihin veriarvoihin en osaa ottaa kantaa. En katsonut ollenkaan omia tuloksiani, sillä en niistä mitään ymmärrä ja en halunnut lähteä googlettamaan niitä.
 
Tokassa raskaudessa alkoi oireet pahoinvointi yms rv6 ja sit loppui rv8 eteenpäin useaksi viikoksi. Tulivat myöhemmin takaisin, mutta pelästyin silti turhaan kun olen lukenut kaikkia keskenmeno juttuja...
 
Nostan tätä keskustelua.

Onko kellään ollut tosi vahvat oireet, jotka olisivat loppuneet esim. viikoksi ja sitten alkaneet uudelleen? Täällä ollaan 11+6 ja nt-ultra viiden päivän kuluttua ja mulla on jotenkin kauhea pelko, että on kai mennyt jossain vaiheessa kesken, kun verikoita otettaessa pahoinvointi loppui ja sain pappasta 400 ja hcgbv oli vain 55 rv 10+3... Eka kertalaista ja geriatrista mammaa ihan hirvittää miten paljon sitä voikaan stressata.

Kuopuksen odotuksessa kävi juuri näin. Olo viikon-pari hyvä olo ja sitten taas jatkui. En muista ihan tarkkaan millä viikoilla, mutta jossain siinä ensimmäisen ja toisen kolmanneksen vaihteessa (mahdollisesti vähän ennen tai jälkeen). Noilla main osalla raskausoireet vähenee/katoaa kokonaan ja alkaa se kuuluisa energinen keskiraskaus. Noista arvoista en osaa sanoa mitään. Mutta kaikki voi siis olla hyvin! Tsemppiä ultran odotteluun. Päivät voi olla piinallisen pitkiä jos kovin huolettaa. ❤️
 
Takaisin
Top