Nuoret äidit

Keskustelun 'Raskausklubit' aloitti evelyn_9, 28 syys 2010.

Vaihda nimimerkki! | Näin pääset alkuun/apua! | VAUfoorumin sovellus puhelimeen! | Top 100
  1. evelyn_9 Peruskäyttäjä

    Eli onko täällä muita nuoria tulevia, ja valmiiksi jo äippiä? Meinaan nyt ehkä semmosia alle 25-vuotiaita..?

    Itellä vasta ikää tämmöset reilut 19, niin olis mukava löytää samanhenkistä porukkaa, purkaa huolia ja ilojaki [:)]

    Itellä ainakin vauva sattui ns. huonoon tilanteeseen, mutten silti pitäny aborttia vaihtoehtona. Koulut on jääny kesken, eli ei vakituloja tai mitään. Vuokra-asunto yms, ja aika hajanaista elämää tullu ympäri suomea vietettyä viimeset puol vuotta ennen kun plussailin, mutta sen jälkeen heti kaikki rauhottunu ja pätkätöihin pääsin [:)] Tuntuu välillä aika rankalta, kun stressaa paljon raha-asiat ja se, miten sitä sitten vauvan kanssa pärjätään, mutta päivä kerrallaanhan tässä on tähänki asti pärjätty, ja melko isoistaki ongelmista.

    Jos täältä vaan löytyy muita nuoria mammoja, niin pistetääs keskustelua pystyyn [;)]
  2. youngwoman Peruskäyttäjä

    Täällä kanssa yksi nuori odottaja. Ikää minulla 19 vuotta. Nuoresta iästäni huolimatta vauva oli täysin suunniteltu ja odotettu. Myös minulla jäi koulu kesken mutta en jaksa murehtia siitä, minulla on aikaa opiskella myöhemminkin kun lapset haluan hankkia nuorena.
    Meidän perheeseen kuuluu minä itse, avopuoliso ja 2 koiraa. Vuokralla asutaan. Molemmat käydään töissä, itse yritän jaksaa ihan äitiysloman alkuun asti jotta saisi vähän rahaa ja varsinkin nyt kun tulee kaikkia hankintoja niin pitää saada vähän ylimääräistä kerättyä.
    Odotus on sujunut hyvin vaikka pahoinvointi kestikin rv19 asti mutta siitä asti tosi kivasti on mennyt. Vatsa on edelleen tosi pieni ja sitä vähän harmittelen kun ei ole isoa kivaa vauvavattaa mutta tärkeintä kuitenkin että vauva voi hyvin ja vastaa viikkojaan kasvun suhteen [:)]
    Tilipäivä on torstaina ja silloin lähdetään miehen kanssa vauvashoppailemaan mm. turvakaukalo sitteri, vaatteita ja pinnasänky ja olen niin innoissani! olen katsonut kaikki jo valmiiksi että pitää vielä vaan hakea ne kaupasta [:)]
  3. cedomira Peruskäyttäjä

    http://forum.vau.fi/tm.aspx?m=83946 tuossa on jo toinen vastaava viesti ketju parikymppisille äideille :) ja sen lisäksi löytyy vielä ketju opiskelijaäideille. [:)]
  4. Pieniminä Aloittelija

    20 vuotias äippä täällä. kotoa löytyy kuukauden vanha tyttönen.
  5. evelyn_9 Peruskäyttäjä

    ohhoh, missansin tuon 20 vuotiaat odottajat-keskustelun siirrytääs siis takas sinne [:D]
  6. sanpukka Vieras

    Täällä on myöskin 19vuotias koulut käynyt vauvamahaa kasvatteleva odottaja. Miehenkanssa asutaan omistusasunnos, rivitalossa, kahden koirankanssa.
     
    Itse työskentelin vuokratuolilla parturi-kampaajana mutta enää ei anna selkä oikein tehdä niitä töitä joten hakusessa olisi löytää jotain töitä tämän vuoden loppuun asti!
    Pienokainen oli puoliksi suunniteltu ja puoliksi ei. [:D] Ei odotettu tärppäävän niin nopeasti, mutta ei se meitä haittaa päinvastoin. [:)] 
    Pieniä hankintoja jo tehty kuten rattaita ym. Mitään isompaa emme vielä kotiin ole tuoneet, sillä hieman tavaroiden järjeselyä ym olisi tehtävä vaikka tässä talossa asuttu 2.5vuotta on remontti hieman jäänyt puolitiehen esim makuuhuoneen osalta.. [8|] 
    Vatsa kasvaa hurjaa vauhtia.
  7. MNasu Aloittelija

    miekin taidan kuulua tähän ryhmään [:D] 19-vuotias, reilun kuukauden päästä synnyttymään..huhhuh että pelottaa tuo synnytys [:D] vauveliä ollaan yritetty n puol vuotta ja plussahan se loppujen lopuks pätskähti [:D] onnellisiä oltiin/ollaan kuin mitkä.
    alkuraskaus on edennyt todella hyvin, ihan tuntui siltä kuin siellä ei ois ketään [:)] mut nyt loppuvaiheella alkaa tulla vähän takapakkia...miulla epäillään raskausmyrkytystä, on ollu kaikkia sen oireita jatkuvasti, mut ei sitä kyllä vielä todettu. tänään on taas sairaalaan aika, saapi nähä miten siellä massussa menee [:)]
    mullakki jäi koulu kesken, mut en minä nyt sitä murehdi..ei siellä muutenkaan mene kovin hyvin jos rehellisiä ollaan [:D]
    et sellaista [:)] ja onnea kaikille muille plussasta :)
  8. evelyn_9 Peruskäyttäjä

    Onpa hyvä että täällä muitaki nuoria palstailee, tuli jo vähän yksinäinen olo kun suurin osa tosissaan on sitä 25-40 vuotiasta porukkaa.

    Meilläki oli puhetta aiemmin ja pikkusesta, mutta ei ihan niin tosissaankaan välttämättä.. tosin minä tietty siinä sitte aloin jo nimiä keksimään, eikä ukkokaan siitä ahdistunu tai mitään vaan osallistu ihan mun hömpötyksiin [:D]

    Miten suku yms on ottanu raskauden vastaan teillä muilla? Itellä meinasi alku olla aika rankkaa, kun omat vanhemmat ei niin suurenmoisesti rakasta tuota tulevaa isukkia ja niinpä näytti ettei tukeakaan hirmusesti tule, mutta täysin väärässä olin. Tais olla vaan alkujärkytystä niilläkin, nyt ne jo kovasti ostelemassa niin myssyä kun tavaraaki [:)] Mukavaa kun on oma perhe (ja sisarukset aivan hulluina, kaikki vanhempia) tukena, auttaa tosi paljon jaksamisessa. Mummut ja ukit otti vähän rankemmin, kun kuitenkin niin nuori vielä ja kaikki kyllä tietää munki metkut tossa ennen raskautta.. Mutta koko ajan suvaitsevampaa; toiselle mummulle oli kantautunu korviin jostain muualta pari viikkoa sitten vasta, kun en itte uskaltanu kertoa. Sydänkohtauksen oisin vielä aiheuttanu kun niin vanhakin jo.. jospa se seki sit siitä kuha sulattelee hetkisen. [:D]

    Jumalauta mitä riitoja ollu nyt raskauden aikana, mulla niin lyhyt pinna että välillä tuntuu etten siedä edes sitä jos ukko hengittää väärin.. rasittaa suhdetta aika paljon, mutta onneksi ainakin tänne asti on jaksettu, toivottavasti myös jatkossa [:)] Itte aika temperamenttinen muutenki, niin ei epäilystäkään  siitä ettenkö "pitäisi puoliani", joskus vähän liikaakin..

    Mistä päin porukka muuten kirjottelee? Ketään Kainuusta/Kainuun lähistöltä? [:)]

    Niin ja tosissaan hirmuset onnittelut kaikille plussanneille. [:)] [8D]
  9. Retu Peruskäyttäjä

    Meillä molempien suvut otti todella hyvin, erityisesti mun perhe meni onnesta sekaisin. Ja päivä päivältä sekoavat enemmän! Vanhempieni luona on tyttömme kuvia joka puolella, aikuisten veljienikin tietokoneilla taitaa olla taustakuvana ja toisella jääkaapin ovessa iso kuva :D

    Tähän kyllä varmasti vaikuttaa se, että mies pääsi perheeni suosioon samalla kertaa kun ekan kerran näytti heille naamaansa, ja vauvaa ennätettiin toivoa jonkin aikaa. Lisäksi 46-vuotiaalla äidilläni on edelleen krooninen vauvakuume! [:D]

    Mutta pääasiahan on, että lapsen äiti&isä (tai edes äiti) lapsen haluaa ja toivottaa hänet tervetulleeksi. :)

    ssalla kyllä se vielä tasottuu kun hormoonit tulee taas normaaliks! Olen perusleppeä luonne joka ei suutu mistään, mutta raskausaikana todellakin välillä tuntu että ukko hengittääkin väärällä tavalla. :DD Vähän helpotti kun vauva synty, ja nyt alkaa olla taas täysin normaalit hermot kun imetyksen lopettamisesta on kohta 2kk aikaa. Kun vaan miehet osais olla kimpaantumatta hormonimyrskyistä! :)
  10. pisces Peruskäyttäjä

    Heissan kaikki! :)
    Täällä odotellaan esikoista, toisella yrityskierrolla heti tärppäsi - joten mahdotonta vauvakuumeilua ei ehditty harrastaa [:)] ja muuten olen 19-vuotias.
    Ultran mukaan tänään lähti käyntiin 15 viikko [:D] Täällä on tuo pahoinvointi vienyt kaiken huomion muista oireista - vihdoinkin se alkaa vähän helpottaa, ja suuri helpotus on ollut pahoinvointirannekkeet!

    Täällä kertoiltiin heti plussailun jälkeen lähipiirille. Hyvin ottivat asian, kun meidän tuttavapiirissä on paljon nuoria äitiä. Äitiäni hieman hirvitti että kun hän täyttää 44 vuotta niin hänellä on 4 lasten lasta jo! :D Ja nyt tietää kaikki tuttavat. Hyvin ottivat vastaan, kaikki muut paitsi appiukko - sen ainut kommentti koko asiaan oli että oliko suunniteltu.
    Ainostaan siitä tuli valitusta kun meille oli vähän aiemmin tullut 2 saksanpaimenkoiraa, niin kaikenlaista kommenttia että ne pitäisi pois laittaa.
    Me ollaan vajaa 2 kuukautta sitten ostettu omakotitalo, joten aika menee pitkälti töissä ollessa ja omaa kotia laittaessa. Aloitin viikko sitten uudessa työpaikassakin, siinä on nyt totuttelemista [:)]
  11. evelyn_9 Peruskäyttäjä

    voi hitto, tuntuu kun ois ikuisuus jo siitä, kun halailin aina vessanpyttyä.. Itellähän ei kauheasti oksentelua ollut, paitsi hampaita pestessä (!?) ja voimakkaiden tuoksujen lähellä.. asiakaspalvelu ei aina oikein tuntunu parhaalta maholliselta, kun paljon käy semmosia asiakkaita joilla jumalaton hajuvesimäärä tms.. Itellä alko pahoinvointi vkon 12 jälkeen ja loppu joskus vkon 15-16 jälkeen. Nyt toisella kolmanneksella ollu niin mahtava olo että huh, ja niihä se "pitäisikin" (lue; yleensä on) olla. Mikä tuo pahoinvointirannekkeiden tarina muuten on, toimiiko oikeasti ja millä perusteella?

    Joo ja noista riidoista, totta tosiaan toivotaan että tuokin jaksaa mun raivoamisia täällä kattella vielä, mä sit hyvittelen mahtavilla ruuilla ja muilla ihanuuksilla jos oon ollu ihan syyttä pahana [;)] [:D]

    ja voii, onnee pisces niin vauvasta, töistä, koirista kuin omasta talosta!! herraisä kun itelläkin olisi joskus varaa.. [:D] pääsis nyt edes sinne rivarikaksioon vuokralle, niin olisin taivaassa. Asutaan tämän kaupungin huonoimmalla alueella; tänäänkin keskiviikkona 3 kertaa ambulanssi käynyt ja kahdesti kytät. Kyrpii yöt kuunnella sitten sitä tappelua tuolla pihalla ja ihme huutoa ja noin, mutta onneksi ei nyt ihan joka yö oo tommosta että jaksaa edes töihin herätä.

    Mulla himottais ottaa joku koira sitten kun lapsi on vuoden-parin ikäinen, semmonen iso lapsirakas. Rotuehdotuksia kenelläkään? Bernhardilaiset (en tiedä kirjoitinko oikein) on piilovihaisia, ihan luonnevika, eikä niitä nykyään suositellakkaan lapsiperheisiin oikein.. Mutta tahdon ISON ja PEHMEÄN koiran sitten, semmonen halinalle lapsellekkin (vähän iso semmonen..) [:D] [:)]
  12. pisces Peruskäyttäjä

    Kaikilla ei ilmeisesti toimi. Mulla ei poistattanut oksentamista mutta poisti kokonaan ainaisen etovan olon! :) eli mulla auttoi paljonkin. mutta niitä on pidettävä yötä päivää kun heti meinaa iskeä etova olo takaisin. Se ei välttämättä kaikilta poista pahoinvointia, mutta suurimmalla osalla ainakin lievittää oireita.
    Eli toiminta perustuu akupunktio pisteen painantaan. eli rannekkeessa on sellainen nappi joka painaa tiettyyn pisteeseen joka vaikuttaa sitten aivoissa pahoinvointikeskukseen.
    Auttaa raskauspahoinvointiin ja matkapahoinvointiin. Oikean kohdan löytäminen on aluksi vaikeaa mutta kun vain jaksaa tuota rannetta katsella ja koitella niin kyllä oikea kohta löytyy hyvinkin :) ja kun kerran sen löytää niin sen kylllä muistaa.
    koitin että en pitänyt koko päivänä niin etova olo tuli takaisin, eikä koko päivänä kyenny mitään tekemään. seuraavana päivänä ranteet käteen niin olo oli taas mahtava :)
    Nyt on alkanut tuo oksentelukin helpottaa n.2-3 kertaa viikossa enään tarvitsee vessanpönttöä halailla. kyllä elämä tuntuu taas niin ihanalta [:)]

    Kiitoksia paljon ssalla! :) koitettiin ihan piruuttaan onneamme että saataisko pankista lainaa että päästäis omaantaloon, ja niin vain onnisti((tokikin suhteilla pääsee hyvin elämässä eteenpäin), sitten sattu löytymään juuri soppeli talo. kyllä sitä ihmettelee että on kyllä ollut onnenpotkua onnen potkun perään kun oma talo, vakityö, ja vielä kaiken kruunaa vauva.. että kyllä ollaan nautittu joka hetkestä tästä hyvästä onnesta.

    Meiltä löytyy tosiaan kaks sakemannia, mutta tekis mieli yhtä koiraa - tanskandoggia, ja sellainen meille tulee jahka löytyy se sopiva.

    Perheeseen sopivia koiria on yllättävän paljon - riippuu toki siitä onko ensimmäinen koira kyseessä vai onko jo koulutuksesta kokemusta?
    Mutta Tanskandoggi [:D] (pitää sitä mainostaa kun olen niin hulluna siihen rotuun) Rottweiler, ja mun mielestä berhandilainen on mahtava perhe koira, riippuu hyvin pitkälti kasvatuksesta millainen koirasta tulee oli rotu mikä hyvänsä. Nöffi eli newfoundlandin koira jos ison ja karvaisen haluaa :) Berninpaimenkoira (on jalostettu rotu, että lyhyt elinikä ja sairauksia on yllättävän paljon..) mutta ihana rotu kuitenkin.
    Se on hyvin pitkälti rodusta kiinni, ja se on aina muistettava että koira on koira, ja että koiran hyvinvointi niin kuin vauvankin hyvinvointi on vanhempien vastuulla eli ei anneta lapsen kiusata koiraa vaikka koira sen kestäisikin.
    Kannattaa kirjastosta joku koirarotu kirja vaikka lainata siellä näkee koot, luonteet, koulutusten vaatimuksen sun muut niin on helppo etsiä itselle se sopivin. [;)]
  13. sanpukka Vieras

    [:)]
    Meillä on kerrottu jo lähipiirille ja hyvin ovat suhtautuneet! Ainoat kelle emme ole vielä kertoneet on isäni puolen suku sekä isäni.. Siihen on omat syynsä mutta isälleni olen ajatellut kertoa toisen rakenne ultran jälkeen joka on 12.10, eli muutaman viikon päästä.
     
     Äitini on aiheuttanut hirveätä stressiä välillä ja turhan päiväisellä hössötyksellä. Hänelle toinen lapsen lapsi kyseessä. [:)]
    Meidän koiramme ovat pitbullterrieri ja ranskanbulldoggi.
    Uskon ja toivon että koirienkanssa ei tule mitään ongelmia pitää vain muistaa jakaa huomiota ja omaa aikaa myös koirille. Molemmat kyllä lapsirakkaita olleet ainakin tähän asti.
     
    Vähän  vain jännittää välillä miten jaksaa lapsen ja kahden vauhdikkaan koirankanssa kun mies lähtee merille, mutta onneksi on lähipiirissä auttavia käsiä jos siltä tuntuu. :)
     
     Meillä on suoraan sanoen haaveiltu jenkeistä tuodusta tanskandogista ja varmasti semmoinen vielä jonain päivänä meille tulee, mahtavia koiria.
    Toinen varteenotettava vaihtoehto on meille englanninmastiffi. [:)] Mutta seuraavan koiran hankintaan menee vielä aikaa, katsotaan niitä sitten tarkemmin kun vanhoista aika jättää.
    Pitbull on myös uskomattoman hieno rotu jos jaksaa itse niiden kanssa touhuta ja tehdä töitä sekä pentu on hyvistä vanhemmista ja oloista.
     
    Nykyisin ei minusta kannata paljoa perustaa näihin rotumääritelmiin, mielummin juttelee ihan niidenkanssa joilla ko. rodusta kokemusta. Jokaisella koiralla on aina omat hyvät ja huonot puolet. Ja vaikka kuinka rotumääritelmässä kehuttaisiin lapsirakkautta voi tietyllä yksilöllä olla aivan päinvastainen asenne lapsiin.
     
     Eli jokainen koira on yksilö ja se kannattaa aina muistaa, eli ei rakenna liikaa mielikuvia ja ajatuksia määritelmistä ym.
    Kannattaa myös tarkkaan miettiä että mitä kaikkea koiralta haluaa, vahtiviettiä, hyvää harrastuskaveria, ulkokoiraa vai mitä. [:)] koska tosiaan vaihtoehtoja on todella paljon.
     
     
     
  14. ssannaa Aloittelija

    Heippa kaikkille.

    Täällä olis tällänen parikymppinen muikkeli turusta päin ja esikoista oottelen nyt.
    Täällä kävi vähän kopelösti pillereitä vaikka kuinka söin tulin raskaaksi. Sen kyllä jo arvelin siinä vaiheessa kun rinnat arsiti minkä kerkesi vaikka testikin kerran negatiivisti näytti ja toisella sitten plussaa. :) Abortti ei mielessäni käynyt kertaakaan mieheni kyllä sanoi ettei lasta pidetä ja vaikka väkisin vie tekeen abortin. Mutta monien keskustelujen jälkeen sitten päätimme pitää lapsen vaikka emme olleet ollut yhdessä kun vasta nelisen kuukautta.

    Raskaus aika mennyt ihan mukavasti aamupahoinvointeja ei olleskaan ollut. Mutta nyt tässä rv20 jälkeen jalat ovat olleet tunnottomat ja voimattomat ja juurikaan ei jaksa kävellä työn teko on todella raskasta. Ja pariin eriotteeseen sairaslomallakin ollut. Syytä moiseen ei ole vieläkään löydetty vaikka kolmisen viikkoa tätä nyt on jo jatkunut.

    Sukulaiset ovat asian hyvin ottaneet vaikka olemme olleet vähän aikaa yhdessä. Äitini oli jopa heti ostamassa tutteja ja bobeja kun kerroin. Itse kerroin omille vanhemmille vasta rv12 jälkeen. Ihan vain siksi jos jotain kamalampaa olisi sattunut. Mieheni vanhemmille kerroimme vasta jokus rv15 kohdalla ja sielläkin asia otettiin ihan hyvin alku järkytyksen jälkeen anopin ensinmäiset sanat oli että ette voi tehä musta mammaa alle nelikymppisenä. Mutta nyt sielläkin on jo keräilty heidän pienimmän vaatteita meille ja muutenkin haluavat auttaa paljon kuten omat vanhempanikin.

    Ite en  ole ostanut vauvalle kun yhden pörröisen nallehaalarin. ( me kun emme saaneet tietää kumpi tulee) Sukulaisilta ollaan niin monta kassillista saatu vaatteita ettei paljoa tarvitse hankkia muuta kun sitten jos jotain tekee mieli. Vaunu ostotki menee ihan loppuraskauden ajalle kun valtio meillä tulee niihin apuun kun ukko lähtee armejaan viikkoa ennen laskettua aikaa. Tottakan toki ne voisin käydä varaamassa. Mutta onhan tässä vielä nelisen kuukautta aikaa niitä katsella ja kierrellä katsomassa.

    Onkos täällä muita turun suunnalta olevia?

    (laskurini ei pidä paikkansa enää ja en nyt muista mistä sitä pystyy muuttamaan :/ )
  15. norski Aloittelija

    Heippa!

    Täällä olis parikymppinen esikoista jännityksellä odotteleva äitee satakunnasta.Laskettuaika olis 3.12.
    Pikkasen jänskättää :)
    Mukavasti on odotusaika menny ja pahoinvointia oli noin viikon verran.
    Ens torstaina olis taas neuvola :)
    Meilläkään ei ole tietoa kumpi tulee.Itellä on poika olo mut kaikki on sanonu et olis tyttö.No pian sen näkee kumpi tulee :)
  16. evelyn_9 Peruskäyttäjä

    oho, meitähä kerääntyy iha pirusti tänne jo [:D]

    Mäki testailin 2 viikkoo aiemmin ku plussat tuli, ja tuolloin negatiivinen, mutta kyllä sitä tiesi että ei tuo testi ihan oikeaa nyt näytä vakkei sinänsä mitään oireita ollutkaa, sen vaan tiesi. Kaks viikkoo sitten sen jälkeen plussailin (olin silloin systerin luona tampereella, tarkoitus oli muuttaakkin tonne mutta palasinpa sitten koti-kainuuseen..) ja herrajumala minkä sydänkohtauksen meinasin saada vaikka kuinka toivoinkin plussaa [:)] [:)] [:)] uutisethan oli pakko ilmottaa puhelimessa sitte tulevalle isukille, kun välimatkaa monta sataa kilometriä ja monta viikkoa ennenkun pääsi näkemään.. Voi noita aikoja [:D] [;)]

    ssannaa miksei ukkos hae lykkäystä armeijalle, meinaan vaan että meillä ainakin haettiin lykkäystä suoraan vuodeksi, koska kumpikaan ei halua että ukko menee raskausaikana inttiin, eikä varsinkaan vauvan tulon jälkeen, sillä se on pirun rankkaa kahdestaankin, niin entäs sitten yksin, eikä mies todellakaan halua missata vauvan kotiintulon jälkeisiä kuukausia mistään hinnasta. [:)] Tietysti joka paikassa eri tavalla, mutta näin meillä........
  17. ssannaa Aloittelija

    ssalla me ollaan aateltu et parempi se on käydä nyt alta pois ja saahan se olla kaks viikkoo heti alus himas ja joka viikoloppu myöskin pääsee kotio ja mitenkään tämä ei vaikuta pituuteen. Mielummin nyt alta pois kun sitten kun muksu oppii käveleen sun muut jutun. Ja varmaan sekin siinä syynä että sitten pärjää paremmin taloudellisesti ja voi hankkia vaunut sun muut ettei tarvii meittiä mistä ne rahat repii. Ja luultavammn ukko ei tuu ees olee pitkään siellä kun paikat luultavammin ei kestä.
  18. MaHeJaJaMi Aloittelija

    Heips, koen olevani nuori äiti vieläkin, vaikka olen jo 26 :), mutta minulla on neljäs lapsi tulollaan. Ensinmäinen syntyi kun kerkesin olla 1kk 18vuotta, ja ennen raskautta olin mieheni kanssa seurustellu n.1kk.
    Ymmärrän täysin mitä tarkoitat ja tiedän tunteesi. Mulla ja miehellä jäi molemmilla koulut kesken ja muutettiin ympäriinsä. Raha asiat ressasi, mutta tärkeintä on että yhdessä pyrkii eteenpäin, eikä ala riidellä keskenään rahasta. Meilä oli todella rankkoja aikoja silloin ja on myös ollut rankkaa päästä ylöspäin, mutta meilä ainakin tilanne ihan eri nytten kuin sillon kun ensinmäinen syntyi.
    Tänäpäivänä ollaan saatu koulut käytyä (toinen jäi aina kotia lapsen/lasten kanssa), molemmilla työt, lapsilla koulut ja hoitopaikat. Myös oma asunto. Ajokortitki saatu hommattua, ja autot.
    Ja kaikki nämä ilman isovanhempien tai muitten apua! Meilä ei ole koskaan ollu omat vanhemmat esim lasten vahteina tai edes rahallisena apuna. Miehen kanssa ollaan siitälähtien kun ensinmäinen lapsi syntynyt, niin päästy ehkä 2 kertaa vuodessa käymään iltasella ulkona, mutta ei sitä kyllä kaipaakkaan. Onhan tuo maailman ihanin mies tuossa vieressä <3 Nytten vanhin tyttö on meilä 8 vuotta ja yhessä ollaan oltu jo 9 vuotta, enkä kadu päivääkään vaikka tosiaan oli niitä rankkoja aikoja, mutta niistä oppi arvostamaan perhettä, rahaa ja parisuhdetta.
  19. evelyn_9 Peruskäyttäjä

    Joo, no ei tuo 26 mun mielestä mikään ns. vanhakaan ole, että tervetuloo vaan [:)]

    Ohhoh, jotenkin mahtavaa kuulla että tommosiakin tarinoita löytyy, että vaikka ensimmäinen lapsi synty noin alussa suhdetta niin silti kaikki menny hyvin ja ei muuta ku elämässä eteenpäin yhdessä [:)] Onnea siitä ja kaikesta muustakin mistä tossa kirjottelit [:)]

    Tuntuu taas että kaikki on ihan liian täydellsesti, pääsen palkkatuella töihin ehkä, ja saadaan se rivitaloasuntokin tutulta, vasta rempattu ja oma sauna. Ihan mahtavaa. vuokra 30e enemmän kuin tässä kerrostaloasunnossa mitä asutaan, ja tämä on kyllä niin huonolla alueella että huhhuh.. Päästäis muuttamaan jo vaikka 2 viikon päästä mutta kun on tuo 1kk irtisanomisaika niin sehän menee sit tonne joulukuun alkuun meillä se muutto, mutta ihanaa silti. [:)] Kun nyt ei sit tulis vaan mitään paskaa minkään suhteen, tuntuu että aina kun menee hyvin niin ilmaantuu jotain muuta pahaa. [&:]
  20. lilleroinen Peruskäyttäjä

    ilmoittautuisin kans joukkoon !! [:)] kesällä täytin 21v, tuleva iskä on 24v. ensimmäistä pientä nyyttiä odotellaan. <3
    laskettuaika olis maaliskuussa 2011.

    odotusaika on sujunu liianki hyvin .. [:)] ei pahoinvointia, ei muitakaa vaivoja.. kauhulla odotan sit vattan kasvua ja lisäpainoa!! [:D]
    ei vaan, innolla odotan josko tuo vatta tuosta jo tulis esiin ..

    meillä kotona meidän kanssa odottaa sit vielä tommonen reilu vuoden ikänen kääpiöpinseri narttu .. kovapäinen kaveri, mutta hyvin ollaan saatu kasvatettua ja koulutettua. lapsista ei välttämättä niin tykkää, mutta toivotaan kovasti että vauvan ottaa omakseen .. [:)]

Jaa tämä sivu